Westend
Westend
Kaupungin kartta, jossa Westend korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupunki	Espoo
Suuralue	Suur-Tapiola
Kaupunginosa nro	13 [1]
Pinta-ala	8,4  km²   [2]
Vakiluku	3 323 [3]
Postinumero(t)	02160
Lahialueet	Haukilahti , Niittykumpu , Otaniemi , Tapiola
Infobox OK

Westend on Suomenlahden rannalla sijaitseva Espoon kaakkoinen kaupunginosa. Alue sijaitsee Tapiolan etelapuolella noin kymmenen kilometria Helsingin keskustasta lanteen. Lahin moottoritie on Lansivayla , joka kulkee Westendin pohjoispuolitse. Westend on Suomen suurituloisin postinumeroalue: sen taysi-ikaisista asukkaista 59,9 prosenttia kuului vuonna 2021 Suomen hyvatuloisimpaan viidennekseen. ^{[4] [5]}

Westend kuuluu yhdessa Haukilahden , Laajalahden , Mankkaan , Niittykummun , Otaniemen , Pohjois-Tapiolan ja Tapiolan kanssa Suur-Tapiolan suuralueeseen.

Kaupunginosan nimi muodostuu englannin kielen sanoista  west (lansi) ja  end  (loppu, paaty). Samannimisia, tyypillisesti hyvin varakkaita alueita on etenkin Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Lantinen kaupunginosa Westend on ainoastaan Helsingin nakokulmasta, silla se sijaitsee aivan Espoon kaakkoisnurkassa. ^[6]

Suurin osa Westendin alueesta on merta ja saaristoa. Manner-Westend rajoittuu pohjoisessa Tapiolaan ja Keilaniemeen , joka on Otaniemen osa-alue. Idassa ja etelassa Westendin manneralue rajoittuu Suomenlahden Linholmsfjardeniin ja lannessa Haukilahteen . Luoteessa Westendilla on noin 200 metria rajaa Niittykummun kanssa. Westendin manneralueeseen kuuluu myos Hanasaari ja Karhusaari. Ne sijaitsevat koillisessa. Merialue mukaan luettuna Westend rajoittuu idassa Lauttasaaren merialueeseen ja etelassa Matinkylan merialueeseen. ^[7]

Westendin saaria ovat muun muassa Kaarmesaari , Niittysaaret ja Vehkasaari idassa seka Varsasaari ja Tvijalp lannessa. Westendin laajimmat lahdet ovat Hirboleviken, Konungsviken ja Bredviken, jota jakaa Bredvikskobben. Se on pieni saari, jonne on rakennettu kavelysilta mantereelta. Osalla saarista, kuten Vehkasaarella, on melko tiheaan pientaloja. Osa on puolestaan melko luonnontilaisia, kuten Kaarmesaari. ^[7]

Westendin manneralueen viheralueita ovat Mustikkamaki, Linnake, Westendinpuisto ja Westendinmaki. Bredvikenin rannalla sijaitsee viheralue uimarantoineen ja Karhusaaressa sijaitsee Karhusaarenpuisto. Manneralueen korkeimmat kohdat ovat noin 25 metria merenpinnan ylapuolella. Saarten korkeimmat kohdat ovat puolestaan noin 15 metria mpy. ^[7]

Westendin suunnittelun lahtokohta oli luoda Espoon etelaiseen osaan korkeatasoinen merellinen huvilakaupunki. Ympariston suunnitteluun ja viihtyisyyteen panostettiin tavallista enemman.

Ainakin 1600-luvulta asti alueella on ollut Otnasin kylaan kuulunut  Hirbole -niminen kyla. Myohemmin Hirbole-nimelle muodostettiin suomenkielinen vastine Hiirala ja se on jaanyt elamaan muun muassa kadunnimissa (Hiiralantie, Hirbolevagen). Westendin ja Haukilahden rajalla on ensimmaisen maailmansodan aikaiseen linnoitusketjuun kuuluvia juoksuhautoja.

