Ketki
(
Gulo gulo
) lii
Euroop
stuarraamus
netiellee
. Uba maailm netiellein-uv tu?e
jietanas?eevris
ja
mera?eevris
pyehtih leđe stuarraabeh ko ketki. Ketki lii tuođalavt uhkevualasa?
Suomast
.
Keeđhi kukkodah lii 69?83 cm, mast seeibi kukkodah lii 15?25 cm. Ardeekukkodah lii 40?45 cm. Niŋalas tiadda suullan 10 kg, ores puahta teddiđ joba 28 kg.
[2]
Stuarraamus viekkejum niŋalas ketki lii tiaddam 20 kg, ja stuarraamus viekkejum ores ketki 28 kg.
Keeđhist laa apala? ruuma?, uanihis jyelgih, kubda kepileh ja tuolba uaivi. Keeđhist laa stuorra kepileh verdiddijn keeđhi jieijas stuarudahan. Ketki lii tevkisru?kad teika ru?kis?appad ja eertist lii kuovgis saargis. Uaivist keeđhist laa kuovgis ja tevkis kovoseh. ?iapattist ja raddeest sattih leđe kuovgis tialhuh. Talvisoovsa lii kuhheeb ja vuohadub ko kesisoovsa. Talviv keeđhi juolgijd piatta savris soovsa, mii i??eed ruottađ muottuu alne.
Keeđhi lavdam
Keeđhih tiattojeh
Suomast
,
Taa?ast
,
Ruotast
,
Ruo?ast
,
Kiinast
(Heilongjiang, Sinkiang, Sis-Mongolia),
Mongoliast
,
Kanadast
ja
Ovtastum staatain
(
Alaska
,
Wyoming
,
Idaho
,
Montana
,
Washington
,
Oregon
ja
Kalifornia
). Ketki lappui 1800-lovvoost euroopla? lavdamkuavluinis maadaoosijn vainudem ja pirasnubastus tiet.
Kanadast
ja
Amerikast
tiattoo aainas-uv keeđhi vyeli?laaja
Gulo gulo luscus
. Kanada
Vancouversuolluu
keeđhih laa mahđulavt siera vyeli?laaja
Gulo gulo vancouverensis
. Maailm maadauasist ia tiettuu keeđhih.
Ketkinaalih laa lasanam moonnam iheluuvijn Suomast, Ruotast ja Taa?ast. Suomast keeđhih laa suullan 400.
[3]
Ive 2020 kuovamaanust puasuitualukuavlust lijjii 135?140 ketkid.
[4]
Ive 2017 Ruota ketkinaali lai suullan 522 ketkid
[5]
ja ive 2009 Taa?a ketkinaali lai 320?400 ketkid. Ruo?a peln laa suullan 20 000 ketkid.
Iivij 1979?1998 ohtsis 16 ketkid i?taduvvojii puasuitualukuavlust Koska- ja Viestar-Suoman, ohta ketki meiddei Nuortta-Suoman
Ilomantsin
. Onnaa peeivi
Suoma?ielgi
kuavlust lii maailm ainoo i?tadum ketkipopulaatio.
Tavalavt ketki jota iho teika veigin, muta lii mahđula? uainiđ keeđhi meid peiviv. Ketki puahta jotteeđ 20?40 km peeivist purramu? usadijnis. Keeđhi ruottam ij lah eroma? jotteel, pic tot lii taggaar suamala? luaggum. Stuorra kepilijguin lii alkkee ruottađ muottuu alne. Hablamuottust ketki nju?ko tego eres-uv netielleeh.
Keeđhijn lii stuorra lihademkuavlu, muta toh ia pialu?t tom. Keeđhih kuittag merkkejeh jieijas kuavlu po?kain, ku??ain ja monnjaraavsa vuojain. Navt eres keeđhih tietih, kost ?lajakyeimih joteh, ja pyehtih velttiđ taid. Ketki vialtta siammaa suhapele.
Ketki lii hyenes ja ?yerbissiaha pivdee, mii ianaa? puarskud pivdohomaidis paldeetmain salaselles liijgas toolaa.
Ketki lii ratuporree. Tot meid pivda
poccuid
ja
meccikavrasijd
, muta ij pyevti komettiđ ravis
soorvaid
. Poccui ja meccikavrasij pivdem luhostuva tu?e talle ko lii timma muotakerdi, mii kuadda keeđhi muta ij salaselleid. Ucceeb njomatteijeeh, lodeh ja cuobbuuh sehe myerjih kuleh meiddei keeđhi ravadan. Ovdamerkkan muorjijd ketki pora loppakeesist. Ketki ?iaha saalasis muottuu vuala teika vie?id tom muorai ovssijd. Ketki macca tavja saalasis kuuvl. Keeđhist lii pyeri hajaaiccu. Tot puahta apseđ ravadasvuarha meetter asosa? muotakerdi ?oođa.
Ketki lassaan hitasavt. Ton kieimam lii koskakeesi. Niŋalas ?ivga vuossamuu ?ivga?urruu 3?4-ihasa??an. ?iivgah ?addeh njuh?a-cuaŋuimaanust piajun, mii lii muottuu vyelni. Oovta ?ivga?urrust laa tavalavt 2?4 ?iivga. ?ivga lii ?odadijnis 10?12 cm kukke ja tiadda suullan 100 g. ?iivgah laa ?almettemeh. Enni piamma ?iivgaid 8?10 okkod. ?iivgah ?uavuh niŋalas ?uavuvaa ?oov?a rai, motomin joba kyevti ive aaigi.
Tegu ellein tavalavt, meid keeđhist lii stuorra jamala?vuota eidu nuora keeđhijn. Normaalla? eellimahe lii 4?6 ive, muta ketki puahta eelliđ joba 13-ihasa??an.
Jurgalus
Taat artikkal teikka uasi tast lii jurgalum teikka toos laa uccum tiađuh ereskielala? Wikipedia artikkalist.
Algaalgala? artikkal:
fi:Ahma