YK:n vuosituhattavoitteet (Millennium Development Goals, MDGs) ovat Yhdistyneiden kansakuntien jasenmaiden , YK-jarjestojen ja kansainvalisten rahoituslaitosten sopimus kansainvalisen yhteistyon pelisaannoista. Vuonna 2000 maailman johtajat sopivat, kuinka maailmasta tehtaisiin parempi paikka. Asetettiin kahdeksan tavoitetta, jotka paatettiin saavuttaa vuoteen 2015 mennessa. Vuosituhattavoitteet syntyivat vuosituhatjulistuksesta ( Millennium Declaration ), jonka kaikki YK:n jasenmaat allekirjoittivat YK:n vuosituhathuippukokouksessa ( Millennium Summit ) syyskuussa 2000.

Vuosituhattavoitteet ovat historian menestyksekkain koyhyyden vastainen kampanja. Ne ovat osoittaneet, etta yksinkertaisilla ja selkeilla globaaleilla kehitystavoitteilla voi olla suuri vaikutus. Vuosituhattavoitteet asettavat kansainvaliselle yhteistyolle selkeat, kaikkien maiden hyvaksymat paamaarat. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta eivat mahdottomia. Ne ovat konkreettisia, ajallisesti maariteltyja ja mitattavia kehitystavoitteita.

Vuosituhattavoitteiden hyvaksymisen seurauksena miljoonien ihmisten elama on parantunut: tavoitteet koyhyyden puolittamisesta, puhtaan veden saatavuuden parantamisesta ja slummeissa asuvien elinolosuhteiden parantamisesta on jo saavutettu. Nykyaan myos yhta monet tytot kuin pojat aloittavat peruskoulun. Lisaksi suuret saavutukset muilla osa-alueilla tarkoittavat, etta yha useammat tavoitteet voidaan tayttaa ajoissa, eli vuoteen 2015 mennessa. Tavoitteiden edistymista mitataan indikaattoreiden avulla. Vertailukohtana on vuosi 1990.

Kahdeksaan tavoitteeseen on tiivistetty tarkeimmat sopimukset 1990-luvun konferensseista. Seitseman ensimmaista vuosituhattavoitetta koskevat ensisijaisesti koyhia maita, mutta kahdeksas tavoite, tavoite globaalista kumppanuudesta, on suora vaatimus avunantajamaille. Kyseessa on historiallinen sopimus, joka edellyttaa avun saajilta hyvaa hallintoa ja avunantajilta lisaa kehitysapua ja kehitysmaiden reilumpaa kohtelua kaupankayntimielessa. Tavoitteet ovat myos antaneet vauhtia keskustelulle kehitysavusta, velkahelpotuksista, reilusta kaupasta ja globalisaation hallinnasta. Kehitysmaat muun muassa laativat vuoden 2006 aikana konkreettisen suunnitelman siita, kuinka ne aikovat paasta tavoitteisiin. ^[1]

Vuosituhattavoitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1: Aarimmaisen koyhyyden ja nalan puolittaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1. Alle dollarilla paivassa elavien osuuden puolittaminen vuoteen 2015 mennessa
   • Alle yhdella Yhdysvaltain dollarilla paivassa (PPP= Purchasing Power Parities) elavien osuus
   • Koyhyystilannekuvaaja (poverty gap ratio)
   • Koyhimman viidenneksen osuus kansallisesta kulutuksesta
2. Taystyollisyys ja saallinen tyo kaikille, myos naisille ja nuorille
   • BKT:n kasvu tyontekijaa kohti
   • Tyollisyyden vaestosuhde
   • Alle dollarilla paivassa (PPP) elavien tyollisten osuus
   • Yrittajien ja yrittajaperheenjasenten osuus tyollisista
3. Nalkaanakevien osuuden puolittaminen vuoteen 2015 mennessa
   • Alle 5-vuotiaiden alipainoisten lasten osuus
   • Alle ravinnosta saatavan energian kulutuksen vahimmaistason elavien osuus (aliravitun vaeston osuus)

