Bremen-lidnan umbrikod.
Bremen
(muga?o
saksan kelel
, virktas: [?b?eːm?n]) om lidn
Saksanman
lodehes,
Bremen-federacijanmas
(sen toine nimi om
Joudjaline Ganzejan Bremen-lidn
), kudambha mulub
Bremerhafen
-lidn-port-ki.
Karl Sur'
pani elandpunktan alust vl 787 arhiepiskopoiden rezidencijaks. Vl 1260 Bremen uhtni
Ganzejha
. Lidnas tegihe torguindlaivoid (≪koggoid≫) kaiken Ganzejan taht.
Bremen ?ingotase aerokosmi?el industrijal (palad
Airbus
-kompanijan taht, kosmi?en
EADS Astrium
-kompanijan tegim), avtosauvomi?el (
Daimler
-gruppan
Mercedes-Benz
-kebnavtoiden tegim), ma?ini?ton tehmi?el (torvarmatur i purukondensati?en sisteman ladimed), somtegimi?tol (olud, merenproduktad i kul'menzoittud sondtavarad, kofe, ?okolad, pa?tikod) da sen kompanijoiden pafateroil, muga?o kaiki? suremb mail'mas
villan
kompanii sijadase lidnas. Kogosudaiprodukt uhthele hengele oli US$53,379 vl 2013.
Lidn sijadase
Vezer
-jogen randoil 60 km sen jogensuspai, 10..32 m korktusil valdmeren pindan pal (11 m om keskmaine).
Alasaksonii
-federacijanma umbardab Bremenad kaiki? poli?pai. Lahembai?ed sured lidnad oma
Gamburg
110 km pohjoi?paivnouzmha da
Gannover
120 km suvipaivnouzmha.
Bremen jagase 5 umbrikho (saks.
Stadtbezirk
): Pohjoine, Suvi, Paivlaskm, Paivnouzm, Keskuz (saks.
Nord, Sud, West, Ost, Mitte
).
Vn 2011 EU:n rahvahanlugemi?en modhe elajiden lugu oli 542 707 ristitud. Kaiki? suremb lidnan ristiti?t oli 607 184 elajad vl 1969. Laz 2,4 mln ristituid eladas lidnas ezilidnoidenke (≪Bremen ?
Ol'denburg
≫-region).
Avtobusad da tramvaid oma kundali?eks transportaks lidnas. Lidnelektrojonused (saks.
Bremen S-Bahn
) uhtenzoittas ezilidnoidenke.
Rahvahidenkeskeine civiline Bremen-lendimport (
BRE
, 2,5 mln passa?iroid vl 2017) sijadase 3 km suvhe lidnan keskusespai, Vezeran hural randpolel. Si?pai tehtas reisid Evropan ajihe surihe lidnoihe da ?arterreisid Keskmeren lebutahoihe, Saksanman surihe lidnoihe.