Tama artikkeli kasittelee yhdistetta kemian kasitteena. Katso muut merkitykset
tasmennyssivulta
.
Kemiallinen yhdiste
on kahdesta tai useammasta keskenaan reagoineesta
alkuaineesta
koostuva aine. Yhdisteessa alkuaineiden maarat ovat tietyssa suhteessa toisiinsa nahden.
[1]
Esimerkiksi
vesi
on yhdiste, jossa on
vetyatomeja
kaksi kertaa niin paljon kuin
happiatomeja
.
Yhdisteen koostumusta kuvataan
kemiallisella kaavalla
.
Veden
kaava on H
2
O. Yhdisteen rakennetta puolestaan kuvataan rakennemallilla, ja yksinkertaisimpia malleja ovat kalottimalli ja pallotikkumalli.
Rakennekaavalla
tai viivakaavalla kuvataan tarkemmin yhdisteen molekyylin rakennetta.
[2]
Yhdisteen pienin rakenneyksikko on
molekyyli
. Taman vuoksi
seos
ei ole yhdiste, koska seoksen komponentit eivat ole kemiallisesti sitoutuneet toisiinsa. Esimerkiksi
messinki
on metalliseos, joka muodostuu erillisista
kupari
- ja
sinkkiatomeista
, joiden suhde messingissa vaihtelee.
Osa kemiallisista yhdisteista sisaltaa
kovalenttisia sidoksia
, osa
ionisidoksia
. Ioniyhdisteita syntyy, kun keskenaan reagoivista aineista toinen luovuttaa elektronin tai elektroneja ja toinen vastaanottaa niita. Elektroneja luovuttanut aine hapettuu ja elektroneja vastaanottanut aine pelkistyy. Talloin hapettunut aine on
pelkistin
ja pelkistynyt aine on
hapetin
.
[3]
Kovalenttinen sidos taas muodostuu siten, etta molekyylit jakavat elektroneja keskenaan. Kovalenttisia sidoksia on sellaisissa yhdisteissa, joissa on pitkia ja monimutkaisia ketjuja tai muita monimutkaisia rakenteita.
Metallisidoksissa
elektronit kiertavat yhta tai useampaa atomia.
[4]
Joskus yhdisteet muuttavat muotoaan esimerkiksi siten, etta nesteesta saostuu ainetta, joka kiteytyy kiinteaksi
kiteiseksi aineeksi
. Nain voi tapahtua, kun neste on ylikyllastynyt.
[5]
Yhdisteet jaetaan
orgaanisiin
ja
epaorgaanisiin
.
Hiilta
sisaltavat yhdisteet ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta orgaanisia. Kaikki hiilta sisaltamattomat yhdisteet ovat epaorgaanisia. Orgaanisten yhdisteiden yleisia ominaisuuksia ovat ne seikat, etta ne hajoavat kuumennettaessa, niilla on voimakas haju, ne ovat hyvia liuottimia, mutta ne itse liukenevat huonosti veteen, seka se, etta ne eivat johda sahkoa. Hiiliatomit muodostavat keskenaan kovalenttisia sidoksia ja ne muodostavat hiiliketjuja.
[6]
Kemiallisia yhdisteita rekisteroidaan
CAS-numeroin
.
[7]
Kemiallisia yhdisteita ja alkuaineita ja kemiaan liittyvia seikkoja maarittaa
IUPAC
, joka on maailman merkittavin jarjesto kemian termien nimeamisessa.
[8]