Kuvankasittely on kuvatiedostojen muokkaamista tai saatamista kuvankasittelyohjelmalla . Kuvankasittely tarkoittaa yksinkertaisimmillaan kuvatiedostossa olevien pikselien muokkaamista. Pikselien maaraa, varia, kirkkautta ja sijaintia voidaan muuttaa. Kuvankasittely voi vaihdella yksinkertaisesta kuvan valoisuuden parantamisesta kuvamanipulaatioihin . Nykyisin kuvankasittelya tehdaan lahes pelkastaan tietokoneilla . Kuvankasittelyn jalkeen kuva tallennetaan sopivaan kuvatiedostomuotoon .

Kuvankasittelyohjelma on digitaalisen kuvankasittelyn perusohjelma. Silla voidaan kasitella yleensa mita tahansa digitaalisessa muodossa tallennettuja kuvia. Ohjelmat soveltuvat erityisesti skannattujen ja digitaalikameralla otettujen valokuvien kasittelyyn. Kuvankasittelyohjelmien kaytto on nykyisin arkea kaikessa julkaisutoiminnassa kuten sanoma - ja aikakauslehdissa seka mainosalalla.

Yleisimmat kuvankasittelyohjelmilla tehtavat manipulaatiot ovat kuvan kontrastin optimointi, varikyllaisyyden saato seka varitasapainon saato. Muita yleisia ja melko helppoja toimenpiteita ovat kuvan koon muuttaminen, rajaaminen, kallistaminen ja taivuttaminen, seka kuvan teravoittaminen tai sumentaminen.

Lisaksi kuviin voidaan lisata erilaisia efekteja kuten 3D -, valaistus- tai kameralinssiefekteja. Samoja ominaisuuksia voidaan ohjelmissa soveltaa myos tekstin tuottamiseen.

Vaikeampia kuvamanipulaatioita ovat muun muassa kohteiden poistaminen tai lisaaminen tai kuvan taustan vaihtaminen. Monilla kuvankasittelyohjelmilla on mahdollista piirtaa myos vektorigrafiikkaa .

Kuvamanipulaatiota voidaan nykyaan kayttaa lahes kaikessa kuvatuotannossa, ja sen kayttamisen etiikasta muun muassa mallikuvissa ja luontokuvauksessa on syntynyt keskustelua. Nykyisilla kuvankasittelyohjelmilla on mahdollista saada aikaan hyvin taitavia kuvavaarennoksia.

Reunantunnistus on kuvankasittelymenetelma, jossa kuvasta etsitaan “reunoja” eli kontrastirajoja tai varinvaihtumakohtia. Nain voidaan piirtaa kohteista esimerkiksi siluetteja.

Posterisointi on kuvankasittelymenetelma, jossa kuvan varimaaraa vahennetaan vareja pelkistamalla.

Variavaintaminen ( chroma key ) on tekniikka, jossa yhdesta kuvasta toiseen kopioidaan kaikki paitsi tietynvariset, tai tarpeeksi lahella jotain tiettya varia olevat, kuvapisteet.

Digitaalinen kuva on useimmiten rgb -muodossa ja se ei sellaisenaan kelpaa painettavaksi. ^[1] Kirjapaino, reprolaitos tai muu kuvankasittelija muuntaa kuvan painamiseen sopivaan muotoon. Tavallisin kirjapainossa kaytettava variavaruus on CMYK , mutta myos duotone -muotoa kaytetaan jonkin verran.

Rgb?cmyk-kaanto tehdaan tavallisimmin ICC-profiililla .

Muut kirjapainoissa tehtavat digitaaliset kuvankasittelyt ovat niin sanotut painotekniset saadot, eli kuvan vaalea ja tumma paa saadetaan sopiviksi painettavalle paperille. Samassa yhteydessa tarkistetaan yleensa myos kuvan harmaatasapaino ja resoluution riittavyys. Lisaksi kuvalle tehdaan teravoitys, jonka voimakkuus riippuu painettavan paperin ominaisuuksista.

Kirjapainon kuvankasittelijan ammattinimike on painopinnanvalmistaja .

Suurten kuvamaarien hallinta ja arkistointi edellyttaa siihen tarkoitetun erikoisohjelman kayttoa. Kuva-arkisto-ohjelmat laativat kiintolevyille , CD-R -, Photo CD - ja muille siirrettaville levykkeille tallennetuista kuvatiedostoista pienoiskuvat ja tietokannan, joiden avulla kuvien selailu ja jarjestely on helppoa. Kuviin liitettyjen tietojen ja avainsanojen perusteella voidaan suorittaa hakuja. Kuva-arkisto-ohjelmat sisaltavat usein myos toiminnon, jonka avulla valokuvista voidaan tehda kuvagalleria internetiin . Lisaksi on erillisia ohjelmia, jotka ovat erikoistuneet internetsivuilla nakyvien kuvagallerioiden tekoon.

• Tietokonegrafiikka

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuvankasittely Wikimedia Commonsissa