Westendin alueen omisti ja kaavoitutti Hagalundin kartanon isanta, laaketieteen lisensiaatti ja tennismestari Arne Grahn , ^[8] jonka mukaan on nimetty puistotie. Kaavoitustyon teki Ragnar Gustafsson vuonna 1934. ^[9] Westendin katuverkko on nykyisinkin lahes identtinen Gustafssonin 1930-luvun kaavan kanssa. Westendin uudisrakentaminen on paljolti edennyt vanhaa rakennuskantaa purkamalla jolloin alkuperainen kaava on sailynyt.

Westendin kehitys liittyy laheisesti yhteen sen pohjoispuolelle rakennetun Tapiolan puutarhakaupungin synnyn kanssa. Grahn teetti vuonna 1945 Otto-Iivari Meurmanilla vastaavanlaisen suunnitelman Hagalundin maille rakennettavaksi n. 12 000 asukkaan "kaupungiksi" ja 1950-luvun alussa han myi alueen Vaestoliitolle, joka osti sen perustettavan saation (Asuntosaatio) lukuun. Westendin rakenne perustui Meurmanin ideaaliin englantilaisesta puutarhakaupungista kun taas Tapiolaa alettiin kehittaa Asuntosaation johtajan Heikki von Hertzenin ja nuoremman arkkitehtipolven ( Aarne Ervi , Viljo Revell , Markus Tavio ) johdolla kohti uudenlaista kaupunkinakemysta.

Westendin aluetta rakennettiin 1930-luvulta lahtien. Grahn rakennutti kaksikenttaisen Westendin tennishallin johon liittyi 8 massaulkokenttaa. ^[10] Halli toimi Helsingin Olympialaisten 1952 miekkailun kisapaikkana. Grahn myi hallin 1949 Maataloustuottajien Keskusliitolle , jolla se oli muun muassa koulutuskaytossa. Olympialaisten jalkeen valmistui MTK:n koulutuskeskus ja Tennishalli palautui alkuperaiseen kayttoonsa. 1960-luvun lopussa tennishalli oli Espoon kauppalan kansakoulukaytossa. Halli paloi vuonna 1967. ^[8] 1970-luvulla Westendiin muutti varakkaita ihmisia, ja siita kehkeytyi yksi Suomen kalleimmista asuma-alueista. ^lahde? Westendiin valmistui eniten asuntoja 1970?1990-luvuilla. Alueen asunnot ovat jakautuneet melko tasaisesti eri talotyyppien valille, yleisimman tyypin ollessa erilliset pientalot. ^[11]

Westendin vakiluku oli vuodenvaihteessa 2023/2024 noin 3 300. Noin nelja viidesosaa asukkaista puhui aidinkielenaan suomea. Ruotsinkielisten osuus vakiluvusta oli noin kymmenesosa. Kummankin kotimaisen kielen osuus ylittaa Espoon keskiarvot. ^[3]

Westendin talojen arkkitehtuuri vaihtelee jugendtyylisista kartanoista viime vuosien moderneimpaan arkkitehtuuriin. Alkuvuosina rakennuksia suunnittelivat Westendiin muuttaneet suunnittelijat kuten Georg Wigstrom seka tilaustoita toteuttavat arkkitehdit.

Funktionalismia edustavia rakennuksia ovat esimerkiksi Olavi Nummisen 1938 suunnittelema Liinasaarentie 5 ja Matti Finellin 1936 suunnittelema Villa v. Heiroth, Mansikkatie 2 seka Aulis Kalman kuvanveistaja Gunnar Elfgrenille suunnittelema Lansilinnake 12 v 1939.

