Strategiset tavoitteet 2021 – 2025
Tavoite 1: Tiedonsaanti kotimaisilla viittomakielilla on vahvistunut.
Viittomakielisten tiedonsaannissa on edelleen vakavia puutteita. Viittomakielinen tiedottaminen on varmistettava erityisesti hata- ja kriisitilanteissa.
Televisioon ja muihin medioihin tarvitaan lisaa viittomakielisia tai viittomakielelle tulkattuja ohjelmia. Lisaksi tekstitysvelvollisuuden tulee koskea kaikkia tv-kanavia ja kaikkia ohjelmistoja. Viittomakielista tietoa tulee olla saatavilla myos kaupunkien ja kuntien seka julkisten ja yksityisten palveluiden sivuilla.
Toimenpiteita
- Vaikutetaan ja toimitaan yhteistyossa Ylen ja muiden medioiden kanssa, jotta seka kotimaisilla viittomakielilla tuotettujen etta tulkattujen televisio-ohjelmien maaraa lisataan.
- Kehitetaan viittomakielista kriisi- ja vaaratiedottamista yhteistyossa sisaministerion ja Hatakeskuslaitoksen kanssa.
- Jatketaan yhteistyota Kelan ja Hatakeskuslaitoksen kanssa viittomakielisen 112-hatailmoituksen aikaansaamiseksi.
- Tuotetaan viittomakielisen tiedon lisaamiseksi ohjeistusta, joka jalkautetaan viranomaisten, kuntien, palveluntarjoajien ja yritysten kayttoon (mm. Suomi.fi-sivuja hyodyntamalla).
Vahvistetaan viittomakielista saavutettavuutta koskevaa lainsaadantoa yhteistyossa ministerioiden ja muiden jarjestojen kanssa.
- Luodaan liiton oma saavutettavuuden tavoiteohjelma oikeuksienvalvonnan ja kumppaniyhteistyon tueksi.
Tavoite 2: Viittomakielisia palveluja on saatavilla kaikenikaisille.
Sosiaali- ja terveyspalvelut eivat ole viittomakielisille saavutettavia. Ongelmia on edelleen mm. perusterveydenhuollon saavuttamisessa ja ikaantyneiden palveluissa. Palvelujen digitalisoituminen tuo myos haasteita monelle.
Palveluja on oltava saatavilla myos suoraan omakielisina. Viittomakielisten palvelut toteutetaan useimmiten tulkkauksen kautta, mika ei ole riittavaa. Haja-asutusseuduilla asuvilla viittomakielisilla ei kaytannossa ole mahdollisuuksia saada palveluja omalla aidinkielellaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on varmistettava viittomakielisten perus- ja ihmisoikeuksien taysimaarainen toteutuminen.
Toimenpiteita
- Valvotaan, etta soteuudistuksessa viittomakielisia sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetaan yhdessa viittomakielisten kanssa.
- Tehdaan yhteistyota sote-toimijoiden kanssa viittomakielisten sosiaali- ja terveydenhuollon neuvonta- ja ohjauspalveluiden seka suorien viittomakielisten sote-palveluiden saamiseksi.
- Tehdaan yhteistyota viranomaisten seka julkisten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa kehitettaessa digitaalisia palveluja, jotta ne olisivat myos kotimaisilla viittomakielilla saavutettavia.
- Kartoitetaan ikaantyneiden viittomakielisten palvelujen tarpeet seka selvitetaan yhteistyokumppaneiden kanssa missa ja miten palveluja tarjotaan.
- Parannetaan viittomakielisen digiohjauksen saavutettavuutta koko maassa.
Tavoite 3: Tulkkauspalvelut vastaavat viittomakielisten asiakkaiden tarpeisiin eri elaman osa-alueilla.
Puutteet viittomakielen tulkkauspalvelussa aiheuttavat suurta turvattomuuden tunnetta. Viittomakielen tulkkia on vaikea saada paikalle hatatilanteisiin ja erityisesti terveydenhuoltoon. Lisaksi viikonloppuisin ja yoaikaan tulkkien saatavuudessa on suuria ongelmia.
Arjessa tarkeiksi koetaan myos sujuva tyoelamatulkkaus seka lasten tulkkauspalvelut. Molempien kotimaisten viittomakielten tulkkeja on saatava vuorokauden kaikkina aikoina. Tarvetta on myos etatulkkaukselle, jota tulee kehittaa hyodyntaen uutta teknologiaa.
Julkiset palvelut eivat aina pysty huolehtimaan tulkkauksesta silloin, kun se on viranomaisten tehtava. Lainsaadantoa on selkiytettava sen osalta, kenen vastuulla tulkkauksen jarjestaminen on missakin tilanteessa silloin, kun viittomakielisia palveluja ei ole tarjolla.
Edella mainituista syista tulee tehda tulkkauspalveluiden kokonaistilanteen arviointi.
Toimenpiteita
- Vaikutetaan yhteistyossa kumppaneiden kanssa Kelaan ja sosiaali- ja terveysministerioon, jotta tulkkauspalveluita (ml. etatulkkaus) on saatavilla 24/7.
