Perjantaina ilmestyvassa kirjassaan Mista Suomi vaikenee? ?Vasemmistoliiton entinen europarlamentaarikko Esko Seppanen lataa tayslaidallisen pain suomalaista poliittista eliittia. Tulilinjalle joutuvat entiset paaministerit Matti Vanhanen (kesk) ja Jyrki Katainen (kok), jotka neuvottelivat menneina vuosina Suomen edustajina EU:n rahoituskehyksista.

Vanhanen hyvaksyi rahoituskehyksen kaudelle 2007-2013. Nykyinen rahoituskehys 2014-2020 on Kataisen kasialaa.

Seppanen on laskenut, etta naiden vuosien aikana Suomesta on tullut EU:n suurin nettomaksaja. Moni ?Euroopan maa on vaatinut ja saanut Unionin jasenmaksulleen alennuksia. Suomi on maksanut kiltisti seka omat etta muiden maksut.

Eika kyse ole Kreikan tai koyhan etelan tukemisesta. Seppasen laskelmien mukaan Suomi on maksanut lahes miljardi euroa Saksan, Hollannin, Ruotsin ja Itavallan jasenmaksuja.

Britteja suomalaiset ovat sponsoroineet EU-aikana 2,1 miljardilla eurolla.

Seppanen on laskenut, etta viime vuosina Suomesta on tullut EU:n suurin nettomaksaja. Jasenmaksujen ohella toinen syy on vuonna 1994 epaonnistuneet maataloustukineuvottelut. Suomi tulkitsi niiden jalkeen saavansa pysyvia maataloustukia. Euroopan komission tulkinnan mukaan kyse oli siirtymaajan tuista.

Kaytannossa Suomi maksaa nyt vuosittain omasta budjetistaan noin miljardin euron maataloustuet. Ainoastaan Ranska maksaa enemman.?Muissa EU-maissa maataloustuet maksetaan paasaantoisesti unionin 140 miljardin euron budjetista. Vertailun vuoksi Ruotsi maksaa kansallisesta budjetistaan noin 35 miljoonan euron maataloustuen.

Esko Seppanen pohtii kirjassaan, miksi Jyrki Katainen ei vaatinut Suomen jasenmaksuihin alennusta kaudelle 2014-2020, vaikka Suomi oli jo vajonnut syvaan taantumaan.

”Hanella oli silloin salattu (ja myohemmin julkitullut) pyrkimys paasta komissaariksi Brysseliin, ja se tavoite yhdistettyna Suomen edun ajamiseen oli maallemme onnettomuus: sailyttaakseen mukavan miehen maineen Katainen ei ollut valmis kaymaan taistoa Suomen nettomaksaja-aseman parantamisesta”, Seppanen kirjoittaa.

Lisaa EU-alennuksia briteille

Kysymys jasenmaksuista on ajankohtainen ensi viikolla, kun EU:n huippukokous kokoontuu paattamaan Iso-Britannian vaatimista huojennuksista omiin jasenehtoihinsa.

Paaministeri David Cameron esittamien vaatimusten perusteella britit haluavat sanoutua irti liittovaltiokehityksesta. Riskipitoisesta eurosta halutaan pysya mahdollisimman kaukana.

Cameron esittaa myos heikennyksia Britannian tarjoamaan sosiaaliturvaan. Vaatimuslistalla on ”hatajarru”, joka heikentaisi muista EU-maista tulleiden maahanmuuttajien sosiaaliturvaa Britanniassa. Leikkaukset koskisivat lapsilisia ja mahdollisesti myos terveysmaksuja.

Britaniassa asuu noin 30 000 suomalaista. Maa on yksi tarkeimmista kohdemaista suomalaisille. Cameronin esittamilla leikkauksilla saattaa olla vaikutusta myos suomalaisten maahanmuuttajien elamaan.

Paaministeri Juha Sipilan (kesk) mukaan Iso-Britanniaan muuttavien tyontekijoiden oikeuksien leikkaus ei juurikaan koskettaisi suomalaisia. Han on jo?valaytellyt sopimukselle vihreaa valoa.

”Uskon etta yhdessa hierottava eurooppalainen kompromissi kay kylla Suomelle”, Sipila sanoi viime viikolla Helsingin Sanomien haastattelussa.

Kaytannossa Suomen Iso-Britannialle maksamiin tukiin ei voida puuttua ennen vuotta 2018. Silloin neuvotellaan EU.n rahoituskehyksesta kaudelle 2021-2027. Jos kolmen assan hallitus pysyy kasassa, Suomen neuvottelija on Juha Sipila.