Walter von Reichenau
Walter von Reichenau
Henkilotiedot
Syntynyt	8. lokakuuta 1884 Karlsruhe , Baden-Wurttemberg , Saksa
Kuollut	17. tammikuuta 1942  (57 vuotta) Pultava , Ukraina , Neuvostoliitto
Sotilashenkilo
Palvelusmaa(t)	Saksan keisarikunta Weimarin tasavalta Natsi-Saksa
Palvelusvuodet	1903?1942
Komentajuudet	Saksan 10. armeija Saksan 6. armeija
Taistelut ja sodat	Ensimmainen maailmansota Toinen maailmansota
Sotilasarvo	Sotamarsalkka
Kunniamerkit	Rautaristin ritariristi
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Walther von Reichenau ( 8. lokakuuta 1884 Karlsruhe , Saksa ? 17. tammikuuta 1942 Pultava , Neuvostoliitto ) oli saksalainen sotamarsalkka toisen maailmansodan aikana.

Reichenau syntyi kenraalin pojaksi preussilaiseen sukuun 1884. Reichenaun suku oli hyvin varakas ja oli kuulunut jo kauan saksalaiseen ylimystoon. Reichenaun suku omisti muun muassa yhden suurimmista saksalaisista huonekalutehtaista, jonka se myi tai lahjoitti valtiolle 1938. Valtio teki siita ammustehtaan, joka tuhoutui liittoutuneiden ilmahyokkayksessa Karlsruheen. Se oli viimeinen muisto suvun omaisuudesta, silla siihen mennessa puna-armeija oli jo vallannut suvun omaisuuden Ita-Preussissa .

Reichenau liittyi Saksan armeijaan 18-vuotiaana elokuussa 1903. ^{[1] [2]} Seuraavana vuonna han yleni luutnantiksi 1. kaartin kenttatykistorykmentissa . Vuonna 1911 han aloitti opinnot sotakorkeakoulussa. Ensimmaisen maailmansodan ajan han palveli yleisesikunnassa saaden oppia nerokkaalta strategilta Max Hoffmannilta . Hanet palkittiin 1. ja 2. luokan rautaristeilla ja pian sodan lopun jalkeen 28. marraskuuta 1918 hanet ylennettiin kapteeniksi. ^[3]

Sodan jalkeen Weimarin tasavallan syntyessa Reichenau jai armeijaan 6. sotilaspiirin ^[4] esikuntaupseeriksi. Vuonna 1919 han peri aatelisen sukulaisensa kreivitar Alexandrine von Maltzanin ja nousi sleesialaisten aatelisten seurapiireihin.

Vuodesta 1922 han toimi konekivaarikomppanian paallikkona, kunnes seuraavana vuonna han liittyi Berliinin sotilaspiirin esikuntaan. Ylennys majuriksi seurasi vuonna 1924. Viisi vuotta myohemmin han sai ylennyksen everstiluutnantiksi ja toimen sotaministerion viestiaselajin tarkastajana, kunnes 1930 hanet siirrettiin kenraali Werner von Blombergin alaiseksi Ita-Preussin sotilaspiiri I:n esikuntapaallikoksi. ^[2]

Paaartikkeli: Natsi-Saksa

Everstiksi ylennetyn Walther von Reichenaun seta Friedrich von Reichenau, Adolf Hitlerin innokas kannattaja, tutustutti veljenpoikansa Hitleriin vuotta ennen kansallissosialistisen puolueen valtaannousua. ^[2] Puolue otti vallan Saksassa 30. tammikuuta 1933. Reichenau katkaisi siteensa preussilaiseen upseeriluokkaan ja liittyi Hitlerin tukijoihin. Hanesta tuli natsien ja upseeriston yhteysmies ja han saavutti pian Hitlerin ja kansallissosialistisen puolueen suosion. ^[3] Reichenau ylennettiinkin kenraalimajuriksi verrattain nopeasti 1. helmikuuta 1934. ^[1]

