Tasni lii jie?anavt ?yevvee, tavalavt paalu hamasa? ja kaasu siskeldeijeee plasmapallu, mast mottoom muddoost tabahtuva oođafuusio .

Enamist kejadijn aldemus tasni lii Piaiva? . Ijjaalmeest uainojeh meid eres taasnih, mut oovtagin ijjaalme taasni kirkkadvuota ij lah siamma? ko Piaivaast. Taat puata tast, et toh laa kukkelaa Enamist ko Piaiva?. Arbivuavalavt taasnih laa ?lajattallum sieralagan tasnikovosaid ja tasni?ohhijd.

Loderaidalasast ? galaksist , mast Eennam ja olmoo?kode piaiva?kodde kavnojeh ? laa aarvu mield 200?600 miljard tasnid. Puoh taasnih, moh Eennam alne uainojeh, laa uasi tast.

Taasni ?oddam [ mute | mute kaldee ]

Tasni ?adda ko kaasusovđa ?okka?uva jieijas tiadduvyeimi kee?ild. Maailmolesvuođa materiast suullan 75 prosentid lii vety . Helium lii suullan 25 prosentid ja eres algaamnaseh vuala ohta prooseent. Stuarraamus uasi taan amnasist kavnoo vetykaasun tasnijkoskasii komovuođast . Smavva hemadasah poolva saahadvuođa juaha?uumist ?okka?uveh miljovnij ivij aaigi, ja loopast puađusin lii nuuvt stuorra massa?okka?ume, et tot rijttaa toos, et tot ?arvee vetukaasu nuuvt korra teddui, et tot "cokkan". Nubij sanijgijn taan massajuavhu ođđamist alga fuusioreaktio , mast poolva vety fuusisistoo lussadub heliumin. Reaktiost luovvan ennuv energia, mii addel taasnan ton ?liađgum ja covna tom. Ko tasni lii ?oddam, te tot possool olgomuu mut ij nuuvt sahadis keerdis komovuotan. Taat materia vist puahta toimađ huksimamnasin kaasuplanetaid. ^[1]

Taasni jaammim [ mute | mute kaldee ]

Tasni jaama talle ko ton ođđamist tabahtuvvee fuusioreaktiost ij lah innig pualdamu?. Taasni eellimaigi lii kidda ton massaast. Ucemuuh taasnih ?ualmuh, ?askih ja ?uaskuh ?apis snoratasnin ?uodij miljovnij ivij aaigi. Taat lii uaniha? aigi. Uccamassasiih taasnih eelih kuhemustaa, tastko toi massa ana kevamin tu?e smavva fuusioreaktio, mast pijsaa pualdamu? miljardaid ivvijd. ^[1]

Taasni ahe [ mute | mute kaldee ]

Taasnih eelih stuarraamuu uasi avestis nuuvt ko?odum valdusarjipuudast, mast vety fuusiost luovaneijee energia lii taasni ainoo energiakaldee. Taat lii oođareaktio, mast tavalumos aamnas vety muttoo heliumin. Taan puuda aaigi tasni lii ?iev tasitiadust, ja ton raahtus muttoo tu?e tondiet, et oođareaktioh kuuloold mutteh kemialii ?okka?ume.

Taasni eellimahe lii kidda taasni massaast. Ovdamerkkan Piaivaa massasii taasnist valdusarjipudda pi?ta nyevt 10 miljard ihheed. Piaivaast lii-uv ettum., et tot lii taal elimis pelimuddoost. Piaivaast lussadub taasnih vist ovdaneh jotelubbooht, tastko toh suonjardeh energia ?uuvtij jotelubbooht. Ovdamerkkan 30 kerdid Piaivaa massasa? tasni piso valdusarjipuudast tuđe nyevt vitta miljovn ihheed. Piaivaast keppisub taasnijn valdusarjipudda pi?ta kuhheeb aaigi. Ovdamerkkan pele Piaivaa massasa? tasni viatta valdusaarjist nyevt 100 miljard ihheed. ^[2]

Taasni liegasvuota [ mute | mute kaldee ]

Taasni liegasvuođa lii mahđula? miaru?tallađ taasni ivne mield. Piavaast kumasub taasnih laa ?uovjadeh ja kolmasuboh vist ruopsadeh teika oranseh. Piaivaa ase liegasvuota lii suullan 6 500 Kelvinid, ja eres taasnih vist laa 2 600?33 000 Kelvinid. Puoh taasnih siskeldeh ianaa? vety, mut ođđamist tabahtuvvee fuusio mutta tom kuuloold lussadub algaamnasin. Toin naalijn tasnij kemiala? raahtus muttoo aaigi mield, ja tast finnee meid tiađu taasni avveest. Nube taahust ovdamerkkan tubletaasnijn nubbe tasni puahta monattiđ masastis maidnii nuuban, nuuvt et kuohtui raahtus puahta muttuđ uali jotelavt-uv.

Kaldeeh [ mute | mute kaldee ]

Wikimedia Commonsist laa koveh teikka eres tiatuvuarhah faadast Tasni .

Taat artikkal teikka uasi tast lii jurgalum teikka toos laa uccum tiađuh ereskielala? Wikipedia artikkalist.
Algaalgala? artikkal: fi:Tahti