Karl Marx
Roindunimi:	germ. Karl Heinrich Marx
Ammatti:	ekonoumistu , ?urnalistu , histourikku , filosoufu , sotsiolougu , vallankumouksellinen , runoilii , poliitiekku , kirjuttai
Rodivui:	5. oraskuudu 1818 ( 1818-05-05 ) [1] [2] [3] [4] [5] [6] [7] [8] [9] [10] [11] [12] [13] [14] [15] [16] [17] [18] [19]
Roindukohtu:	Trier [d] , Reinin provinssi [d] , Preussin kuningaskunta [d] [20] [21] [2] [6] [7] [8]
kanzalli?us:	Preussin kuningaskunta [d] [22] [23] valtioton henkilo [d]
Kuoli:	14. kevatkuudu 1883 ( 1883-03-14 ) [24] [1] [3] [4] [5] [6] [7] [8] [9] [10] [11] [12] [13] [14] [15] [17] [18] [19] (64 года)
Kuolendukohtu:	London , Englanti [d] , Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta [d] [20] [6] [7] [8]
Tuatto:	Heinrich Marx [d] [2] [6] [8] [25]
Muamo:	Henriette Presburg [d] [6] [25]
Ukko / akku:	Jenny von Westphalen [d] [24] [2] [26]
Lapset:	Eleanor Marx [d] [6] [25] , Jenny Longuet [d] [6] [25] , Laura Marx [d] [6] [25] , Edgar Marx [d] [6] [25] , Frederick Demuth [d] , Heinrich Edward Guy Marx [d] [25] и Jenny Evelin Francis Marx [d] [25]
Nimikirjutus:

Karl Heinrich Marx ( 5. oraskuudu 1818 ? 14. kevatkuudu 1883 ) oli germuanielaine filosouffu, sotsiolougu, ekonomistu, kirjuttai, runoilii, poliittine lehtimies, yhteiskunnallizel alal ruadai. Marx oli Friedrich Engelsan dovari??u da hanenke yksimieline. Engelsanke yhtes Marx kirjutti ”Kommunistizen puolovehen manifestan” (1848). Marx on poliittistu ekonoumiedu koskijan klassizen tiedoruavon kirjuttai ”Kapitualu. Poliittizen ekonoumien kriitiekku” (1867).

Marxan ruavon pohjale rodivuttih moizet alat kui:

1. Tiijos ? ainehellizen dialektiekan tiedometoudu.
2. Filosoufies ? Hegelin filosoufien ainehelline ellendamine.
3. Sotsiualugumanituarizil tiedoaloil ? kul’tuuran histourien ainehelline ellendamine.
4. Sotsiualupraktiekas da nygyaigazil sotsiualugumanituarizil tiedoaloil ? tiijolline sotsializmu, rahvaspuolien bor?an enzimaine tiijolline teourii.
5. Ekonoumiekas ? poliittizen ekonoumien tiijolline kriitiekku, li?aarvon enzimaine tiijolline teourii.

Kai nama alat yhtes kuulutah ”marksizmah” da ollah kommunistizen liikkehen pohjannu.

Opastundu [ kohenda | kohenda tekstu ]

Triras gimnuazien loppiettuu Marx piazi opastumah yliopistoh, ezmai Bonnan, kus opastui vaiku kaksi opastuskauttu, sit Berlinan, kus opastui oigevustieduo, histouriedu, taijon histouriedu da filosoufiedu.

Vuvvennu 1839 hai kirjutti tutkimusruavon ”Epukuran, stojikoin da skeptizen filosoufien histourien tetratit”.

Vuvvennu 1841 Marx enne aigua loppi yliopiston da kirjutti vaitoskirjan ”Eruo Demokritan naturfilosoufien da Epikuran naturfilosoufien valil”, kudaman vaitti Jenan yliopistos, Berlinan yliopistoshai vaitandy oli dengoin puoles hanele vaigei. Silloi Marx oman mielikannan mugah oli Hegelin jalgelaine idealastu. Yliopiston loppiettuu Marx muutti Bonnah.

Ruado [ kohenda | kohenda tekstu ]

Vuozinnu 1842-1843 Marx ruadoi Rhenische Zeitung -lehten toimittajannu da redaktorannu. Ezmai hai sanoi, ku piday kieldavyo tsenzuuras, sit avvonazesti rubei kritikuimah halli?uksen ruaduo. Jallespai monis omis kirjutuksis hai kuhkutti prussien monarhien vallan lykkiandah vallankumovuksen vuoh da sen demokruatiekse vaihtandah. Vallasolijat ei voidu olla vaikkani, sendah kevatkuul vuvvennu 1843 lehti salvattih. Marx vie enne sida lahti ruavospai iare, ga se ei pellastannuh lehtie. Ruado lehten toimitukses pal’l’asti, ku Marx ei ylen hyvin tiija poliittistu ekonoumiedu, sendah hai rubieu perinpohjin tutkimah sida, jatkajen lehtimiehen ruaduo.

Vuvvennu 1943 Marx muutti perehenke Parii?ah , kus tuttavui Heinrich Heinen da Friedrich Engelsan kel. Juuri Engels kiandi Marxan mielet ruadajan rahvaspuolen elandytilah. Parii?as Marx oli kosketuksis ruadajan rahvahan yhtistyksienke.

