한국   대만   중국   일본 
Saksigiella - Wikipedia, friddja diehtosatnegirji Njuikes sisdollui

Saksigiella

Wikipedia'as/is
(Ođđasitstivrejuvvon siiddus Vuollesaksigiella )
Dan artihkkalis daidet leat ?allinmeattahusat . Jus haliidat, de divo daid ja valdde eret dan malle. Giitu!
Saksigiella
Sassisk, Neadersaksisk/Neddersassisk, Plat, Platduutsk
Klassifiseren Indoeurohpala? gielat
  Germanala? gielat
   Oarjegermanala? gielat
    Saksigiella
    
      
Geavaheapmi
Hubmiid mearri 4-5 miljovnna
Sadji ii ?uođi stuoramusa joavkkus
Alfabehta lahten
Virggala? stahtus
Virggala? giella Slesvig-Holsten -oassestahtas Duiskkas [1]
Giellakodat
ISO 639-2 nds
ISO 639-3 nds
Saksigiella Vuolleeatnamiin ja Duiskkas

Saksigiella (maid vuollesaksigiella ) gulla indoeurohpala? gielaid germanala? gielaid oarjejovkui. Hubmit leat arvadusaid mielde ain moadde miljovnna [2] , muhto darkilis lohku ii leat dihtosis.

Guovlu [ rievdat | rievdat wikiteavsttain ]

Saksigiela arbevirola? hupmanguovlu, mii lea seilon dassa?ii, lea nuortin Vuolleeatnamiin ja davvin Duiskkas . [3] Ovdal nuppi mailmmisoađi loahpa saksigiella hubmojuvvui maid dala Polska davvioasis ja dala Lulle-Lietuva gulai hupmanguvlui. [4]

Jietnadatoahppa [ rievdat | rievdat wikiteavsttain ]

Giellaoahppa [ rievdat | rievdat wikiteavsttain ]

Satnevuorka [ rievdat | rievdat wikiteavsttain ]

?allingiella [ rievdat | rievdat wikiteavsttain ]

Saksigiella ii leat standardiserejuvvon iige das leat virggala? oktasa? ?allinvuohki. [5] Dan sadjai gavdnojit ie?guđetlagan guovllola? ?allinvuogit, ovdamearkka dihte oarjedavvesuopmaniid Sass-?allinvuohki ( Sass'sche Schrievwies , rahkadeaddji Johannes Saß mielde) [6] dahje oarjelullesuopmaniid standarda?allinvuohki ( Standaard Schriefwieze ) [7] . Problemahtala? lea, ahte ?allinvuogit Vuolleeatnamiid bealde dabala??at ?uvvot hollanddagiela ortografiija ja ?allinvuogit Duiskka bealde ?uvvot duiskkagiela ortografiija [8] . Dat heađu?ta saksila??aid rajaid rasttideaddji ?alala? kommunika?uvnna. Ođđasaksila? ?allinvuohki ( Nysassiske Skryvwyse ) lea oaivvilduvvon ?oavddusin dan ?ulbmii. Dat lea maŋggadialektalala? ?allinvuohki, mii ovttastahtta sihke Hansalihtu aiggi ?allingiela arbevieru ja dan aiggi guovllola? ?allinvugiid.

Alfabehta ođđasaksila? ?allinvuogi mielde [ rievdat | rievdat wikiteavsttain ]

А а B b C c D d E e F f G g H h
I i J j K k L l M m N n O o P p
(Q q) R r S s T t U u V v W w (X x)
Y y (Z z) A a O o U u A a

Historja [ rievdat | rievdat wikiteavsttain ]

Dolo?saksigiella [ rievdat | rievdat wikiteavsttain ]

Dolo?saksigiela aigodat bisttii sullii 800-logus gitta 1100-lohkui. [9] 700-logu loahpageh?en lulde boahtti frankila??at vuollanahtte saksila??aid, mii mielddisbuvttii saksila? servodaga organisa?uvnna biđgema, massadeporta?uvnnaid ja baggojorgalusa kristtala?vuhtii . [10] Beakkalmasamus ?alala? galdut dan aigodagas leat kristtala? teavsttat Heliand ja Genesis. [11] 400-logus, juo ovdal dolo?saksila? aigodaga, oassi saksila??ain lei ovttas anglila??aiguin farren Britanniai . Anglila??aid ja varra belohahkii maid saksila??aid gielas ?attai maŋŋelis eaŋgalasgiella . [12]

Ovdamearkateaksta [ rievdat | rievdat wikiteavsttain ]

