Kesto: 01:11 Ei tekstitysta Kieli: Suomalainen viittomakieli, Suomenruotsalainen viittomakieli Palkinto luovutetaan vuosittain Viittomakielen paivana eli 12. helmikuuta, joka on myos kuurojenopetuksen isan, C. O. Malmin (1826-1863) syntymapaiva. Kuka tahansa voi ehdottaa palkinnon saajaa ja perustella, miksi tama henkilo tai taho olisi sopiva palkinnon saaja. Viittomakielitekopalkinnon saajaa voi ehdottaa seuraavan kerran marraskuussa 2021 ja palkinnon saajan valintaa kasitellaan Kuurojen Liiton hallituksen kokouksessa.
2023: Miguel Peltomaa Miguel Peltomaa on vuosien ajan vaikuttanut monin tavoin viihde-, taide- ja kulttuurialalla ja tuonut viittomakielta tutummaksi osaksi suomalaista arkea. Han on vuonna 2023 tyoskennellyt mm. juontajana Pikku Kakkosessa, joka nain on tullut osaksi viittomakielisten lasten elamaa. Kuluneen vuoden aikana Peltomaa on taiteen ja viihteen kautta lisannyt tietoisuutta viittomakielesta ja viittomakielisista eri foorumeilla, kuten sosiaalisessa mediassa, Uuden Musiikin Kilpailussa (UMK) ja kulttuurigaalassa. Ensimmaista kertaa UMK:n historiassa kilpailua oli mahdollisuus seurata myos viittomakielella, kun Peltomaa toimi kilpailukappaleiden tulkkina ja ohjelman kommentaattorina, tuoden siten viittomakielelle laajaa nakyvyytta. Han onnistui erityisen hienosti Kaarijan kappaleen ”Cha Cha Cha” taiteellisessa kaantamisessa viittomakielelle. Ennen kaikkea Miguel Peltomaa on monelle viittomakieliselle lapselle ja nuorelle nyt esikuva. Viittomakielitekopalkinto 2023 Miguel Peltomaalle
2022: Signmark Marko Vuoriheimo eli Signmark osallistui ensimmaisena kuurona Suomessa Tanssii tahtien kanssa -kilpailuohjelmaan syksylla 2022 ja nousi yleison tietoisuuteen positiivisella tavalla. Han on jo vuosia ajanut viittomakielisten asemaa eri foorumeilla, ja TTK-ohjelmassa Signmark jalleen rikkoi raja-aitoja ja toi esille, etta tanssi kuuluu kaikille. TTK-ohjelma osoitti myos rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta ottamalla Signmarkin tahtioppilaaksi. Vuoden viittomakielitekopalkinto 2022 TTK-tahti Signmarkille
2021: VIKKE-hanke Viittomakielisten lasten kielellisen kehityksen arviointi, kartoitus ja tukitoimenpiteet eli Vikke-hanke on Jyvaskylan yliopiston viittomakielen keskuksen ja Niilo Maki ?instituutin hanke, joka tarjoaa tietoa, materiaalia ja uusia kaytanteita viittomakielta omaksuvien lasten viittomakielen kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Tahan mennessa hankkeessa on luotu lasten suomalaisen viittomakielen arviointiin kohdennettu arviointityokalu, jonka avulla voidaan arvioida 8 kk – 15-vuotiaiden viittomakielta omaksuvien lasten suomalaisen viittomakielen taitoa ja kehitysta kielitaidon eri osa-alueilla. Laura Kanto on artikkeleissa ja luennoilla korostanut viittomakielen tarkeytta kuurojen ja coda-lasten kielellisessa kehityksessa. Vuoden viittomakieliteko 2021 VIKKE-hankkeelle