- Vaikutetaan sisaministerioon, Hatakeskuslaitokseen ja sosiaali- ja terveysministerioon, etta viittomakielen tulkkauspalvelua tarjotaan hatatilanteissa.
- Vaikutetaan, etta viranomaisten vastuulla oleva tulkkauspalvelu selkiytyy ja valtiolla on selkeampi ohjeistus, milloin tulkkauspalvelu on Kelan ja milloin jonkin muun viranomaisen vastuulla.
- Vaikutetaan tyo- ja elinkeinoministerioon ja opetus- ja kulttuuriministerioon, etta tyoelamatulkkauksen saanti vahvistuu ja etta opiskelutulkkausta saadaan tarpeita vastaavasti.
- Varmistetaan viranomaisten ja ammattikorkeakoulujen kanssa, etta viittomakielen tulkkikoulutus turvataan.
- Vaikutetaan yhteistyokumppaneiden kanssa asiakkaiden itsemaaraamisoikeuden ja valinnanvapauden vahvistamiseen tulkkauspalvelun jarjestamisessa.
- Vaikutetaan yhteistyossa kumppaneiden kanssa siihen, etta tulkkauspalvelulaki arvioidaan.
Tavoite 4: Viittomakieliset tyollistyvat yhdenvertaisesti muihin kansalaisiin nahden.
Tyoelamaan paasyssa on lukuisia ongelmia ja esteita. Tyonantajien ennakkoluulot ja tiedonpuute estavat liian usein kuuroja tyollistymasta. Lisaksi viittomakielista tyovoimapalvelua ei ole saatavilla.
Moni kokee tyoelamassa syrjintaa erityisesti asennetasolla. Tyoyhteisoja on kannustettava viittomakielisten palkkaamiseen esimerkiksi antamalla harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Kun tyoelamatulkkausta kayttava kuuro tyontekija paasee nayttamaan osaamisensa, asenteet yleensa muuttuvat.
Toimenpiteita
- Luodaan kampanjoita ja valmistetaan tietopaketteja tyonantajien kayttoon viittomakielisten tyoelamasyrjinnan vahentamiseksi.
- Tarjotaan viittomakielisille tyoelamaneuvontaa seka kannustetaan valvomaan omia oikeuksia.
- Tehdaan yhteistyota asiakkaiden, viranomaisten ja yhteistyokumppaneiden kanssa viittomakielisen tyovalmennuksen saamiseksi kaikille tarvitseville.
- Viittomakielisten tyoelamatilannetta koskevaa tiedonkeruuta kehitetaan yhteistyossa viranomaisten kanssa (tyo- ja elinkeinoministerio ja aluehallintovirastot).
Tavoite 5: Kotimaisten viittomakielten seka viittomakielisen kulttuurin elinvoima on vahvistunut kielenelvytyksen keinoin.
Kunnissa on vaikea saada vammaispalvelulain mukaista viittomakielen perheopetusta. Lasten varhaiskasvatuksessa ja kuulon kuntoutuksessa keskitytaan yleensa kuulemiseen ja sen apuvalineisiin eika perheille valttamatta anneta tietoa viittomakielesta, sen merkityksesta tai tutkimustiedosta kaksikielisyyden hyodyista. Perheille on tarjottava laajaa ensitietoa ja erilaisia vaihtoehtoja lasten kehityksen tueksi.
Suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen opetusta on saatava kouluihin seka aidinkielena etta vieraana kielena. Talla hetkella opetusta on vaikea saada eika oppimateriaalia ole juurikaan. Moni lapsi ja nuori kokee itsensa yksinaiseksi ja ulkopuoliseksi lahikoulussaan. Erityisesti coda-lasten oikeutta viittomakielen opetukseen aidinkielena ei tunnisteta eika tunnusteta.
Lapsiin ja nuoriin on panostettava monin eri tavoin, mm. ottamalla heidat mukaan yhdistystoimintaan, joka mahdollistaa eri-ikaisten viittomakielisten kohtaamisen ja sita kautta tarjoaa vahvoja kielimalleja.
Toimenpiteita
- Luodaan viittomakielen kielipesia lapsille ja nuorille (fyysiset ja virtuaaliset ymparistot).
- Selvitetaan Opetushallituksen, opetus- ja kulttuuriministerion ja koulujen kanssa, miten lapset ja nuoret saavat viittomakielen aidinkielen opetusta eri puolilla Suomea.
- Jatketaan yhteistyota Opetushallituksen kanssa viittomakielisen oppimateriaalin tuottamiseksi eri oppiaineita varten.
- Vaikutetaan vammaispalvelulain muuttamiseen niin, etta perheet saavat viittomakielen opetusta.
- Varmistetaan yhteistyolla Kuurojen Liiton jasenyhdistysten kanssa, etta yhdistystoiminta tarjoaa lapsille ja nuorille viittomakielista toimintaa.
- Vaikutetaan liiton oikeuksienvalvonnalla, aluetyolla ja viestintakampanjoilla siihen, etta lasten oikeus viittomakieleen ensikielena tunnustetaan ja huomioidaan.
- Jarjestetaan monipuolista viittomakielista kulttuuritarjontaa kaikenikaisille kulttuuri-identiteetin vahvistamiseksi ja viittomakielisen kulttuurin yllapitamiseksi.