Kam?atkan rand
(
ven
.:
Камчатский край
) om uks'
Venalai?en Federacijan
subjektoi?pai
.
Se mulub
Edahai?en Paivnouzmpolen federali?he umbrikho
.
Randan administrativine keskuz da kaiki? suremb lidn om
Petropavlovsk Kam?atkal
. Ristiti?ton nell' sei?emendest eladas si?.
Valdkundkel' om uks'jaine ?
venakel'
.
Korakan umbrikon
territorijal toine kel' om
korakan kel'
. Kam?atkan randan Pakaskusen modhe, sil ei ole nimittu?t oficiali?t statusad, vai?e Pakaskusen 3. kirjutuz andab garantijoid kai?emha
Pohjoi?man, Sibirin da Edahai?en Paivnouzmpolen vahalugui?iden igahi?iden rahvahiden
oiktusid.
Kam?atkan rand om olmas vs 2007 heinkun 1. paivaspai. Sadihe sida Kam?atkan agjan da Korakan avtonomi?en umbrikon uhtenzoitusel referenduman satusiden modhe.
Kam?atkan randan Pakaskuz
[1]
om vahvi?tadud vn 2008 14. paival kul'mkud Kaskusenandajan Suiman ezitajil.
Kam?atkan randan reljefan kart.
Kam?atkan rand sijadase
Kam?atkan pol'sarel
, otab kontinentan lahi?t palad.
Komandoran sared
da
Karaginskii
-sar' muludas randha muga?o.
Randal om rounoid
Magadanan agjanke
lodehes da
?ukotkan avtonomi?enke umbrikonke
pohjoi?es, muga?o om merirounoid
AUV:oidenke
paivnouzmas da
Sahalinan agjanke
suves.
Tun' valdmeri
laini?tab Kam?atkan paivnouzmai?ed randad, sen
Ohotskan meri
? paivlaskmai?ed randad,
Beringan meri
? pohjoi?paivnouzmai?ed randad. Uhthine mererandan piduz om enamba 4 000 km.
Pind om 464 275 km².
Mecad
ottas territorijan kaks' koumandest
[2]
.
Sod
,
tundr
da
nitud
ottas territorijan nellandest, rahvahatomad magimad da ja?omad ? 7%. Znamasi?ed joged oma
Kam?atk
(758 km pitte) da
Pen?in
(713 km).
Randan territorii om magikaz. Om laz koumed sadad vulkanoid, 29 nii?pai oma vages. Kaiki? korktemb ?okkoim om
Klu?evan vulkanan
pa (4750 m).
Klimat om
subarktine
pohjoi?es,
ven
valdmeren mererandpolil, kontinentaline pol'saren sudaimes. Keza om luhud, viluhk da vihmakaz. Heinkun da elokun keskmaine lamuz om +16 C° keskuzpalas da +10..+12 C° paivlaskmas. Tal'v om pit'k da lumekaz, vilukun keskmaine lamuz om ?7 C° suves da ?19..?24 C° pohjoi?es da pol'saren sudaimes. Paneb sadegid 300 mm vodes lodehes da 2500 mm vodes suvipaivnouzmas, nece om kaiki? suremb znamoi?end Venaman territorijal.
Londuseli?ed varad oma
kivivoi
,
londuseline gaz
,
kivihil'
,
bur hil'
,
vas'k
,
nikel'
,
titan
,
kuld
,
platin
,
hobed
,
artut'
,
sauvondmaterialad
,
mec
,
kala
,
gidroenergii
.
Randan pamez' nimitase gubernatoraks.
Vladimir Iluhin
radab gubernatoran vs 2011 kevaz'kun 3. paivaspai. Kaik rahvaz anestab handast videks vodeks. Gubernator om randan Ohjastusen ezimez' muga?o, mari?eb sen strukturad, paneb radnikusile i?eze varamehid sattutaden parlamentanke.
Kam?atkan randan parlament om Kaskusenandai Suim. Kaik rahvaz vali?eb sen 28 ezitajad videks vodeks.
Valerii Rajenko
radab Suiman ezimeheks vs 2011 tal'vkun 19. paivaspai kahtenden strokun jal'geten.
Radonoigendai tobmuz om Kam?atkan randan Ohjastuz.
Vn 2015 13. paival suguz'kud valitihe
nugudla?t gubernatorad
most, han sai vagestust ezmai?es turas (75,48%) da radab kahtenden strokun. Kaskusenandajan Suiman uhtnijoiden jargenduseli?ed vali?endad oliba vn 2016 18. paival suguz'kud (3. kucund).
Vn 2010 Venaman rahvahanlugemi?en modhe elajiden lugu oli 322 079 ristitud
[3]
. Lidnalai?iden pala ? 78,22% (2018).
Kaik om
koume lidnad
randas. Ei ole toi?id jaredoid lidnoid. Vl 2017 kaik oli 3 elandpunktad enamba mi 10 tuh. elajidenke.
Rahvahad (enamba 0,5% vl 2010):
venalai?ed
? 78,4%,
ukrainalai?ed
? 3,6%,
korakalai?ed
? 2,1%,
itel'menalai?ed
? 0,7%,
totarlai?ed
? 0,7%,
vaugedvenalai?ed
? 0,6%,
evenalai?ed
? 0,6%,
kam?adalalai?ed
? 0,5%,
?uk?ulai?ed
? 0,5%, toi?ed rahvahad ? 3,6%, rahvahuden ozutandata ? 8,7%.
Erased toi?ed igahi?ed rahvahad:
aleutalai?ed
? 0,12% (401 rist.),
jakutalai?ed
? 0,04% (142 rist.),
ainalai?ed
? 0,03% (94 rist.).
- ↑
Kam?atkan randan Pakaskusen tekst. ?
Constitution.garant.ru
.
(ven.)
- ↑
Kam?atkan randan polhe. ?
Zaksobr.kamchatka.ru
.
(ven.)
- ↑
Venaman kaikenaigaine ristiti?t vl 2010. ? Rosstat (
gks.ru
).
(ven.)