2: Peruskoulumahdollisuuksien takaaminen kaikille [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1. Varmistaa, etta vuoteen 2015 mennessa lapsilla kaikkialla ? seka tytoilla etta pojilla ? on mahdollisuus suorittaa peruskoulutus
   • Peruskoulunkaynti (nettoprosenttiosuus)
   • Peruskoulun suorittaneiden osuus (osuus peruskoulun aloittaneista oppilaista, jotka suorittavat koulun viimeisen luokan)
   • 15-24-vuotiaitten lukutaitoaste, naiset ja miehet

3: Tasa-arvon edistaminen ja naisten aseman parantaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1. Sukupuolten valisten eriarvoisuuden poistaminen ensimmaisella ja toisella koulutusasteella vuoteen 2005 mennessa, seka kaikilla koulutuksen tasoilla vuoteen 2015 mennessa
   • Tyttojen osuus suhteessa poikien osuuteen ensimmaisen-, toisen- ja kolmannen asteen koulutuksessa
   • Naisten osuus palkkatyosta (lukuun ottamatta maataloussektoria)
   • Naisten osuus kansanedustajista kansallisissa parlamenteissa

4: Lapsikuolleisuuden vahentaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1. Alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuuden vahentaminen kahdella kolmanneksella vuosien 1990 ja 2015 valilla
   • Alle viisivuotiaiden kuolleisuus
   • Imevaiskuolleisuus , eli ensimmaisen elinvuotensa aikana kuolleiden lasten maara
   • Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen 1-vuotiaiden lasten osuus

5: Odottavien aitien terveyden parantaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1. Vahentaa aitiyskuolleisuutta kolmella neljanneksella
   • Aitiyskuolleisuus. Suurin osa aitiyden aikaisista kuolemista voitaisiin estaa.
   • Koulutettujen hoitajien avustamien synnytysten osuus. Riski kuolla synnytykseen on erityisen suuri Etela-Aasiassa ja Saharan etelapuolisessa Afrikassa, missa useimmat naisista synnyttavat ilman koulutetun henkilokunnan apua.
2. Lisaantymisterveyspalvelujen saatavuus (ja rahoitus)
   • Ehkaisymenetelmien kaytto. Ehkaisymenetelmien kayton laajentuminen on hidastunut ja on vahasinta koyhimpien ja vaille koulutusta jaaneiden naisten keskuudessa.
   • Nuorten synnyttajien maara
   • Aitiysneuvolapalvelujen saatavuus (vahintaan nelja aitiysneuvolakayntia). Vuonna 2011 koulutettu terveydenhuollon tyontekija oli paikalla vain 53 prosentissa synnytyksista maaseudulla. Vastaava luku on 84 prosenttia kaupunkialueilla.
   • Perhesuunnittelun tarpeen toteutuminen

6: HIV/AIDSin, malarian seka muiden tautien vastainen taistelu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1. HIV/AIDSin leviamisen pysayttaminen ja kaantaminen laskuun vuoteen 2015 mennessa
   • HIV:in esiintyminen 15-24-vuotiaitten keskuudessa
   • Kondomin kaytto korkean tartuntariskin seksissa
   • HIV-tietoisuus 15-24-vuotiaitten keskuudessa (osuus 15-24-vuotiaista, joilla on kattavat oikeat tiedot HIV/AIDSista)
   • Koulunkayntiosuus: orvot suhteessa ei-orpoihin, 10-14-vuotiaat
2. Yhtalainen mahdollisuus HIV/AIDS-hoitoihin paasyyn kaikille jotka niita tarvitsevat vuoteen 2010 mennessa
   • Pitkalle edenneen HIV-tartunnan kanssa elavien mahdollisuus saada antiretroviraalilaakitysta
3. Malarian ja muiden merkittavien tautien leviamisen pysayttaminen ja kaantaminen laskuun vuoteen 2015 mennessa
   • Malarian esiintyvyys ja malariaan liittyvat kuolemat
   • Kasitellyilla hyttysverkoilla suojattujen alle 5-vuotiaiden lasten osuus
   • Malarialaakitysta saaneiden kuumeisten alle 5-vuotiaiden lasten osuus
   • Tuberkuloosin esiintyvyys ja siihen liittyvat kuolemat
   • Tuberkuloositapausten havaitseminen ja hoito DOTS (Directly Observed Treatment Short Course) -ohjelman avulla