Gastalohpadus:
Forsachistu diabolae?
- ec forsacho diabolae.
end allum diobolgeldae?
- end ec forsacho allum diobolgealdae.
end allum dioboles wercum?
- end ec forsacho allum dioboles wercum and wordum, Thunaer ende Woden ende Saxnote end allum them unholdum, the hira genotas sint.
Gelobistu in got alamehtigan fadaer?
- ec gelobo in got alamehtigan fadaer.
Gelobistu in Crist, godes suno?
- ec gelobo in Crist, godes suno.
Gelobistu in halogan gast?
- ec gelobo in halogan gast. [13]

Gaskasaksigiella [ rievdat | rievdat wikiteavsttain ]

Gaskasaksigiela aigodagas (sullii 1200-logus gitta 1600-lohkui) saksigiella doaimmai Hansalihtu giellan [14] , man ?uovvumu??an das lei stuorra vaikkuhus Nuortameara guovllu gielaide. Mihkkige eara giella ii leat goassige vaikkuhan skandinavala? gielaide nu garrasit go gaskaaiggi saksigiella. [15] Otnege gavdnojit olu gaskasaksigielas boahtan sanit skandinavala? gielain , vuođđosatnerajusge. Sullii 20-30% darogiela , ruoŧagiela ja danskkagiela saniin leat algoalggus gaskasaksila? loatnasanit. Ovdamearkat ruoŧagielas leat fraga 'jearrat', sprak 'giella', vetenskap 'dieđa', kopa 'oastit' ja beslut 'mearradus'. [16] Kontakta gaskasaksigillii ii goit leat vaikkuhan du??e satneradjui, muhto dan oktavuođas nuppastuvai gielaid struktuvrage, ovd. prevearbbaid (nugo av- , be- dahje for- ) atnuivaldima bokte. [17] 1500-logu aigge nationalastahtala? tendeanssat ja Lulle-Duiskka gavpogiid ekonomala? mearkka?upmi, muhto maid hansagavpogiid sierramielala?vuođat, lassani?gohte. Dan mielde Hansalihttu massii sajadagas ja seammas dan giella massii arvvus. Boađusin lei, ahte ?uovvova? ?uođi jagi aigge duiskkagiella ja hollanddagiella bahkkejedje eret saksigiela buot servodaga ?alala? domeanain, muhto dat seaillui ainjuo geafit gerddiid hupmangiellan. [18]

Ovdamearkateaksta [ rievdat | rievdat wikiteavsttain ]

Dat Narrenschyp (1497) - De ander vorrede, raidu 123-134. Dan oasis ?alli vaida dala? aiggi ođđaseamos bivttasmalle ja lahttema.

Algoteaksta
Dat ichteswanne was schentlyk den mans,
Dreghen nu de wyver heel unde ghans:
Spytze scho, uthghesneden rock, so men sycht.
De melkmarkt is bedeckt weinich eft nicht
Se laten syk vor uthplucken den top,
Grote horner maken se up den kop,
Alze eft yd were eyn groter steer;
Se ghaen heer alze de wylden deer.
Hovesche tucht is van en verne.
Eyn deel synt up der gaszen gans gherne,
Up dat men se moghe gapen an;
Doren unde dorynnen prysen syk daran.

Dalasaksigiella, oarjedavvesuopman
Dat jichtenswan weyr skandlik de mans,
Draagt nu de wyver heyl un gans:
Spitse sko, uutsneaden rok, so man sugt.
De melkmarkt is bedekt weynig or nich
Se lat sik voaren uutplukken den top,
Groute hoorn' maakt se up den kop,
As of dat weyr en grouten steyr;
Se gat hear as de wilden deyr'.
Hoavske tucht is vun er veyrn.
En deyl sint up de gassen gans geyrn,
Up dat man ear mug gapen an;
Douren un dourinnen pryst sik daran.

Jorgalus samegillii
Mii dolin lei heahpatla? dievdduide,
Dan nissonat atnet dal ollisla??at:
?ohka gapmagiid, realse?uvllaid, dakkara oaidna.
Mielketoarga lea gok?agasas illa dahje ii ollenge
Gaikkihit ovdavuovttaid,
Stuorra ?orvviid sii bidjet oaivai,
Dego liv??ii stuorra vuoksa.
Meannudit dego meahcieallit.
Hoavala? lahtten lea sidjiide amas.
Oassi mielala??at johta gahtain,
Vai sidjiide sahtta gaivat,
Jallas dievddut ja nissonat dainna ie?aset ramidit.

