Vaski Mendelejevan sistiemallizen jarjestyksen mugah on yhtendentostu joukon nellanden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 29. Sida merkitah Cu ( lat. Cuprum ). Prostoi aineh vaski on sitkei kullankarvaine da rouzuvoi metallu (se on vaiku rouzovoi, ku ei ole oksidnoidu pl'onkua). Ristikanzu kayttay sida ammuzis aijois algajen.

Histourii [ kohenda | kohenda tekstu ]

Vaski on yksi enzimazis metalloispai , kuduadu ristikanzu kayttay aijia, sendah gu sida voi suaja kebjieh ruvaspai da sih piday madal sulattamizen lambotila. Se on yksi sei??emes metalloispai, kudualoi ristikanzu tieday ammuzis aijois algajen. Tama metallu on luonnos puhtahas navos puaksumbah, migu kuldu, hobju da raudu. Vaskivuozisada, konzu kaytettih aijia vaskivehkehii, on kivivuozisuan jalgeh. S.A. Semjonovan da hanen ruadodovari??oin tutkimukset ozutettih, gu, hos vaski on pehmei, vaskizet ruadovehkehet ollah parembii, migu kivizet. Niiloin avul hallotah halgoloi, sruugatah, poratah da pilatah puuloi teriambi.

Muinazis aijois sulatettih yhteh vaski tinanke ? da roih bronzu. Sen avul luajittih oro?ii imi. Bronzuvuozisada tuli vaskivuozisuan sijah. Vasken da tinan segasulateh (bronzu) suadih enzikerran Lahi-Paivannouzus 3000 vuottu enne meijan aijan luguu. Bronzu oli kaikile mieldy myo, sendah gu se on luja da sida kebjieh taguo. Sen peria sida kaytettih, konzu luajittih ruado- da me?astysvehkehii, astieloi da ?omenduksii. Kaikin namma ezinehet lovvetah muina?uontiijollizis kaivamizis. Bronzuvuozisuan sijah tuli rauduvuozisada (se koskou ruadovehkehii).