Vuvvennu 1845 tuhukuul Marx karkoitettih Parii?aspai da hai muutti Br’usselih, kunne tuli Engelsgi. Sie hyo yhtes kirjutettih Germuanielaine ideolougii -ruado, kudamas kritikuittih Hegelin da nuorien hegelilazien mielii. Hyo mollembat ruvettih kuulumah kanzoinvalizeh peito?i ruadajah da kuhkutusruaduo pidajah ”Oigienmugazien liittoh”. Liiton kehitykses kirjutettih kommunistizen liiton programman ? tundietun ”Kommunistizen puolovehen manifestan”, kudai jullattih 21. tuhukuudu 1848 Londonas.

Tuhukuun 1848 vallankumovuksen allettuu Marxua karkoitettih Belgiespai, hai lahti jarilleh Parii?ah, sit kevatkuun vallankumovuksen jalles ? Germuanieh, Kolnah, kus Engelsanke yhtes puutui piastia ilmah jogapaivasty vallankumovuksen lehtie ”Neue Rheinische Zeitung”. Lehti heitti ruandan, konzu Germuanies 1849 vastahnouzemizis oli voitettu vastahnouzijat. Marxua karkoitettih Germuaniespai, hai lahti perehenke Parii?ah. Siepaigi handy karkoitettih da pereh muutti Londonah, kus Marx eli kuolendassah da kirjutti omat targiet ekonoumizet tevokset, niiloin joukos ”Kapitualangi”.

Lahtehet [ kohenda | kohenda tekstu ]

1. ↑ ^{1,0 1,1} Bibliotheque nationale de France идентификатор BNF Проверено 26 июня 2020.
2. ↑ ^{2,0 2,1 2,2 2,3} (untranslated) [[::d:Q38194995|Carlos Marx. Biografia completa]] ? 1975.
3. ↑ ^{3,0 3,1} Encyclopædia Britannica Проверено 9 октября 2017.
4. ↑ ^{4,0 4,1} SNAC Проверено 9 октября 2017.
5. ↑ ^{5,0 5,1} Cultural I. http://enciclopedia.itaucultural.org.br/ ? Sao Paulo : Itau Cultural . ? ISBN 978-85-7979-060-7 Проверено 9 октября 2017.
6. ↑ ^{6,00 6,01 6,02 6,03 6,04 6,05 6,06 6,07 6,08 6,09} [[::d:Q56604985|Marx, Karl]] // (untranslated) ? Мюнхен : (untranslated) , 2008. ? С. 331. ? ISBN 978-3-598-22696-0
7. ↑ ^{7,0 7,1 7,2 7,3} [[::d:Q56605416|Marx, Karl (Heinrich)]] // Volume 7
8. ↑ ^{8,0 8,1 8,2 8,3 8,4} [[::d:Q56613113|Marx]] // (untranslated) ? С. 767. ? ISBN 978-3-7653-4117-5
9. ↑ ^{9,0 9,1} filmportal.de Проверено 9 октября 2017.
10. ↑ ^{10,0 10,1} Internet Philosophy Ontology project Проверено 9 октября 2017.
11. ↑ ^{11,0 11,1} https://www.bdgest.com/ Проверено 9 октября 2017.
12. ↑ ^{12,0 12,1} Энциклопедия Брокгауз Проверено 9 октября 2017.
13. ↑ ^{13,0 13,1} Gran Enciclopedia Catalana ? Grup Enciclopedia .
14. ↑ ^{14,0 14,1} GeneaStar
15. ↑ ^{15,0 15,1} Roglo
16. ↑ AlKindi (онлайн-каталог Доминиканского института востоковедения)
17. ↑ ^{17,0 17,1} Babelio
18. ↑ ^{18,0 18,1} BeWeB Проверено 14 февраля 2021.
19. ↑ ^{19,0 19,1} Архив изобразительного искусства Проверено 1 апреля 2021.
20. ↑ ^{20,0 20,1} [[::d:Q17378135|Маркс Карл]] // Большая советская энциклопедия ? Москва : Большая российская энциклопедия , 1969. Проверено 28 сентября 2015.
21. ↑ https://www.marxists.org/archive/marx/bio/marx/eng-1869.htm
22. ↑ (untranslated) , (untranslated) , (untranslated) [[::d:Q56605560|Volume 23]] // (untranslated) ? С. 532.
23. ↑ Schiel H. [[::d:Q56599753|Die Umwelt des jungen Karl Marx. Ein unbekanntes Auswanderungsgesuch von Karl Marx, Die Umwelt des jungen Karl Marx. Die Trierer Wohnungen der Familie Marx. Ein unbekanntes Auswanderungsgesuch von Karl Marx]] // Broschure "Die Umwelt des jungen Karl Marx. Ein unbekanntes Auswanderungsgesuch von Karl Marx" ? Tr : Jacob Lintz , 1954.
24. ↑ ^{24,0 24,1} Secret Re-burial of Karl Marx In London // The Sydney Morning Herald ? Sydney : Fairfax Media , 1954. ? P. 1.
25. ↑ ^{25,0 25,1 25,2 25,3 25,4 25,5 25,6 25,7} Darryl Roger Lundy The Peerage
26. ↑ Проверено 7 августа 2020.