Viittomakielesta lainsaadannossa

Kuurojen Liitto on arvioinut, etta viittomakieli on aidinkieli noin 3000-4000 kuurolle Suomessa.? Suomenruotsalaisia kuurojen on arviolta 100.? Viitto makielta kayttavat myos kuurosok eat, huonokuuloiset ja kuulevat, joten ?kielen kayttajien ?tarkkaa lukumaaraa on vaikea arvioida.? Suomessa on kaksi kansallista viittomakielta: suomalainen viittomakieli ja suomenruotsalainen viittomakieli.  

Viittomakielisten kielellisiin ?ja kult tuurisiin oikeuksiin vaikuttavat ?erityisesti? YK:n vammaisten oikeuksia koskeva?sopimus, yhdenvertaisuuslaki?ja viittomakielilaki. ?Viittomakieli tunnustettiin perustuslaissa vuonna 1995, mutta vasta vuonna 2015 voimaan astunut viittomakielilaki? huomio i  molemmat ka nsalliset viittomakielemme .?  

Viittomakielilaki asettaa viranomaisille velvollisuuden? edistaa viittomakielta kayttavan mahdollisuuksia kayttaa omaa kieltaan ja saada tietoa omalla kielellaan. Viittomakielilailla pyritaan myos lisaamaan viranomaisten tietoisuutta viittomakielista seka viittomakielta kayttavista kieli- ja kulttuuriryhmana. Tarkemmat saannokset esimerkiksi viittomakielta kayttavien oikeudesta saada tulkkipalveluita ovat edelleen eri hallinnonalojen lainsaadannossa.??

Varhaiskasvatus ja perusopetus

K uuron tai kuulovammaisen lapsen perhe voi saada viittomakielen tai viittomakommunikaation opetusta sopeutusvalmennuksena vammaispalvelulain perusteella.  

V arhaiskasvatuslain mukaan paivakodissa tai perhepaivahoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilokohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Siihen kirjataan muun muassa lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet, mahdollinen tulkkauksen tarve ja niiden toteuttaminen.  

Jos lapsi tarvitsee tulkkia paivakodin paivittaisessa toiminnassa, jarjestaminen on kunnan vastuulla.  Kela voi jarjestaa tulkin paivakotiin, jos lapsi poikkeuksellisesti tarvitsee tulkin yksittaiseen tilanteeseen, jossa han ei parjaa normaalein jarjestelyin.  Tallaisia til anteita voivat olla esimerkiksi paivakodin kehityskeskustelut, juhlat ja muu oheisohjelma.?  

Perusopetuslain mukaan perusopetukseen osallistuvalla vammaisella ja muulla erityista tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutonta tulkkausta.  Kunta vastaa oppilaan tarvitseman tulkkauksen jarjestamisesta ?esikoulussa ja? perusopetuksessa .?  

Viittomakielisella lapsella on oikeus? viittomakielen opetukseen aidinkielena.

Lisatietoja:

Lapsiperheille

Opiskelijoille ja oppilaitoksille

Viittomakielisia palveluja

Viittomakielella tuotettu palvelu on kuurolle paras palvelu. Tama koskee varsinkin ryhmia, joilla on erityistarpeita, kuten lasten, vanhusten ja mielenterveysongelmaisten palveluita. Jokaisella kuurolla on lain takaama mahdollisuus kayttaa tulkkauspalvelua maksutta. Viittomakielen tulkin kanssa toimiminen on kuitenkin vasta toissijainen vaihtoehto.  

Sotepalveluiden ?uudistuksessa on ensisijaisen tarkeaa turvata viittomakielisten peruspalvelut. ?Erityisesti terveydenhuollon ja senioripalvelujen piirissa viittomakielta kayttavat asiakkaat kaipaavat kielellisesti laadukkaita omakielisia palveluja, jolla tarkoitetaan sita, et ta tyontekija itse osaa viittoa.  

Tarjoamme Kuurojen Liitossa monenlaisia ?viittomakielisia koulutus-, kuntoutus- ja vir kistyspalveluja kaikenikaisille. Erityisen suosittuja ovat olleet kulttuuri- seka lasten ja nuorten tapahtumat:? Tapahtumakalenteri

Viittomakielisia palveluja ta rjoavat? myos muut jarjestot kuten Kuurojen Palvelusaatio .  

Saavutettavuus

Opastamme mielellamme myos saavutettavuuskysymyksissa. Erityisasiantuntijamme? ovat perehtyneet saavutettavuus-? ja esteettomyyskysymyksiin esimerkiksi julkisissa palveluissa, joukkoliikenteessa ja tiedonsaannissa. ?Verkkomaailman ja? video viestinnan saavutettavuuskysymyksissa tukea saa liiton viestinnasta.  

Lisatietoja:

Oikeuksienvalvonta

Tiedotus

E-aineistot

Lista viittomakielisten videoiden tuottajista

Viittomakielen tulkkauksen jarjestaminen

Suomessa viittomakielen tulkkauspalvelun jarjestaa Kela . T ulkkauspalvelu pohjautuu lakiin vammaisten henkiloiden tulkkauspalvelusta.

Kelan tulkkauspalveluun ei ole oikeutta, mikali tulkkaus jarjestyy jonkin muun lain nojalla. Tulkkauspalvelun jarjestamisvastuu on ainakin seuraavilla tahoilla:

• Sosiaalitoimen pitaa mahdollisuuksiensa mukaan jarjestaa asiakkaalle tulkkaus. Jos? sosiaalitoimisto kutsuu asiakkaan tapaamiseen, on vastuu tulkkauksen jarjestamisesta.  
• T erveydenhuollon (esim. sairaalan) pitaa mahdollisuuksien mukaan jarjestaa asiakkaalle tulkki.  Terveydenhuollolla on vastuu tulkin jarjestamisesta silloin, kun se lahetta a asiakkaalle kutsun. J os asiakas varaa itse ajan, tilaan han tulkin Kelasta.
• Poliisin on esitutkinnassa huolehdittava tulkkauksesta tai hankittava tulkki.

Kaytannossa siis kuuro tilaa tulkin silloin, kun han on itse varannut laakariajan tai tapaamisen viranomaisen kanssa. Talloin tulkkauksen maksaa Kela.? Viranomainen puolestaan vastaa tulkkauksen jarjestamisesta kutsuessaan poliisikuulusteluun tai todistajaksi oikeuteen. Samoin, jos kuuro henkilo on pitkaan sairaalassa,? tulee sairaalan tilata laakarinkierroille tulkki.  

Mikali viranomainen tai muu toimija jarjestaa tapahtuman ?tai tilaisuuden , jonne halutaan viittomakielen tulkkaus, voi tulkkauksesta pyytaa tarjouksia alan yrityksilta.?