2020: Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston kanslia on ollut tiennayttaja viittomakielen tulkkauksen jarjestamisessa tiedotustilaisuuksiin. Tama on merkittavalla tavalla parantanut viittomakielisten tiedonsaantia. Valtioneuvoston kanslia on toiminnallaan nayttanyt esimerkkia muille toimijoille, kuten muille viranomaisille. Nain teon vaikutus on ulottunut myos valtioneuvoston kanslian omien tiedotustilaisuuksien ulkopuolelle. Tunnustuspalkinnon vastaanotti Valtioneuvoston kanslian puolesta viestintapaallikko Heta-Leena Sierila. Vuoden viittomakielitekopalkinto 2020 valtioneuvoston kanslialle
2019: Paivakoti Franzenia Helsinkilainen paivakoti Franzenia on perustanut viittomakielisen ryhman kuuroille ja kuuleville coda-lapsille. Valinnan perusteena oli kielen suojelun nakokulma seka se, kuinka vaikeaa lasten on saada tana paivana viittomakielinen kieliymparisto, minka tarkeys korostuu erityisesti varhaislapsuudessa. Hallitus toivoo, etta Franzenian esimerkki toimisi inspiraationa myos muille kunnille ja kaupungeille seka toisi rohkeutta kuntapaattajille viittomakielisten lasten kieliolojen ratkaisemisessa. Vuoden viittomakielitekopalkinto 2019 paivakoti Franzenialle
2018: Sahkotekniikan insinoori Tomas Vaarala Tomas Vaarala on omilla kasvoillaan tuonut esille kuurojen kokeman syrjinnan tyonhaussa. Kuurojen tyottomyys on arviolta kolminkertainen valtavaestoon verrattuna. Opiskeluaikanaan han todisti omalla esimerkillaan, miten viittomakielinen opiskelija voi maaratietoisuudellaan ja sinnikkyydellaan saavuttaa haluamansa. Vaaralasta ja hanen tyonhaustaan uutisoitiin useampaan kertaan Helsingin Sanomissa.
2017: Kirjailija Juhana Salonen Juhana Salonen kirjoitti syksylla 2017 julkaistun kirjan Viiton ? olen olemassa yhdessa tyotiiminsa kanssa. Teos kasittelee identiteettinsa kanssa kamppailevan kuuron nuoren kasvua kulttuuristaan ylpeaksi, viittomakieliseksi aikuiseksi. Salonen kuvailee teoksessaan henkilokohtaista matkaansa identiteetin etsinnassa seka aidinkielensa ja oman paikkansa loytamisessa. Palkinnon perusteluissa liiton hallitus kiinnitti erityista huomiota kirjan tavoitteisiin muuttaa yhteiskunnallisia asenteita. Kirjassa viittomakieliset nahdaan kieli- ja kulttuuriryhmana muiden kielivahemmistojen rinnalla.
2016: Yle Palkintoperusteissa liitto mainitsee Ylen viittomakielisen uutis- ja ajankohtaistoiminnan, mutta myos uudet ohjelma-avaukset Jarkko ja kuuro Amerikka seka Tikkumaen talli, joista jalkimmainen on lapsille suunnattu. Vakiintuneista viittomakielisista ohjelmista Yle Viittomakieliset Uutiset on lisannyt uutisointia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja Yle Areenan kautta on jaettu mm. pidempia videoita ajankohtaisista aiheista. Eduskunnan kyselytuntien lahettaminen viittomakielelle tulkattuina on tarkea tapa edistaa yhdenvertaista tiedonsaantia. Ylen puolesta palkinnon vastaanottivat julkaisujohtaja Ismo Silvo ja Yle Asian tilaaja Ari Yla-Anttila.
2015: Ihmisoikeusaktivisti Katja Merentie Katja Merentie on yksittaisena viittomakielisen yhteison jasenena osoittanut esimerkillista kansalaisaktiivisuutta koko Eurooppaa kohdanneessa pakolaiskriisissa. Han perusti Facebookiin kuuroja pakolaisia tukevan ryhman (Deaf refugees and immigrants in Finland). Merentie on vasymatta jakanut tietoa kuurojen turvapaikanhakijoiden oikeuksista kayttaa viittomakielen tulkkauspalveluja seka pyrkinyt huolehtimaan, ettei heidan tarvitse olla yksin puhutun kielen ymparistossa.
