Lidnan 12 rajonad
Bordo
(
franc
.:
Bordeaux
[b??do],
bask
.:
Bordele
) om lidn da meriport
Francijan
suvipaivlaskmas. Se om valdkundan kudenz' lidn elajiden lugn modhe,
Uz' Akvitanii
-regionan administrativine keskuz.
Elandpunktan aluz om pandud
kel'talai?il
6. voz'sadal edel meiden erad kuti
Burdigala
.
Toi?en mail'man sodan
aigan oli Francijan ohjastusen pordaigali?eks sijaduseks.
Bordo ?ingotase
Ford
-avtoiden i
Michelin
-?inoiden pastandal, aerokosmi?en i kai?endtehnikan sarakol, laivansauvomi?en verfil, turizman mel'hei?tahoil i aigtegoil (2,5 mln matknikoid vodes), Francijan nellanz' surtte bankoiden keskuz (180 edheotandad). Om
vinantehmi?en
rajonan keskuseks mail'man znamoi?endanke.
Lidn sijadase
Garonn
-jogen lanktendan sijas
Atlanti?he valdmerhe
, 1..42 m korktusil, 6 m u.m.t. keskmai?el korktusel. Istorine keskuz sijadase jogen hural randal. Jogen estuarii nimitase
?irond:aks
(fr.
Gironde
), meriport radab sen randal (9 mln tonnoid juguid vodes). Kahesakumnekilometrine estuarii uhtenzoitase
Biskai?en lahtenke
. Matkad
Pari?hasai
om 500 km pohjoi?paivnouzmha orhal vai 582 km avtotedme, voib sadas sihesai TGV-kiruhjonusel kahtes ?asus.
Vl 2012 elajiden lugu oli 241 287 ristitud. Vl 2015 uhthemanho 937 218 ristitud elihe lidnumbrikos (fr.
arrondissement
) 1522 km² pindal. Kaik 1,2 mln elajid om lidnaglomeracijas 5 613,41 km² pindal (2013), kudenz' sija Francijas.
Avtobusad, tramvaid (3 jonod), elektrobus lidnan keskuses, jogilaivad i taksid oma kundali?eks transportaks lidnas. Lidn om avto- i raudteiden sol'meks.
Rahvahidenkeskeine soda- da civiline Bordo-Merin'jak-lendimport (
BOD
, 6,2 mln passa?iroid vodes 2017) sijadase 12 km paivlaskmha lidnan keskusespai Merin'jak-ezilidnas. Tehtas reisid EU:n i Pohjoi?en Afrikan maihe, Turkanmaha, muga?o Francijan erasihe lidnoihe.