1940-luvun tyylia edustavat esimerkiksi Viljo Revellin 1945 suunnittelema Ollonqvist (Westenditie 71), Dag Englundin 1947 huvilasuunnitelma (Westendintie 53) seka Matti Finellin 1950 piirtama Vill H. Schluter (Westendintie 55). Naiden rakennusten toteutuksessa kaytettiin ajalle tyypillista liuskekivea ja detaljeja. Muita nayttavia taloja ovat klassisen tradition kulminaatio Villa Blumberg (Ankkurisaarentie 6, 1948), 1940-luvun lopulla rakennettu moni-ilmeinen P. Lausten suunnittelema Villa Kihlstrom Hiiralantie 5:ssa seka johtaja Kaarlo Forsmanin itsensa suunnittelema talo Lyokkiniemi 5:ssa.

1950-luvusta lahtien on paadytty yha monipuolisempiin ratkaisuihin. Aikansa modernismia edustaa arkkitehti Eero Eerikaisen vuonna 1954 Hiiralankaari 3:een suunnittelema ennennakemattoman suoraviivainen Gronhagenin talo. 1960-luvun alussa valmistui Kristian Gullichsenin suunnittelema Villa Ulfves (Kuninkaanniemi 2), joka edusti bungalow-tyyppia atriumpihan ymparille kiertyvine tiloineen. Erkki Kairamon 1970-luvun alkupuolelta lahtien Westendiin suunnittelema rakennusten sarja oli uutta ja luovaa, mutta samalla perinnetietoista arkkitehtuuria, kuten Lyokkiniemi 6 paritalot (1980-luvun lopulla), Liinasaarenkujan japanilaishenkiset valkeat kuutiomaiset paritalot ja Liinasaarentie 3 rivitalot, joiden parvekkeille on sijoitettu liikuteltavat saleikot. ^[12]

Westendin lapi kulkee Espoon Rantaraitti , jonka varrella useimmat Westendin hiekkarannoista sijaitsevat. Nahtavilla on myos hyvin sailyneita Krepost Sveaborgiin eli Helsingin maa-ja merilinnoitukseen kuuluneita ensimmaisen maailmansodan aikaisia linnoitusrakennelmia.

Westendin uimarannan ja Lansivaylan valiin jaavalle alueelle, osin entiselle huoltoasematontille suunnitellaan kylpylahotellia, jonka hotelliosa olisi 18-kerroksinen torni. Hotellin nimeksi ollaan suunniteltu Marriott Westend Helsinki. Yleinen uimaranta jaa nykyiseen kayttoonsa. Hotellin ja meren valin jaa varaus Espoon merenrantoja kiertavalle rantaraitille. ^{[13] [14]} Kaavamuutos hotellia varten tehtiin vuonna 2009 ja sen rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2012, jonka jalkeen hotellin avaamisen olisi tarkoitus tapahtua vuonna 2014. ^[15] Hanke kylpylahotellin rakennuttamisesta on viivastynyt, silla marraskuussa 2013 missinakin tunnettu Heini Wathen kanteli hankkeesta Euroopan komissiolle . Hanen mukaansa kongressikeskuksen saapuminen suunnitellulle paikalleen rikkoisi Euroopan unionin luontodirektiivia. ^[16]

• Camilla Al Fayed , seurapiirihenkilo
• Mohamed Al-Fayed , miljardoori
• Jyrki Jarvilehto , Formula-1 -kilpailija
• Juha Kankkunen , rallikuski
• Tapani Kansa , laulaja
• Mikko Leppilampi , nayttelija ja televisiojuontaja
• Jorma Ollila , Shellin hallituksen puheenjohtaja
• Kirsti Paakkanen , yrittajaneuvos
• Pekka Pera , Talvivaaran kaivoksen toimitusjohtaja
• Jaakko Rauramo , vuorineuvos
• Martin Saarikangas , vuorineuvos ^[17]
• Alexander Stubb , Suomen tasavallan 13. presidentti
• Roger Talermo , Olympiakomitean puheenjohtaja

^[18]

• Espoon Kaupunginmuseon julkaisu: Westend Huvilakaupunki

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Westend .

• Lansivayla: Marriott-hotelliketju rantautuu Westendiin ( Arkistoitu ? Internet Archive)