Ylempi korkeakoulututkinto on yleisnimike, jolla kuvataan suomalaisessa koulutusjarjestelmassa tyypillisinta ylemman korkeakoulutuksen tasoa. Ylempia korkeakoulututkintoja ovat

• kaikki maisterin tutkinnot
• proviisorin tutkinto (farmasian koulutusala)
• diplomi-insinoorin , arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot (teknistieteellinen koulutusala)
• laaketieteen lisensiaatti (laaketieteellinen koulutusala)
• hammaslaaketieteen lisensiaatti (hammaslaaketieteellinen koulutusala)
• elainlaaketieteen lisensiaatti (elainlaaketieteellinen koulutusala)
• kaikki ylemmat ammattikorkeakoulututkinnot.

Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta sen laajuus on 300 opintopistetta, johon kuuluu pro gradu -tutkielma (20?40 pistetta). Tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on viisi vuotta. Kaikkiin vuoden 1994 jalkeen annettujen tutkintoasetusten mukaisiin ylempiin korkeakoulututkintoihin sisaltyy pakollisena ns. virkamiesruotsi eli kaksikielisessa virastossa tyoskententelevalta virkamiehelta vaadittava toisen kotimaisen kielen taito.

Laillinen merkitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kasite ylempi korkeakoulututkinto on tarpeellinen lahinna siksi, etta se maarittelee yksiselitteisesti tietyn koulutustason, joka on kelpoisuusvaatimuksena tiettyihin valtion ja kunnan virkoihin. Kasite on maaritelty yksiselitteisesti valtioneuvoston asetuksessa korkeakoulututkintojen jarjestelmasta (464/1998) muutoksineen (806/1999, 1132/2003 ja 426/2005). Asetuksen mukaan ylemmiksi korkeakoulututkinnoiksi lasketaan edella mainittujen nykyisten tutkintojen lisaksi myos aiempien asetusten mukaiset tutkinnot.

Ammattikorkeakoululain (932/2014) 11 §:n mukaisesti ylemmat ammattikorkeakoulututkinnot (esim. Tradenomi (ylempi AMK)) ovat ylempia korkeakoulututkintoja.

Ennen tammikuun 1. paivaa 1994 annettujen saannosten ja maaraysten mukaan suoritetut kandidaatintutkinnot ovat ylempia korkeakoulututkintoja (poikkeavat ajat mainittu):

• filosofian kandidaatti
• elintarviketieteiden kandidaatti
• hallintotieteiden kandidaatti
• hallinto-opin kandidaatti
• kauppatieteiden kandidaatti
• kasvatustieteiden kandidaatti (asetusta 139/1995 edeltaneiden saannosten tai maaraysten mukainen)
• liikuntatieteiden kandidaatti
• maatalous- ja metsatieteiden kandidaatti (asetusta 214/1995 edeltaneiden saannosten tai maaraysten mukainen)
• musiikin kandidaatti
• oikeustieteen kandidaatti (asetusta 794/2004 edeltaneiden saannosten tai maaraysten mukainen)
• psykologian kandidaatti
• taiteen kandidaatti
• tanssitaiteen kandidaatti
• teatteritaiteen kandidaatti
• teologian kandidaatti
• yhteiskuntatieteiden kandidaatti

Useimpien naiden tutkintojen suorittajat saattoivat hakea yliopistoltaan alaansa vastaavan maisterin arvonimen maksamalla nimellisen leimaveron . Kuitenkin monet jattivat taman mahdollisuuden kayttamatta, koska maisterin arvonimesta ei ollut 1970- ja 1980-luvulla mitaan kaytannon hyotya.

Lisaksi seuraavat historialliset tutkinnot ovat ylempia korkeakoulututkintoja:

