Kurskan agj
(
ven
.:
Курская область
) om
Venalai?en Federacijan
subjekt
.
Se mulub
Federali?he keskuzumbrikho
.
Agjan administrativine keskuz da kaiki? suremb lidn om
Kursk
.
Valdkundkel' om uks'jaine ?
venakel'
.
Kurskan agj om olmas vs 1934 kezakun 13. paivaspai. Vn 1937 17. paival suguz'kud erigoitihe agjaspai
Orelan agjad
. Vn 1954 6. paival vilukud erigoitihe agjaspai
Belgorodan agjad
.
Kurskan agjan Pakaskuz
[1]
om vahvi?tadud vn 2001 27. paival suguz'kud Agjan Duman ezitajil, om allekirjutadud gubernatoral sen-?o voden 2. paival redukud da om vages mohembai?idenke vajehtusidenke. Se vajehti endi?t Pakaskust, kudamb oli vahvi?tadud vn 1995 2. paival kul'mkud.
Kurskan agjan reljefan kart.
Agj rounatab
Lipeckan agjanke
pohjoi?paivnouzmas,
Vorone?an agjanke
paivnouzmas,
Belgorodan agjanke
suves,
Ukrainanke
suvipaivlaskmas da paivlaskmas (sen
Sumin agjanke
),
Branskan agjanke
lodehes,
Orelan agjanke
pohjoi?es. Kurskan agj om mererandatoi.
Pind om 29 997 km², sida kesken
mec
otab 3..13% territorijoidme,
mustma
? kaks' koumandest. Znamasi?ed joged oma
Seim
,
Psol
,
Svap
da
Tuskar'
. Joged muludas
Dnepran
(tobj pala) da
Donan
basseinoihe. Jarved oma jogiden johtad tobjimalaz, niiden uhthine pind om laz 200 km². Vezivaradimiden da uitoiden uhthine pind om 242 km².
Reljef om kukhikaz da vanoikaz suviden (80?100 metrhasai) jogialangoidenke. Kaiki? korktemb ?okkoim om nimetoi taho laz Ol'hovatk-kulad (274 m). Kaiki? madalamb om
Seim
-jogen tazopind sen alajoksmuses (130 m).
Klimat om
ven
kontinentaline, kontinentali?uz li?adab paivlaskmaspai paivnouzmpolehe. Kezal paivesen keskmaine lamuz om +20 C°, tal'veline lamuz 0..?5 C°. Voden keskmaine lamuz om +5,9 C° pohjoi?es da +7,1 C° suvipaivlaskmas. Paneb sadegid 475..640 mm vodes.
Londuseli?ed varad oma
bur hil'
,
turbaz
,
raudkivend
,
titan
,
cirkonii
, harvad
mametallad
,
sauvondmaterialad
(
saved
,
letked
,
mel
,
mouckivi
,
sauvondkivi
),
fosforitad
da
mustma
[2]
.
Agjan Duman pert'
Kurskas
.
Agjan pamez' nimitase gubernatoraks.
Aleksandr Mihailov
radab gubernatoran vs 2000 kul'mkun 18. paivaspai. Hanen valdatusiden strok om vi? vot. Gubernator om muga?o agjan Administracijan pamez', han mari?eb sen strukturad da paneb sen uhtnijoid radnikusile. Uks' ezmaine varagubernator da uhesa muite varagubernatorad oma hanele abhu.
Kurskan agjan uks'kodine parlament om Agjan Dum. Kaik rahvaz vali?eb sen 45 ezitajad videks vodeks.
Nikolai ?erebilov
radab Agjan Duman ezimeheks vs 2016 redukun 11. paivaspai.
Radonoigendai tobmuz om Kurskan agjan Administracii. Agjan komitetad, departamentad, inspekcijad da ohjandused ali?tudas Administracijale.
Agjan Duman uhtnijoiden jargenduseli?ed vali?endad oliba vn 2016 18. paival suguz'kud (6. kucund). Valitihe gubernatorad vn 2014 14. paival suguz'kud,
nugudlaine gubernator
sai vagestust ezmai?es turas (hanen satuz oli 68,81% anid), han radab nellanden strokun jal'geten.
Vn 2010 Venaman rahvahanlugemi?en modhe elajiden lugu oli 1 127 081 ristitud
[3]
. Kaikutte kahtenz' ristit koumespai om lidnalaine.
Kaik om
kumne lidnad
agjas da 22 lidnanvuittu?t ?ilod. Toine jared lidn (laz 100 tuh. ristitud) om
?eleznogorsk
. Vl 2017 kaik om 7 elandpunktad enamba mi 10 tuh. elajidenke.
Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010):
venalai?ed
? 92,0%,
ukrainalai?ed
? 1,2%,
armenijalai?ed
? 0,5%, toi?ed rahvahad ? 1,6%, rahvahuden ozutandata ? 4,7%.
- ↑
Kurskan agjan Pakaskusen tekst. ?
Constitution.garant.ru
.
(ven.)
- ↑
Mineralad da torhuzvarad. ? Kurskan agjan londuseli?ed varad. ?
Adm.rkursk.ru
.
(ven.)
- ↑
Venaman kaikenaigaine ristiti?t vl 2010. ? Rosstat (
gks.ru
).
(ven.)