Geatki

Dan artihkkalis daidet leat ?allinmeattahusat . Jus haliidat, de divo daid ja valdde eret dan malle. Giitu!

Geatki ( Gulo gulo ) lea stuorimus ealli neahtebearra?is . Eara stuora neahteeallit leat Stuora?eavrris ja meara?eavrris . Geatki gavdno bieđgguid sirkumpolara variin ja alla eatnamiin.

Eŋgelasgillii lea ≪geatki≫ wolverine , man duoga? lea wolvering mii arvvusge mearkka?a ahte ≪lahtte dego gumpe ≫. ^[1]

Dal leat ollu riikkat rafaiduhttan geatkki. Geah?a Bernkonven?uvnna ≪Listtu II≫ , mii asahuvvui 1982:s . Ruoŧas rafaidahttojuvvui geatki 1968:s ja Lulli-Norggas 1973:s. Eisevalddit leat mearridan unnimus logu boraspiriid, mat galget leat Norggas. Geatki dafus lea mihttomearri ahte galget leat 39 ?ivgama jagis. 2010:s leat dihtosis 66 ?ivgi ciiko, muhto maŋŋel bivddu gos godde ciiko ja ?ivggaid 12 biejus, de ledje 2010 giđa 54 biejus ?ivggat.

Anatomiija [ rievdat | rievdat wikiteavsttain ]

Geatki lea neahtebearra?a stuoramus ealli. Dan hapmi sulastahtta guov??a?ivgga. Gorut lea la?mat ja geatki ruohtta jođanit ceakko vusttuin ja suonjada alkit juovain. Geatki sahtta ?addat sullii 1 mehtera guhku (njunnegea?is seaibemaddagii). Varis deadda gitta 18 kg radjai, ja njiŋŋelas sullii 10 kg radjai. Geatki lea gievra gaskkestit ja sahtta galbmon bierggu alkit borrat ja davttiid cuvket vai ađđama oa??u. Geatki sahtta goddit elliid mat leat miha stuoribut go ie?, ja sahtta dalvai ?iehkat rappiid jogaide, jekkiide jna. Geatkkis leat stuora juolggit ja danne goasta dat bures gassa muohttagis. Juolggit leat oaneha??at, muhto leat guhkes gaccat ja lea danne buorre gizzut. Oaivi lea jorbbas, ?almmit unnit ja bealjit leat jorbasat. Guolga lea suohkat ja ivdni lea ru?kada rajes ?ahppada radjai. Das lea dabala??at govda fiskesranes stahpi goappa? bealde ?ielggi.

Lahtten [ rievdat | rievdat wikiteavsttain ]

Geatkki eallinguovlu (revir) lea 40?900 km². Njiŋŋelasain lea unnit guovlu 40?140 km², go varrasiin. Nuorra ja hui boares geatkkit sahttet vanddardit oalle viidat. Dalvet mannet geatkkit dabala??at vumiide, go doppe lea alkit gavdnat bivddohasaid ja rappiid borramu??an.

Geatkki rahkada bieju skalvai ceakko vieltai. Vuovdeeatnamis sahtta biedju leat stuora muoraid ruohttasiid gaskkas dahje ie?guđetlagan raiggiin. Biejus sahttet leat guhkes feaskarat. Geatkkis ?addet 2-3 ?ivgga guovvamanus/njuk?amanus. Go riegadit, de leat ?ivggat ?almmeheamit ja dain lea fiskeslagan guolga. Dalle leat birrasii 12 cm ja 80-90 gramma. Geatki gavdno dippe gos Skandinavias gavnojit bohccot ja Canadas caribou . Geatki lea oaidnimis ee. Kristiansand elliidgarddis .

Geatki sahtta goddit elliid mat leat miha stuoribut go ie?. Lea maid duođa?tuvvon ahte geatki lea goddan ealgga . Geatki dagaha stuora vahagiid boazo- ja savzadollui ja geatkevahagiid ovddas maksojuvvojit Norggas stuoramus buhtadusat. Juohke jagi maksojuvvo buhtadus 5?10 000 bohcco ja 12?15 000 savzza ovddas maid geatki lea goddan.

Luondduhaldda?andirektorahtta lea Birasgahttendepartemeantta ovddas rahkadeame ođđa njuolggadusaid boazovahatbuhtadusa maksima birra.

Geatki Norggas [ rievdat | rievdat wikiteavsttain ]

Norggas lea geatki erenoama?it varreguovlluin Ruoŧa ja Suoma rajiid birrasiin Lulli-Trøndelaga rajes davas. Maiddai Lulli-Norgga duottarguovlluin gavdno geatki. Ovdal gavdnui geatki miha viidabut ja ledje stuora logut, muhto gaskkamuttos 1800-logu asahuvvui bah?inbalka, mii dagahii ahte geatki vanui sakka. Dalle fertejedje rafaiduhttit ges geatkki, Lulli-Norggas 1973:s ja Davvi-Norggas 1982:s , ja dan rajes lea lohku fas lassanan.

Jagis 2009 arvvo?tallojuvvui ahte geatkelohku Norggas lea sullii 300, ja dat ellet golmma genehtala??at ja geografala??at ie?guđet joavkkus: Romssas ja Finnmarkkus, Lulli-Norggas oarjjabealde Glomma ja Lulli-Norggas davabealde ja nuorttabealde Glomma. ^[2] Jagiid 2005 -07 ledje Norggas sullii 360 geatkki. ^[3].

Geatkebivdu ja geatkevahagat [ rievdat | rievdat wikiteavsttain ]

Geatki lea Nationala rukseslisttus go adnojuvvo aitojuvvon eallin, muhto liikka addojuvvojit bivdinlobit, sihke biejus bivdimii ja liseansabivdimii. Lea lohpi bivdit sevttiin ja havlariin bah?it ^[4]. Dakkar bivdu lea lobala? danne go geatki lea dat rafaidahttojuvvon boraspire mii godda eanemus savzzaid Norggas. Jagis 2008 o??o norgala? savzaboanddat buhtadusa 10 400 savzza ja labba ovddas, go fas albbas valddii 9 900 ja guov?a 5 300. ^[5]