Reichenau ja sotaministeriksi nimetty Blomberg olivat huolestuneita SA-joukkojen johtajan Ernst Rohmin unelmasta muuttaa joukkonsa uuden jarjestelman ensisijaiseksi armeijaksi ja asettaa itsensa sotavoimien paallikoksi. Elokuussa 1933 Rohm lahetti Reichenaulle kirjeen, jossa kertoi Reichswehrin kelpaavan vain kasvatuslaitokseksi hanen tulevalle sota-armeijalleen. ^[5] Kesalla 1934 Reichenau varoitti Hitleria, ettei tama saisi armeijan ja upseeriston tukea niin kauan, kuin Rohm olisi mukana kuvioissa. Jo saman vuoden elokuussa pitkien puukkojen yona natsit suorittivat puhdistuksia omien ja vihollistensa joukoissa Hitlerin maarayksesta. Rohm teloitettiin ja SA-joukkojen valta-asema ja merkitysa vahenivat. ^[3]

1. lokakuuta 1935 hanesta tuli 8. armeijakunnan komentaja ja hanet ylennettiin kenraaliluutnantiksi. Tasan vuotta myohemmin hanet ylennettiin tykiston kenraaliksi. Blomberg?Fritsch-kriisin yhteydessa komentajat Blomberg ja Werner von Fritsch pakotettiin pois Wehrmachtin johdosta alkuvuonna 1938. Hitler kaavaili Reichenauta Fritschin sijalle, mutta osa vaikutusvaltaisista kenraaleista kuten Gerd von Rundstedt kieltaytyivat toimimasta hanen alaisuudessaan, jolloin Hitlerin valitsi Wilhelm Keitelin maavoimien komentajaksi. Reichenaun innokas natsimielisyys sai monien kenraalien niskakarvat nousemaan pystyyn ^[3] .

Walther von Reichenau toimi myos kansainvalisessa urheiluelamassa. Han oli Garmisch-Partenkirchenin ja Berliinin olympialaisten jarjestelytoimikunnan jasen ja tri Theodor Lewaldin seuraajana Kansainvalisen Olympiakomitean jasen vuodesta 1938 alkaen kuolemaansa asti. ^[6]

Saksan hyokattya Puolaan syyskuussa 1939 Reichenau komensi 10. armeijaa . Kesalla 1940 han johti 6. armeijan Belgian kautta Ranskaan . Ranskan antautumisen jalkeen 19. heinakuuta 1940 Hitler ylensi Reichenaun sotamarsalkaksi.

Paaartikkeli: Operaatio Barbarossa

Kesakuussa 1941 Saksa avasi itarintaman hyokkaamalla Neuvostoliittoon . Reichenau komensi jalleen 6. armeijaa, joka valtasi Kiovan 19. syyskuuta ja Harkovan lokakuussa. Aktiivisena antisemiittina Reichenau tuki SS:n Einsatzgruppenien juutalaisten havitystyota valloitetuilla alueilla.

Reichenaun innokas natsimielisyys ja kansallissosialistisen puolueen kanssa jaettu maailmankuva olivat syyna siihen, etta Hitler luotti Reichenauhun enemman kuin moniin muihin kenraaleihin. Reichenau oli myos pateva sotilas. Loppuvuonna 1941 Hitler yritti jalleen saada Reichenaun Wehrmachtin johtoon, mutta jalleen suunnitelma kohtasi vastustusta. Sotilasjohto piti Reichenauta liian poliittisena. Tammikuussa 1942 von Reichenau sai sydankohtauksen ja hanet paatettiin siirtaa Saksaan sairaalaan lentokoneella. Hanen sanotaan usein kuolleen lentokoneonnettomuudessa, mutta on myos esitetty, etta vakavasti sairasta Reichenauta siirtanyt lentokone olisi joutunut tekemaan hatalaskun lentokentalle Pultavassa ja Reichenau olisi kuollut laskeutumisen aikana toiseen sydankohtaukseen ^[2] .

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Walter von Reichenau Wikimedia Commonsissa

• Englanninkielinen kaannos "Reichenau-kaskysta"
• Walther von Reichenau Encyclopædia Britannica . Viitattu 8.10.2018 (englanniksi) .
• Walter von Reichenau Gaestebuecher-schloss-neubeuern.de . Viitattu 8.10.2018 (saksaksi) .
• Walter von Reichenau Der Spiegel . 25/1951. Viitattu 8.10.2018 (saksaksi) .

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Ranska BnF data Saksa Yhdysvallat Puola Henkilot Deutsche Biographie Muut IdRef