Vaapiit Cervus canadensis ( Erxleben , 1777)
Tile	LC (eellimvuaimala?) [1]
Tieđala? luokittallam
Doomeen	Sellavaaimusliih Eucarya
Kodde	Elleekodde Animalia
Uaiviraiđu	Savosuonasiih Chordata
Vyeliraiđu	?ielgitavtaliih Vertebrata
Luokka	Njomatteijeeh Mammalia
Lahko	Kyeppirelleeh Artiodactyla
Hiaimu	Sorvaelleeh Cervidae
Vyelihiaimu	Jalukavraseh Cervinae
Suuha	Stuorrakavraseh Cervus
?laaja	canadensis

Vaapiit ( Cervus canadensis ) lii sorvaellei hiaimu nubben stuarraamus ?laaja ja ohta stuarraamuin ellee?laajain Tave-Amerikist ja Nuortta-Aasiast . Ovdil jurda??ui, ete vaapiit lai stuorrakavras vyeli?laaja, muta taalaa aaigi vaapiit ja stuorrakaavras nabdojeh lemin sieranas ?laajah.

Vapitist laa maŋga vyeli?laaja, main kutta eelih Tave-Amerikist ja nelji Nuortta- ja Koska-Aasiast. ?lajattallam lii kuittag vieha epivises. Motomeh totkeeh eteh, ete puohnassan laa tu?e nelji vyeli?laaja, ja motomij totkei mield Aasiast laa vitta, iage nelji, vyeli?laaja.

Eŋgalaskielan vapitist laa noomah "elk" ja ”wapiti”, ja suomakielan vaapiit lii "kanadanhirvi" teika "vapiti". Eŋgalaskielag nomma "wapiti" puata cree - ja shawneekielain , main vaapiit nomma lii "waapiti" ađai "vielgis potta".

Olgohaami ja stuarudah [ mute | mute kaldee ]

Vapitij sevealodah lii 0,75?1,5 m, ja vapiteh laa 1,6?2,7 m kuheh. Orasij ?uarvih pyehtih leđe paijeel meetter kukkosiih, nuuvt ete vaapiitores puahta leđe joba kulma meetter olluv. ^[2] ?uarvih ka??eh meddal njuh?amaanust, ja toh ?oda?kyetih mesta tallan uđđasist. ^[3] ?uarvih stuaruh 2 cm jyehi peeivi, ^[4] ja toh ?addeh oles kukkodahan porgemaanust.

Oraseh teddih 178?497 kg, ja niŋalasah 171?292 kg. ^[5] Stuarraamus vaapiit vyeli?laaja lii Kaliforniast , Oregonist , Washingtonist ja Brittilii Kolumbiast ialusteijee rooseveltvaapiit ( C. c. roosevelti ), mon oraseh teddih 318?499 kg, muta motomin joba 600 kg. ^[6] Niŋalasah-uv laa uali jo stuarrah, ja toh teddih 261?283 kg. ^[7]

Vaapiit tuurha ivne lii kidda iveaaigist. Keessiv turkka lii tevkkadub ja ruopsadub, ja talviv tot lii ranasub ja kuovgadub. ?oh?uv vaapiit ?oddad assab tuurha taalvi varas, ^[8] ja kiđđuv ?adda uđđa turkka mii ij lah siammaa liegas ja assaa ko talviturkka. Vaapiit potta ja pieinis laa vielgadeh.

Lavdam [ mute | mute kaldee ]

Aasiast vapiteh ialusteh tagarijn enamijn ko Mongolia , Kirgisia , Kazakstan , Ruo??a ja Bhutan . Ton lasseen vapiteh eelih vijđes kuavlust Kiinast . Ovdamerkkan toh tiattojeh tagarijn autonomisijn kuavluin ko Xinjiang , Tiibet ja Sismongolia sehe tagarijn eennamkuudijn ko Gansu ja Shanxi .

Tave-Amerikist vaapiit lavdam lai ovdil ?uuvtij vijđasub ko onnaa peeivi, ja toh tiattojii stuorra uasist Kanada ja mesta uba Ovtastum staatain . ^[2] Vapiteh kuittag miacastuvvojii hirmad ennuv, ja tondiet toh laa karttam eelliđ tuarispeln leijee kuavluin. ^[2] Ovdil eurooplij puattim Tave-Amerikist ialustii arvalusai mield love miljovn vapitid. ^[9] ?laaja ij kuittag lah uhkevualasa?, ja onnaa peeivi Tave-Amerikist laa suullan miljovn ohtagassad. ^[9]

