Habarovskan rand
(
ven
.:
Хабаровский край
) om uks'
Venalai?en Federacijan
subjektoi?pai
.
Se mulub
Edahai?en Paivnouzmpolen federali?he umbrikho
.
Randan administrativine keskuz da kaiki? suremb lidn om
Habarovsk
.
Valdkundkel' om uks'jaine ?
venakel'
.
Habarovskan rand om olmas vs 1938 redukun 20. paivaspai.
Habarovskan randan Pakaskuz
[1]
om huvastadud vn 1995 30. paival kul'mkud Randan Administracijan pamehel.
Habarovskan randan reljefan kart.
Randal om rounoid
Merenrandali?en randanke
suvipaivnouzmas,
Kitainke
(sen
Heilunczan
-agjanke) da
Evrejan avtonomi?enke agjanke
suvipaivlaskmas,
Amuran agjanke
paivlaskmas,
Saha (Jakutijan) Tazovalkundanke
lodehes da
Magadanan agjanke
pohjoi?es.
Tunen valdmeren
Japonijan meri
laini?tab randan suvipaivnouzma?t randi?tod,
Ohotskan meri
? paivnouzma?t da pohjoi?paivnouzma?t randi?tod. Randanpird om 3390 km, vai 2500 km mererandpol'?ita sarita (nii?pai
?antaran sared
oma kaiki? surembad).
Pind om 787 633 km², sida kesken
mec
otab kaks' koumandest, 520 000 km². Znamasine jogi om
Amur
sen
Ussuri
-,
Burei
- da
Amgun'
-li?ajogidenke. Muga?o om pit'kid jogid randan pohjoi?es:
Ohot
,
Judom
,
Ud
.
Reljef om magikaz.
Sihote Alin'
-magi?t otab randan paivnouzmpol't,
Burejan magisel'g
sei?ub paivlaskmas,
D?ugd?ur
-magisel'g om pohjoi?es. Kaiki? korktemb ?okkoim om
Suntar Hajat
-magisisteman
Berill
-magenpa (2933 m) randan pohjoi?paivnouzmpalas.
Klimat om
subarktine
pohjoi?es da
ven
suves, sen uhtes mussoni?en meriklimatan pirdad oma olmas. Keza om rak da neps. Heinkun keskmaine lamuz om +20 C° suves da +15 C° pohjoi?es. Tal'v om pit'k da lujas vilu, paneb lunt vahan. Vilukun keskmaine lamuz om ?18..?24 C° randpolel, ?22 C° suves da ?40 C° kontinental randan pohjoi?es. Paneb sadegid 600..800 mm vodes suves, kezal tobjimalaz, i 400..600 mm pohjoi?es.
Londuseli?ed varad oma
kivihil'
,
bur hil'
,
raudkivend
,
boksitad
,
vas'k
,
tin
,
kuld
,
sauvondmaterialad
(
saved
,
letked
),
grafit
,
mec
,
kala
,
gidroenergii
.
Randan Ohjastusen sauvuz
Habarovskas
.
Randan pamez' nimitase gubernatoraks.
Va?eslav ?port
radab gubernatoran vs 2009 semendkun 6. paivaspai. Kaik rahvaz anestab handast videks vodeks. Gubernator om muga?o randan Ohjastusen ezimez', han mari?eb sen strukturad. Uks' varagubernator, Ohjastusen ezimehen koume ezma?t varamest da kumne varamest oma gubernatorale abhu.
Habarovskan randan parlament om Kaskusenandai Dum. Kaik rahvaz vali?eb sen 36 ezitajad videks vodeks.
Sergei Lugovskoi
radab Randan Duman ezimehen vs 2016 kevaz'kun 30. paivaspai, edel sida tegi ezimehen velgusidme kaht pordod.
Radonoigendai tobmuz om Habarovskan randan Ohjastuz. Randan ministrused da ohjandused ali?tudas Ohjastusele.
Vn 2013 8. paival suguz'kud valitihe gubernatorad,
nugudlaine gubernator
sai vagestust ezmai?el tural (63,92% anid) da radab kahtenden strokun. Kaskusenandajan Duman uhtnijoiden jargenduseli?ed vali?endad oliba vn 2014 14. paival suguz'kud.
Vn 2010 Venaman rahvahanlugemi?en modhe elajiden lugu oli 1 343 869 ristitud
[2]
. Vl 2018 kaikutte kahesanz' ristit kumnespai om lidnalaine.
Kaik om
sei?eme lidnad
randas. Toine jared lidn (enamba 250 tuh. ristituid vl 2015) om
Komsomol'sk Amural
.
Rahvahad (enamba 0,5% vl 2010):
venalai?ed
? 88,1%,
ukrainalai?ed
? 2,0%,
nanalai?ed
? 0,8%,
korejalai?ed
? 0,6%,
totarlai?ed
? 0,6%, toi?ed rahvahad ? 3,8%, rahvahuden ozutandata ? 4,1%.
Erased toi?ed igahi?ed rahvahad:
evenkalai?ed
? 0,35% (4654 rist.),
ul'?ilai?ed
? 0,20% (2621 rist.),
nivhalai?ed
? 0,16% (2149 rist.),
jakutalai?ed
? 0,11% (1417 rist.),
udegelai?ed
? 0,05% (620 rist.),
evenalai?ed
? 0,04% (575 rist.),
negidalai?ed
? 0,04% (480 rist.),
oro?ilai?ed
? 0,03% (441 rist.).
- ↑
Habarovskan randan Pakaskusen tekst
constitution.garant.ru
-saital.
(ven.)
- ↑
Venaman kaikenaigaine ristiti?t vl 2010. ? Rosstat (
gks.ru
).
(ven.)