Muikku
teika
maiva
(
Coregonus albula
) lii alda hyelkki
?aap?an
(
Coregonus lavaretus
).
Euroopist
tot tiattoo
Nuorttameera
pirraduvain,
Ruo?ast
ja
Eŋlandist
.
Suomast
tot lii aldasaid jyehi saajeest eereeb tavemuu
Saami
. Muikku ij kulluu
Aanaarjaavri
algaalgalijd kyelinaalijd. Aanaarjaavran muikku levanij 1960?1970-lovvoost ualgi?assijd, ereslasseen Vyelijaavran toohum i?tadasai pehti. Muikku lii uaivadahkyeli, mii makkoo pyeremusaht stuorra ja paljis joorŋain. ?aasi haaran muikku piivnot puttaid ?elgis?aasag jaavrijd. Aanaarjavri tiavda pyereest om. vatamu?aid, mut jaavri kolmasvuota ja korasvuota algaalgalii tiettumkuavlu ulguubeln toovvat puađula?an meid vuahadum vaigadvuođaid.
[1]
Muikku pora uba avvees mestaba ollasavt elleeplaŋkton. Maaŋgah eres kyeli?laajah ia ravisingin paste kevttiđ siammaa pehtilavt ucca?addosii ravadas. Aanaarjaavri "puigaassei", muuiku maaŋga-uv taahust sulastittee
riaskan
verdiddijn muikku lii latki?ub ravadasas kevttimist. Muuiku salasstuarudah Aanaarjaavrist lii kooskain 10?30 senttid pivdus mield. Aanaar muikku lii kuarmasub maŋgaid eres muikkujavrijd verdiddijn ja liiba jaavrist kuddum 434 grammasa? muikku-uv. Muikku ?adda Aanaarjaavrist vuossamuu keesis maŋa vieha jotelavt, kuas tot uulat 7?9 senttisa??an, ja lii kualmad ?oddampaajees maŋa kođopiivdost tavalavt 15?20 senttid.
[1]
Muikku ?adda kuuđđamahan tavalumosavt nube keesis maŋasa? ?oov?a, Aanaarjaavrist uasi nube, uasi kualmad keesis maŋa. Tot kođa muadi meetterist ? 10 meetter kieŋŋalvuotan ?unoi ? tai njajapoonan, ko ?aaci ?uasku 5?7 cekkisa??an. Aanaarjaavrist kođo tabahtuva roovvadmaanu loopast skammamaanu aalgan ađai eidu jaavri jiaŋŋumaaigan. Kođo tabahtuva uaivaduvain. Heeđalmittum meini lua?tadat poonan. Kiđđuv jieŋai suddam aaigi meeinih ko?atteh koraidis, ja tain ?addeh uceh, nyevt 8-millisiih ?iivgah. Toh ?okijdeh muadi ohhoost cuavis riddo?aacan suohis ?ivgauaivadahhan. Aanaarjaavrist tiađui mield muuiku lasanem luhostuva tuota pyereest peri harvii. Ton taahust puađusin laa talle lama?-uv noona muikku?addoluokah, moid vuaimala? kyelipivdem 1980-lovo loopast vuađudui.
[1]
Muikku kyelisiarvaduvast ja panikuolij ravadassan
[
mute
|
mute kaldee
]
Muikku lii tergadis salaskyeli maŋgaid panikuolijd, Aanaarjaavrist
kuav?ur
ja
javriluosa
lasseen
raavdun
,
ranisraavdun
,
puu?kon
,
njaahan
ja
vuaskunan
-uv. Maaŋgah kyeli?laajah poreh muuiku meeinijd ja ?iivgaid. Muikku lii kievras ki?todeijee ja vaaikut ovdamerkkan
?ap?ai
piergiiman ja ?oddaman. Muuikun lii tavala? stuorra nalimulsa?udmeh, mast Aanaarjavri-uv lii ?iev ovdamerkka muuiku uanihis historjast peerusthannaa. Nalimulsa?udmij suijan laa oovdanpuohtum maaŋgah ?ielgiittasah ?oŋŋatiilijn ain panikuolij saalastman. Vaara toid vaikutteh maaŋgah tahheeh siammaa-aigasavt. Eresnalasijn jaavrijn jie?kote-uv tahheeh finnejeh ereslagan tiadduaarvu.
[1]
Muikku pivdoo viermijn, talvi/kesinuottijn, stuorraloonijn sehe
troolijn
. Muikku lii meid aanaarla? purrama?tualust moonnam riaska lappad. Steikkimpannusis maaŋgas valjejeh mielastubbooht saavrib, njalgasub ja riaskast seegibtavtalii muuiku.
[1]