2014: Kansanedustaja Mikaela Nylander Palkinnon perusteluissa Kuurojen Liiton hallitus toteaa muun muassa, etta Nylander on vuoden 2014 aikana toiminut aktiivisesti viittomakielten aseman edistamiseksi seka eduskunnassa etta muissa yhteyksissa. Hanen osuutensa on ollut merkittava viittomakielilain valmisteluprosessissa seka eduskunnan viittomakielten verkoston perustamisessa. Nylander toimii myos verkoston puheenjohtajana. Lisaksi hyvin pitkalti Nylanderin ansiosta hallitus esitti budjettiesityksessaan tukea suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkikoulutuksen suunnittelutyohon.
2013: Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula on omassa toiminnassaan nostanut esiin kuurojen lasten oikeuksia. Lapsiasiavaltuutetun toimisto teki kattavan selvityksen kuurojen ja huonokuuloisten lasten elamasta. Lisaksi toimisto on Aulan johdolla jarjestanyt tapahtumia, joissa on jaettu tietoa kuurojen ja kuulovammaisten lasten oikeuksista. Tama tyo on rakentanut siltoja alan jarjestojen ja toimijoiden valilla seka kannustanut laaketieteen ja kuntoutuksen ammattilaisia huomioimaan yhteisolahtoista nakokulmaa ja erityisesti perheiden kielivalintoja entista paremmin.
2012: Suomen Kansallisooppera Kansallisooppera on omalla taiteen alallaan maassamme uraa uurtavasti tarjonnut esityksensa Puhdistus, Carmen seka Rigoletto viittomakielelle tulkattuina. Nain Kansallisooppera on edistanyt arvokkaalla tavalla kulttuuripalvelujen saavutettavuutta viittomakielisille kansalaisille. Palkinnon vastaanotti Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Mikko Franck. Franck oli nahnyt viittomakielista oopperaa matkoillaan ja esittanyt, etta sellaisia tulisi saada myos Kansallisoopperaan.
2011: Kirkkohallituksen viittomakielen kaantajat, Tomas Uusimaki ja Tarja Sandholm Tomas Uusimaki ja Tarja Sandholm ovat tehneet uraauurtavaa tyota suomalaisella viittomakielella. He ovat Raamatun ja muiden kirkollisten tekstien kaannostyota tehdessaan mm. luoneet viittomia keskeisille teologisille kasitteille seka Raamatun henkiloille ja paikoille. Kaannosratkaisuja etsiessaan he tekivat yhteistyota Raamatun selitysopin ja kaannostyon asiantuntijoiden, seurakuntien kuurojentyontekijoiden ja viittomakielisten seurakuntalaisten kanssa. Nama kaannokset tavoittavat viittomakielisia laajalti, silla ne ovat kaytossa jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa kuten kastejuhlassa, avioliittoon vihkimisessa ja hautaan siunaamisessa.
2010: Rikalan perhe Aapo ja Hanni Rikala ovat halunneet tarjota kuurolle tyttarelleen sisakorvaistutteesta ja sen kuntoutusprosessin vaatimuksista huolimatta myos viittomakielen. Perhe on aktiivisesti edistanyt viittomakielen nakyvyytta niin valtakunnallisessa mediassa kuin kuulovamma-alan lehdissa, kuulovammaisten lasten vanhempien yhdistystoiminnassa ja paikallisesti: viittomakieliset satutunnit Helsingin Kallion kirjastossa on jarjestetty heidan aloitteestaan. Perheen suhtautuminen viittomakielisyyteen on luonteva; tutustumisretki uuteen kieleen ja kulttuuriin tulee esille myonteisessa valossa, mutta vaikeidenkaan asioiden kasittelemista ei valtella.
2009: Kansanedustaja Erkki Virtanen Ensimmainen tunnustuspalkinto Vuoden viittomakieliteosta myonnettiin kansanedustaja Erkki Virtaselle (Vas.). Virtasen palkitsemisen perusteluna oli hanen vankkumaton tahtonsa puolustaa viittomakielisten kielellisia oikeuksia vammaisten henkiloiden tulkkauspalvelulakiin liittyvassa eduskuntakasittelyssa joulukuussa 2009. Virtanen mm. vaati vahimmaistuntimaarien poistamista lakitekstista ja lausui tahan liittyen: ”– kieli ihmisen syvimman sielun ilmaisuvalineena on ainutlaatuinen, sita pitaa kunnioittaa jokaisen ihmisen osalta, niin myoskin viittomakielta kayttavien.”