Girjjala?vuohta [ rievdat | rievdat wikiteavsttain ]

Galdut [ rievdat | rievdat wikiteavsttain ]

  1. ↑ http://www.gesetze-rechtsprechung.sh.juris.de/jportal/portal/t/15u2/page/bsshoprod.psml/action/portlets.jw.MainAction?p1=4j&eventSubmit_doNavigate=searchInSubtreeTOC&showdoccase=1&doc.hl=0&doc.id=jlr-VwGSHV26P82b&doc.part=S&toc.poskey=#focuspoint
  2. ↑ https://web.archive.org/web/20170701041818/http://www.ins-bremen.de/de/umfrage/ergebnisse.html
  3. ↑ Herrmann Niebaum: Het Nederduits . Henk Bloemhoff, Jurjen van der Kooi, Herrmann Niebaum ja Siemon Reker: Handboek Nedersaksische Taal- en Letterkunde . Assen: Van Gorcum 2008, s. 430.
  4. ↑ Dieter Stellmacher: Niederdeutsche Sprache - Eine Einfuhrung . Bern, Frankfurt, New York ja Paris: Peter Lang 1990, s. 104.
  5. ↑ Hermann Niebaum: Het Oostnederlandse taallandschap tot het begin van de 19de eeuw . Henk Bloemhoff, Jurjen van der Kooi, Herrmann Niebaum ja Siemon Reker: Handboek Nedersaksische Taal- en Letterkunde . Assen: Van Gorcum 2008, s.58.
  6. ↑ Birgit Kellner: Zwischen Anlehnung und Abgrenzung - Orthographische Vereinheitlichung als Problem im Niederdeutschen . Heidelberg: Universitatsverlag C. Winter 2002, s.270.
  7. ↑ Jannie Bakker-Reitman ja Frank Lowik: Streektaalliteraturen in Overijssel . Henk Bloemhoff, Jurjen van der Kooi, Herrmann Niebaum ja Siemon Reker: Handboek Nedersaksische Taal- en Letterkunde . Assen: Van Gorcum 2008, s.390.
  8. ↑ Birgit Kellner: Zwischen Anlehnung und Abgrenzung - Orthographische Vereinheitlichung als Problem im Niederdeutschen . Heidelberg: Universitatsverlag C. Winter, S. 311.
  9. ↑ Willy Sanders: Altsachsische Sprache . Jan Goossens: Niederdeutsch - Sprache und Literatur . Neumunster: Karl Wachholtz Verlag 1973, s.33.
  10. ↑ Steffen Krogh: Die Stellung des Altsachsischen im Rahmen der germanischen Sprachen . Gottingen: Vandenhoek&Ruprecht 1996, s. 108.
  11. ↑ James E. Cathey: Old Saxon . Munchen: Lincom Europe 2000, s.7.
  12. ↑ Steffen Krogh: Die Stellung des Altsachsischen im Rahmen der germanischen Sprachen . Gottingen: Vandenhoek&Ruprecht 1996, s. 109-110.
  13. ↑ Frerk Moller: hoch un d platt - Vademekum Niederdeutsch . Leer: Verlag Schuster 2011, s. 35.
  14. ↑ Dieter Stellmacher: Niederdeutsche Sprache - Eine Einfuhrung . Bern, Frankfurt, New York ja Paris: Peter Lang 1990, s. 39.
  15. ↑ Ernst Hakon Jahr: Nedertysk og nordisk: spraksamfunn og sprakkontakt i Hansa-tida . Ernst Hakon Jahr (red.): Nordisk og nedertysk - Sprakkontakt og sprakutvikling i seinmellomalderen . Oslo: Novus forlag 1995, s. 9.
  16. ↑ https://web.archive.org/web/20201230002500/http://germanic.eu/Middle-Low-German-loanwords-in-the-Scandinavian-languages.htm
  17. ↑ Kurt Braunmuller: Forudsætninger for at overtage middelnedertyske sprogstrukturer i de skandinaviske sprog . Ernst Hakan Jahr. Nordisk og nedertysk - Sprakkontakt og sprakutvikling i seinmellomalderen . Oslo: Novus forlag 1995, s. 47.
  18. ↑ Artur Gabrielsson: Die Verdrangung der mittelniederdeutschen durch die neuhochdeutsche Schriftsprache . Gerhard Cordes ja Dieter Mohn: Handbuch zur niederdeutschen Sprach- und Literaturwissenschaft . Berlin: Erich Schmidt Verlag 1983, s. 120-122, 130-137.


Vi??ojuvvon " https://se.wikipedia.org/w/index.php?title=Saksigiella&oldid=302011 " ?ujuhusas