Yoldiavaihe alkoi, kun vetaytyvan jaatikon reuna avasi salmen Keski-Ruotsin poikki (toisin kuin kuva nayttaa, Tanskan salmien kautta ei tuolloin ollut meriyhteytta)
Yoldiasimpukan (
Portlandia arctica
) fossiilinen kuori
Yoldiameri
(aantyy Joldiameri) oli nykyisen
Itameren
varhaisvaihe, joka syntyi noin 11 600 vuotta sitten, kun
Baltian jaajarvi
yhdistyi
Atlanttiin
Keski-Ruotsin poikki syntyneen salmen kautta jaatikon vetaytyessa alueelta pohjoiseen. Yoldiameri on saanut nimensa tuon ajan kerrostumista Keski-Ruotsissa loydetyn kylman suolaisen veden
yoldiasimpukan
[1]
(
Portlandia arctica
, aiemmin
Yoldia arctica
) mukaan.
[2]
Yoldiavaiheen alussa laaja mannerjaatikko peitti viela Suomea. Jaatikon raja oli alussa Etela-Suomessa salpausselkavyohykkeessa. Kolmas
Salpausselka
ja Sisa-Suomen
reunamoreenit
syntyivat Itameren Yoldiavaiheessa.
Yoldiameren syntyessa Baltian jaajarven pinta laski akkia noin 25 metria. Atlanttiin yhdistava salmi oli nykyisessa
Narken
maakunnassa Ruotsin nykyisten suurten jarvien seuduilla, Billingenin vuoren pohjoispuolella. Tata kautta virtasi ensin makeaa vetta valtamereen ja myohemmin suolaista vetta Yoldiamereen. Suolainen vesi ehti Suomen rannikolle vasta 300 vuotta salmien avautumisen jalkeen. Jaan painamana maanpinta Keski-Ruotsissa, samoin kuin Suomessa, oli silloin nykyista alempana. Vaikka valtameren pintakin oli viela nykyista alempana, rantaviivan suhteellinen taso Itameren pohjoisosissa oli 100?180 metria nykyista rantaa korkeammalla. Etelassa maa ei ollut vastaavasti painunut, ja
Tanskan salmet
olivat kuivilla. Yoldiameren suolapitoisuus vaheni Narken salmen kaventuessa ja madaltuessa maankohoamisen takia huomattavan nopeasti; maa kohosi silloin paljon nopeammin kuin nyt. Yoldiameri oli siis alussa makeavetinen, keskivaiheilla murtovetta ja loppuvaiheessa makeavetinen.
Etela- ja Keski-Suomi olivat laajalti Yoldiameren alla, mutta laajoja maa-alueita nousi vauhdilla meresta, alkujaan saaristoina. Yoldiameren rannan korkeus nykyiseen verrattuna vaihteli merenpinnan yleisen tason (ajan) mukaan ja maankohoamisen (paikan) mukaan. Etelaisella Itamerella Yoldian ranta oli 55 metria nykyista ylempana,
Helsingissa
80 metria ja
Laukaassa
160 metria. Eras tunnetuimpia sailyneita Yoldia-meren rantaviivan patkia on Nurmijarvella, entisen
Roykan sairaalan
alueella. Muinaisranta on suojelualue ja merkitty erikseen. Helsingissa tallainen muinaisranta sijaitsee mm.
Jakomaessa
Jakomaenkalliolla (60 metria nykyisen merenpinnan ylapuolella).
[3]
Yoldiameren synty noin 11 600 vuotta sitten liittyy kylman
dryaskauden
paattymiseen ja samalla jaakauden loppumiseen. Jaa vetaytyi nopeasti pohjoiseen, koivu alkoi vallata etelasta alaa ja ihmisia liikuskella meresta kohonneella Suomen alueella. 10 000 vuotta sitten mannyt valtasivat metsat.
[4]
Yoldiameren viela melko kylmaa
preboreaalikautta
sanotaan myos varhaiseksi lampokaudeksi.
lahde?
Yoldiameri-vaihe paattyi maankohoamisen seurauksena jolloin yhteys valtamereen katkesi ja Itameri muuttui noin 10 600 vuotta sitten
Ancylusjarveksi
.
[4]
Yoldiameren ja Ancylusjarven noin 500 vuotta kestanytta valivaihetta kutsutaan
Echineismereksi
.