Ovtastum staatain lii tavja irattum pyehtiđ vapitijd maasad toid kuavloid, main toh laa lappum. Ive 1913 motomeh kalleevarivapiteh (vyeli?laaja C. c. nelsoni ) puahtojii Pennsylvanian , ja onnaa peeivi tobbeen eelih suullan 1 400 vapitid. ^{[10] [11] [12]} Vapiteh laa puohtum meiddei tagaraid uasistaataid ko Kentucky , Wisconsin , ^[13] Tave-Carolina , Tennessee , Georgia , Virginia ja Uarji-Virginia . ^[14] Kentuckyst ialusteh jo 15 000 vapitid, ja ive 2016 Tave-Carolinast oinui vaapiit vuossamuu keerdi masa 300 ihan. ^[15]

Vapiteh puahtojii Argentiinan 1900-lovo aalgast ^[16] ja Uđđa-Seelandan 1800-lovo pelimuddoost. ^[17] Onnaa peeivi toh annojeh haitula??an viere??laaijan, tastko kuabbaa-uv enamist vapiteh tovatteh stuorra vahagijd paihalaid ?addo- ja ellee?laajaid. ^[18]

Vapiteh ialusteh losta- ja kuacceevuovdijn, kiedijn, varaduvain ja sinokuavluin.

Raavad [ mute | mute kaldee ]

Vapiteh laa ?addoporreeh, ja toh poreh koskamiaralavt 9,1 kg raavvad jyehi peeivi. ^[19] Vapiteh oceh raavvad ain iđedist ja ehidist, ja peiviv toh vuoiŋasteh syejeest. Toi raavadvalje lii kidda iveaaigist. Ovdamerkkan keessiv vapiteh poreh maaŋgalaganijd kukkaid ja versoid, talviv vist muorai paarhu. Sino?addoid toh poreh uba ive. Vapiteh poreh meiddei miestuid, muorai loostaid, kuacceid ja jievjamijd . ^[20]

Lasanem [ mute | mute kaldee ]

Vaapiitoraseh ja niŋalasah eelih ianaa?in siera ?oogijn, muta talle ko kieimamaigi alga, te orasij ja niŋalasai ?ageh teivih ja siavuttuveh koskanis. Kieimamaigi lii ?oh?uv, ja tot alga porgemaanu loopast ja pi?ta roovvadmaanu pelimudo rai. ^[21] Niŋalasai ?ageh laa stuarrah ja orasij ?ageh vist uceh, ja motomin tu?e muaddi orraas joteh oovtast. Ovdil kieimamaaigi vapiteh varrejeh varaduvvaid, kost niŋalasah maŋelaa kyeddih vuosijdis. ^[2]

Kieimam aaigi oraseh jianattaleh korra jienain, tastko toh iratteh paldattallađ eres orasijd, vai toh jiejah pesa??ii parattallađ niŋalasaiguin. Jis oraseh kuahtajeh ja kuaba?kin ij luovat, te toh tai?tal?kyetih ?orvijnisguin. ^[22]

Niŋalas lii ?uavjist 8?9 manuppaijeed, ja tot kuadda tavalavt tu?e oovta vyesi keessiv. Vyesih teddih suullan 16 kg. Vuosijn laa aalgast tialhuh, muta toh lappojeh keesi loopa rai. Vapiteh kyeđih ?oddamkuavluidis suullan kuulmaihasa??an. Luandust vapiteh eelih koskamiaralavt 10?13 ihheed. Motomeh vyeli?laajah eelih 15 ihheed. ^[23]

Uhkeh [ mute | mute kaldee ]

Tave-Amerikist ja Aasiast laa maŋga piatuellee, moh pivdeh vapitijd: koojoot , kumppi , ranis - ja ?apiskuob?a , puuma ja siberiatiiger . ^{[24] [25]} Piatuelleeh pivdeh orasijd harvii, tastko toh laa piatuelleid liijkas kievrah ja stuarrah.

Vapiteh velttih piatuelleid elimain stuorra ?oogijn, main laa joba 400 ohtagassad. ^[5] Niŋalasah pisottaleh ?oogijn vuosijnis. Oraseh vist pyehtih jotteeđ ohtuu, tastko piađuh ia aa?ti taid siammaanaal ko niŋalasaid. Tavalavt piatuelleeh a?tih orasijd tu?e kuhes kieimamaaigi maŋa talle ko oraseh laa kiavttam ennuv vuoimijd parattalman ja tai?talman. ^[26]

Piatuellei lasseen vapitijd a?tih meiddei maaŋgah taavdah, main uasi puatih ulmui karjiellein. Vapiteh laa irattum puahuttuđ, muta tot ij lah ain luhostum.

Faadast eres soojijn [ mute | mute kaldee ]

• Wikimedia Commonsist laa koveh teikka eres tiatuvuarhah faadast Vaapiit .

Kaldeeh [ mute | mute kaldee ]