Vaino Linna
?oddam	juovlamaanu 20. peeivi 1920 Urjala, Suoma
Jaammam	cuaŋuimaanu 21. peeivi 1992  (71-ihasa??an) Kangasala, Suoma
Pargo
Aammat	kirje?allee
Kirjala?vuođa ?laaja	realism
Kiela	suomakiela
Peera
Pelikyeimi	Kerttu Linna, vihkam 1945

Vaino Valtteri Linna ( 20. juovlamaanu 1920 Urjala , Suoma ? 21. cuaŋuimaanu 1992 Kangasala , Suoma ) lai syemmila? kirje?allee. Sun ?oodai tobdosin historjalijn romanijn Tuntematon sotilas (1954) ja Taalla Pohjantahden alla (1959?1962).

Eellim [ mute | mute kaldee ]

Vaino Linna ?oodai juovlamaanu 20. peeivi 1920 Urjalast perruus ?i??adin parnin. Suu vaanhimeh lain Maija ja Vihtori Linna. Suu ee?i puaccai ja jaamij ive 1927 tu?e 53-ihasa??an. Linna mianastui pyereest ?koovlast, mut sun ij kuittag juatkam uapuid aalmug?koovla maŋa. Ive 1938 sun varrij Tamperen ja porga?kuođij Finlaysonist. Suoma jotkasuađist Linna tooimai maa?inkiiveerkomppania kiiveerjođetteijen. Ive 1943 sun sirda?ui ?kuavlejeijen Miehikkalan , kost sun meid teeivai puattee kaalgus Kerttu Seuri. Suoi naajain suađi maŋa ive 1945 ja sunnui ?oodain kyehti parnaa. ^[1]

Pargo [ mute | mute kaldee ]

Linna ?ali?kuođij suađi aaigi ja vuajui tast maŋa kirje?allee karrieer oovdedman. Suu vuossamu? roomaan Paamaara almostui ive 1947 . Kirje almostum maŋa Linna peesai uapasmiđ eres Tampere kirjala?vuođa vaigutteijeid, tego Lauri Viitan ja Mirkka Rekolan . Nubbe roomaan Musta rakkaus almostui ive 1948 . Tuođala? mianastus lai kuittag eskin suu kualmad roomaan Tuntematon sotilas (1954), mii mu?tal maa?inkiiveerkomppaniast jotkasuađist. Kirjeest rahtum elleekove almostui jo ?uavuvaa ive, mii lai meiddei mianastus ja lii ain-uv syemmilii elleekove klassikko. Kirjeest laa rahtam kyehti elleekove lase: Rauni Mollberg stivrim elleekove almostui ive 1985 ja Aku Louhimies versio ive 2017 . Kirje vuastavaldim lai vistig ruossalas: suati lai argisluandugis fadda ja Linna mu?talij tast liijkas-uv realistlavt. ^[1] Tuntematon sotilas ?oodai kuittag klassikkon, mast laa vuobdum aldasaid 750 000 pittad. ^[2] Linna ?uavuvaah-uv kirjeh tovattii savastallam. Iivij 1959 ? 1962 almostum Taalla Pohjantahden alla -trilogia mu?tal Suoma aldahistorjast 1880-lovo raajist ja kieđavu? ovdamerkkan ive 1918 siskaldassuađi , mii lai herkis fadda kiirjij almostum aaigi. ^[1]

Jaammim [ mute | mute kaldee ]

Linna puaccai kepispurasan 1990-lovo aalgast ja jaamij pyecceiviasust Kangasalast cuaŋuimaanu 21. peeivi 1992 . ^[1]

?alluuh [ mute | mute kaldee ]

Romaneh [ mute | mute kaldee ]

• Paamaara (1947)
• Musta rakkaus (1948)
• Tuntematon sotilas (1954)
• Taalla Pohjantahden alla 1?3 (1959, 1960, 1962)
• Sota­romaani (2000) ( Tuntematon sotilas algaalgala? kieta?alluu)

Essee?uagalduvah [ mute | mute kaldee ]

• Oheisia (1967)
• Murroksia (1990)

Elleekovekieta?alluuh [ mute | mute kaldee ]

• Musta rakkaus (1957) (algaalgala? kieta?alluu, eidusa? kieta?allee Juha Nevalainen)
• Sven Tuuva (1958) (algaalgala? kieta?alluu, eidusa? kieta?allee Juha Nevalainen)
• Taalla Pohjan­tahden alla (1968) (oovtast Juha Nevalainenain, Matti Kassilain ja Edvin Lainein)
• Akseli ja Elina (1970) (oovtast Juha Nevalainenain, Edvin Lainein, Juho Gartzain ja Georg Korkmanain)
• Pohjan­tahti (1973)
• Luottamus (1976) (eidusiih kieta?alleeh Mihail ?atrov ja Vladlen Loginov)
• Tuntematon sotilas (1985) (oovtast Rauni Mollbergain ja Veikko Aaltonenain)

Faadast eres soojijn [ mute | mute kaldee ]

• Wikimedia Commonsist laa koveh teikka eres tiatuvuarhah faadast Vaino Linna .

Kaldeeh [ mute | mute kaldee ]