Kirjutussistiemu on simvolois rodivui merkisistiemu, kudamal tallendetah kieldy kirjutuksekse . Kirjutussistieman kolme perusluaduu ollah sanakirjutus, tavukirjutus da ianneh- libo kirjaimikkokirjutus.

Kirjutussistiemoin luavut [ kohenda | kohenda tekstu ]

Kirjutussistiemat juatahes kolmeh joukkoh: logografine libo sanakirjutus, sillabine libo tavukirjutus da ianneh- libo kirjaimikkokirjutus . Kirjutussistiemois yhtellah on puaksuh piirdehii kahtes libo kolmes joukos, min peria javottelu voibi olla jygiedy. Vahnimat kirjutusmuvvot oldih enimyolleh sanakirjutussistiemoi, kudamat pohjattihes kuvakirjutukseh .

Sanakirjutus [ kohenda | kohenda tekstu ]

Targevin da las ainavo tanapai kaytas olii logografine libo sanakirjutussistiemu on kitain kirjutussistiemu , kudamua on kaytetty pienien muutoksienke kitais , japounii , koreas , vietnamas da erahis toizis paivannouzuaazielazis kielis.

Sanakirjutuksen perusyksikko logogrammu on kirjutusmerki, kudai ezittay kogonastu kieliopillistu sanua. Enimii kitain kirjutusmerkiloi pietah logogramoinnu. Ku jogahine kirjutusmerki vastuau yhtysanua (libo tarkemmin morfeemoi ), piday erilazii logogrammoi suuri miary. Kirjutusmerkiloin suuri miaryda niiloin opastundan jygevysonkin sanakirjutuksen heikkovus kirjaimikkosistiemah verratunnu.

Sanakirjutussistiemoi [ kohenda | kohenda tekstu ]

• Kitain kirjutussistiemu (Hanzi)
• Ammuzen egiptan hieroglifat
• Mayan kirjutussistiemu ( maya )

Tavukirjutus [ kohenda | kohenda tekstu ]

Sillabizes libo tavukirjutukses kirjutusmerkit vastatah tavuloi , kudamis sanat roitahes. Varsinazes tavukirjutukses ei ole sistiemallistu samanluaduzuttu nengozien kirjutusmerkiloin valil, kudamien evustettulois tavulois on samoi iandehii: ezimerkikse tavuloi ke , ka da ko evustavien merkiloin valil ei ole yhtennagozytty, kudai evustas iannehty k . Tama eroittau tavukirjutuksen abugidu-luaduzes kirjaimikkokirjutukses, kudamas yksimerki tavan mugah evustau tavuu, no kudamas lahazii iandehii si?aldajien tavuloin merkit ollah samanluaduzii.

Tavukirjutussistiemoi [ kohenda | kohenda tekstu ]

• ?erokeelainen kirjaimikko ( ?erokee )
• Hiragana ( japounii )
• Katakana ( japounii )

Ianneh- libo kirjaimikkokirjutus [ kohenda | kohenda tekstu ]

Kirjaimikko on joukko kirjaimii , kudamis jogahine vastuau kudakui paistun kielen foneemua . Taydellisesti foneettisessa aakkostossa foneemit ja kirjaimet vastaavat toisiaan yksikasitteisesti: kirjoittaja voi paatella sanan kirjoitusasun sen aanneasusta, ja lukija voi paatella sanan aanneasun sen kirjoitusasusta.

Aakkoskirjutussistiemoi [ kohenda | kohenda tekstu ]

• Kreikkalaine kirjaimikko
• Kyrillinen kirjaimikko
• Latinalaine kirjaimikko
• ?okehkirjutus

Abjadat [ kohenda | kohenda tekstu ]

Abjabat oldih ammuzimbii kirjaimikkoloi. Niilois jogahizele konsonantale on oma kirjain, no vokalikirjaimii ei ole nivouze, libo niilois kaytetah vaiku erahis tilandehis. Kaytandos kai tunnetut abjadat peritahes seemilazele kielele kehitetys kirjaimikos. Mm. heprealaine da arabielaine kirjutus kuulutah abjadoih (sana abjad tulou arabien kielen sanas, kudai tarkoittau kirjaimikkuo).