Kemiallinen yhdiste on kahdesta tai useammasta keskenaan reagoineesta alkuaineesta koostuva aine. Yhdisteessa alkuaineiden maarat ovat tietyssa suhteessa toisiinsa nahden. ^[1] Esimerkiksi vesi on yhdiste, jossa on vetyatomeja kaksi kertaa niin paljon kuin happiatomeja .

Yhdisteen koostumusta kuvataan kemiallisella kaavalla . Veden kaava on H ₂ O. Yhdisteen rakennetta puolestaan kuvataan rakennemallilla, ja yksinkertaisimpia malleja ovat kalottimalli ja pallotikkumalli. Rakennekaavalla tai viivakaavalla kuvataan tarkemmin yhdisteen molekyylin rakennetta. ^[2]

Yhdisteen pienin rakenneyksikko on molekyyli . Taman vuoksi seos ei ole yhdiste, koska seoksen komponentit eivat ole kemiallisesti sitoutuneet toisiinsa. Esimerkiksi messinki on metalliseos, joka muodostuu erillisista kupari - ja sinkkiatomeista , joiden suhde messingissa vaihtelee.

Osa kemiallisista yhdisteista sisaltaa kovalenttisia sidoksia , osa ionisidoksia . Ioniyhdisteita syntyy, kun keskenaan reagoivista aineista toinen luovuttaa elektronin tai elektroneja ja toinen vastaanottaa niita. Elektroneja luovuttanut aine hapettuu ja elektroneja vastaanottanut aine pelkistyy. Talloin hapettunut aine on pelkistin ja pelkistynyt aine on hapetin . ^[3] Kovalenttinen sidos taas muodostuu siten, etta molekyylit jakavat elektroneja keskenaan. Kovalenttisia sidoksia on sellaisissa yhdisteissa, joissa on pitkia ja monimutkaisia ketjuja tai muita monimutkaisia rakenteita. Metallisidoksissa elektronit kiertavat yhta tai useampaa atomia. ^[4]

Joskus yhdisteet muuttavat muotoaan esimerkiksi siten, etta nesteesta saostuu ainetta, joka kiteytyy kiinteaksi kiteiseksi aineeksi . Nain voi tapahtua, kun neste on ylikyllastynyt. ^[5]

Yhdisteet jaetaan orgaanisiin ja epaorgaanisiin . Hiilta sisaltavat yhdisteet ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta orgaanisia. Kaikki hiilta sisaltamattomat yhdisteet ovat epaorgaanisia. Orgaanisten yhdisteiden yleisia ominaisuuksia ovat ne seikat, etta ne hajoavat kuumennettaessa, niilla on voimakas haju, ne ovat hyvia liuottimia, mutta ne itse liukenevat huonosti veteen, seka se, etta ne eivat johda sahkoa. Hiiliatomit muodostavat keskenaan kovalenttisia sidoksia ja ne muodostavat hiiliketjuja. ^[6]

Kemiallisia yhdisteita rekisteroidaan CAS-numeroin . ^[7] Kemiallisia yhdisteita ja alkuaineita ja kemiaan liittyvia seikkoja maarittaa IUPAC , joka on maailman merkittavin jarjesto kemian termien nimeamisessa. ^[8]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yhdiste Wikimedia Commonsissa