• teologinen erotutkinto
• Sacri ministerii (aiempi teologinen tutkinto)
• molempain oikeuksien kandidaatti
• odontologian lisensiaatti (hammaslaaketiede)
• agronomin tutkinto (maatalous ? nykyaan maataloustieteista valmistuneelle maatalous- ja metsatieteiden maisterille myonnettava arvonimi)
• ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisista tutkinnoista annetun asetuksen (402/1977) mukainen (aiempien maaraysten mukaiset tutkinnot ovat alempia korkeakoulututkintoja; nykyaan kauppatieteiden maisterille myonnettava arvonimi)
• Kuvataideakatemian loppututkinto
• lainopin kandidaatti
• metsatutkinto
• metsanhoitotutkinto
• puutarha-agronomin tutkinto
• Sibelius-Akatemian diplomitutkinto
• Taideteollisen korkeakoulun loppututkinto
• terveydenhuollon kandidaatti
• valtiotieteellinen virkatutkinto
• valtiotieteen kandidaatti
• ylempi oikeustutkinto
• taloustieteiden kandidaatti .
• upseerin virkatutkinto tutkinto joka on asetuksen 662/1992 voimaantulon jalkeen annettujen maaraysten mukainen ylempia korkeakoulututkinto. Ennen valtioneuvoston asetusta 612/2001 voimassa olleiden maaraysten mukainen yleisesikuntaupseerin tutkinto vastaa ainakin ylempaa korkeakoulututkintoa. Tama tarkoittanee, etta virkaan valitseva taho voi halutessaan tulkita sen vastaavan myos mahdollisesti vaadittavaa yliopistollista jatkotutkintoa.

Muutettaessa opetusta koskevia saannoksia niihin sisaltyy siirtymaaika, jonka kuluessa vanhat opiskelijat voivat suorittaa tutkintonsa loppuun. Taman on sellaisten tutkintojen kohdalla, jotka ovat olleet seka ylempia etta alempia korkeakoulututkintoja, tarkistettava nimenomaan se, minka tutkintoasetuksen mukaan tutkinto on suoritettu. Esimerkiksi vuonna 1995 valmistuneista yhteiskuntatieteiden kandidaateista valtaosa suoritti tutkintonsa ylempana korkeakoulututkintona, silla he olivat aloittaneet opintonsa jo 1990-luvun alussa aiemman tutkintorakenteen alaisuudessa. Vastaavasti monet 1970-luvun lopun ekonomit ovat suorittaneet vain alemman korkeakoulututkinnon. Pidemmista tutkinnoista esimerkkina on diplomi-insinoori: ennen vuotta 2010 suoritetut diplomi-insinoorin tutkinnot olivat nykyista 20 opintoviikkoa pidempia.

Ylempi korkeakoulututkinto ulkomailla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Eurooppalais-saksalaisessa perinteessa ja siten Suomessa ylempi korkeakoulututkinto edustaa yliopistokoulutuksen normaalitasoa (luokitellaan perustutkinnoksi), mutta anglosaksisessa jarjestelmassa ylempi korkeakoulututkinto on jatkotutkinto . Monissa yliopistoissa maisterintutkintoa ei suoriteta lainkaan, vaan kandidaatit jatkavat suoraan tohtoriksi. Paaperiaatteena anglosaksisia tutkintoja ja suomalaisia tutkintoja verrattaessa on pidettava seuraavaa: esimerkiksi Bachelor of Arts (BA) ja Bachelor of Science (BSc) vastaavat suomalaista kandidaatin tutkintoa. Edelleen Master of Arts (MA), Master of Science (MSc) ja muut vastaavat tutkintonimikkeet vastaavat taas suomalaista maisterin tutkintoa.

Suojaamatonta MBA-, eli Master of Business Administration -tutkintoa, samoin kuin suppeampaa eMBA-tutkintoa ei ole Suomen koulutusjarjestelmassa hyvaksytty varsinaiseksi tutkinnoksi, eli se ei anna muodollista patevyytta esimerkiksi viranhaussa. Koska MBA-tutkintojen laatua ei siis virallisesti valvota ja siten ohjelmien laadun arviointi on vaikeaa, on kaytannoksi tullut arvioida ohjelmia esimerkiksi kansainvalisten akkreditointien maaran (AMBA, AACSB, EQUIS) seka ranking-listojen avulla. Euroopan unionissa on kaynnissa niin sanottu Bolognan prosessi , jonka tavoitteena on luoda yksiselitteinen vertailujarjestelma eri maiden tutkintojen valilla.

Englanninkielisessa yliopistomaailmassa ylemmista korkeakoulututkinnoista (postgraduate) kaytetaan mm. lyhenteita:

• MSc = Master of Science (luonnontieteellinen, tekninen tai yhteiskuntatieteellinen tutkinto)
• MA = Master of Arts (yhteiskuntatieteellinen tai humanistinen tutkinto). Joissain Skotlannin yliopistoissa MA-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Usein ylemmat tutkinnot samalta alalta nimetaan naissa yliopistoissa MSc:ksi.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ylempi korkeakoulututkinto .

• Yliopistolliset korkeakoulututkinnot (Opintoluotsi)