|
|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
Yhdysvaltain maavoimat
(
United States Army
) on yksi kuudesta
Yhdysvaltain asevoimien
puolustushaarasta
.
Yhdysvaltain ensimmaisen
presidentin
George Washingtonin
katsotaan perustaneen Yhdysvaltain maavoimat. Sen valiton edeltaja oli puolisotilaallinen
Minute Men
-vastarintaliike, jonka jasenten piti jarjeston nimen mukaisesti olla minuutin lahtovalmiudessa halytyksen tullessa. Ensimmaisen sotansa Yhdysvaltain maavoimat kavi itsenaisyyden puolesta brittien "punatakkeja" vastaan
1775
?
1776
. Lopullisen voittonsa se sai ranskalaisten avustuksella.
Myohemmin Yhdysvaltain maavoimat oli mukana niin sanotuissa intiaanisodissa, joissa
intiaanit
pakotettiin luovuttamaan alueensa valkoisille siirtolaisille. Yhdysvaltain maavoimien tunnetuimpia upseereita on temperamenttinen
George Armstrong Custer
, joka johti 7. ratsuvakiprikaatinsa itsemurhaksi osoittautuneeseen hyokkaykseen yhdistyneiden heimojen leiria vastaan
Little Bighornissa
.
Ensimmaisessa maailmansodassa
Yhdysvaltain maavoimien
divisioonat
kaansivat sodan painopisteen ymparysvaltojen voitoksi saksalaisia vastaan vuonna
1917
. Ymparysvallat saattoivat talloin pelkalla lukumaarallaan saattaa saksalaisten taktiikan kaaokseen: operaatioihin kuului harhautushyokkayksia, pienia saarrostuksia ja laajoja kiertoliikkeita.
Toisessa maailmansodassa
Yhdysvaltain maavoimat kavi kahta sotaa samanaikaisesti ja sen kaytossa oli suunnattomat resurssit. Se menestyi vahvan ilma-aseen tukemana.
Korean
ja
Vietnamin sodissa
toisen maailmansodan taktiikkaan pitaytynyt Yhdysvaltain maavoimat oli vaikeuksissa vastapuolen harrastamaa sissisotataktiikkaa vastaan. Vietnamin sota oli ensimmainen niin sanottu epasymmetrinen sota, jossa pieni ja vaikeasti havaittava vihollinen saattoi katkeytya siviilivaeston joukkoon iskien vain siella, missa se oli sille edullisinta.
Persianlahden sodassa
Irakin valloittaman Kuwaitin itsenaisyyden palauttamiseksi kaydyissa sotatoimissa maahyokkaysta edelsi useiden viikkojen ilmasodankaynti. Maahyokkayksessa paavastuu oli maavoimilla, mutta myos merijalkavaenjoukkoja osallistui taisteluihin.
Yhdysvaltain maavoimissa palvelee noin 471 000 sotilasta eli se on Yhdysvaltojen henkilostoltaan suurin puolustushaara. Yhdysvalloissa ei ole yleista asevelvollisuutta vaan ammattiarmeija. Maavoimat jakautuu ammattiarmeijaan (
Regular Army
), reserveihin (
Army Reserve
) ja osavaltiohallintojen alaisiin kansalliskaartin yksikoihin (
National Guard
), jotka tarvittaessa voidaan liittaa myos tavallisiin joukkoihin. Maavoimilla on useita erikoisjoukkoja, kuten
Delta Force
.
Yhdysvaltain maavoimien komentoketju:
- armeija
(2?5 armeijakuntaa) ~ kenraali
- armeijakunta
(2?5 divisioonaa) ~ kenraaliluutnantti
- divisioona
(3 prikaatia, 10 000?18 000 sotilasta) ~ kenraalimajuri
- prikaati
(3 tai yli 3 pataljoonaa, 3 000?5 000 sotilasta) ~ eversti
- pataljoona
(3?5 komppaniaa, 500?900 sotilasta) ~ everstiluutnantti
- komppania
(3?4 joukkuetta, 100?200 sotilasta) ~ kapteeni
- joukkue
(3?4 ryhmaa, 16?40 sotilasta) ~ luutnantti
- ryhma
(4?10 sotilasta) ~ ylikersantti
Maavoimien paatehtavana on Yhdysvaltojen suojaaminen, kun
merijalkavaen
tehtavana on suorittaa mm. maihinnousut. Kuitenkin maavoimilla on joukkoja ympari maailman. Vaikka merijalkavaki on ensisijainen joukko, maavoimat ovat osallistuneet useisiin sotiin ulkomailla.
Commons