7: Ympariston kestavan kehityksen turvaaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1. Sisallyttaa kestavan kehityksen periaatteet osaksi kunkin maan politiikkaa ja ohjelmia seka kaantaa luonnonvarojen haviaminen laskuun
   • Metsan osuus maan kokonaispinta-alasta
   • CO2-paastot: yhteensa, asukasta kohden ja 1 dollari/BKT kohden
   • Otsonikerrosta tuhoavien yhdisteiden kulutus
   • Kaytettyjen vesivarojen osuus
2. Vahentaa luonnon monimuotoisuuden haviamista ( biodiversiteetti ), saavuttaen merkittavan vahennyksen vuoteen 2010 mennessa
   • Turvallisten biologisten rajojen sisalla olevien kalakantojen osuus
   • Suojeltujen maa- ja merialueiden osuus
   • Uhanalaisten lajien osuu
3. Puolittaa vailla puhdasta juomavetta ja perussanitaatiomahdollisuuksia elavien ihmisten maara vuoteen 2015 mennessa
   • Osuus vaestosta, jolla on kaytettavissaan puhtaan juomaveden saannin mahdollistavat riittavat vesilahteet (engl. impoved watersources, esimerkiksi vesijohtovesi ja suojellut lahteet)
   • Osuus vaestosta, jolla on kaytettavissaan toimivat sanitaatiomahdollisuudet (viemarointi, vesivessa, kaymala tai muunlaiset paremmat sanitaatiotilat)
4. Parantaa merkittavasti vahintaan 100 miljoonan slummiasukkaan elaman laatua vuoteen 2020 mennessa
   • Slummeissa asuvan kaupunkivaeston osuus

8: Globaalin kumppanuuden luominen kehitykselle [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1. Kehittaa edelleen avointa, saantoperustaista, ennakoitavissa olevaa syrjimatonta kauppa- ja rahoitusjarjestelmaa
   • Kehitysmaat paasevat entista paremmin kehittyneiden maiden markkinoille
   • Vahinten kehittyneet maat hyotyvat eniten tullimaksujen hinnanalennuksista, erityisesti koskien maataloustuotteita
2. Kasitella vahiten kehittyneiden maiden erityistarpeita
   • Virallisen kehitysavun (ODA) nettomaara yhteensa ja prosentteina vahiten kehittyneille maille, prosentteina OECD/DAC avunantajamaiden bruttokansantulosta
   • Osuus OECD/DAC avunantajamaiden kahdenvalisesta kehitysavusta, joka kohdistetaan sosiaalipalveluihin (peruspalvelut: peruskoulutus, perusterveydenhuolto, ravinto, puhdas vesi ja sanitaatio)
   • OECD/DAC avunantajamaiden kahdenvalisen sitomattoman kehitysavun osuus
   • Markkinoille paasy
   • Velanhoitokyky
3. Kasitella kehittyvien sisamaavaltioiden ja kehittyvien pienten saarivaltioiden erityistarpeita
   • Vastaanotetun virallisen kehitysavun (ODA) maara kehittyville sisamaavaltioille osuutena niiden bruttokansantulosta
   • Vastaanotetun virallisen kehitysavun (ODA) maara kehittyville pienille saarivaltioille osuutena niiden bruttokansantulosta
   • OECD/DAC avunantajamaiden kahdenvalisen sitomattoman kehitysavun osuus
   • Markkinoille paasy
   • Velanhoitokyky
4. Kasitella kattavasti kehitysmaiden velkaongelmia
   • Niiden maiden maara, jotka ovat saavuttaneet HIPC-paatospisteensa ja niiden maara, jotka ovat saavuttaneet HIPC -loppupisteensa (kumulatiivinen)
   • HIPC -ja MDRI -aloitteiden alla tehdyt velkahelpotukset
   • Osuus maan tavaroiden ja palveluiden viennista, joka kaytetaan velanmaksuun (prosenttiosuus vientituloista)
5. Turvata valttamattomien laakkeiden saatavuus kehitysmaissa yhteistyossa laakeyhtioiden kanssa
   • Osuus vaestosta, jolla on saatavilla kohtuuhintaisia valttamattomia laakkeita kestavalla tavalla
6. Uuden teknologian ja erityisesti informaatio- ja viestintateknologian hyotyjen saattaminen kehitysmaiden kayttoon yhdessa yksityisen sektorin kanssa
   • Puhelinlinjojen ja matkapuhelinliittymien maara 100 asukasta kohden
   • Internetin kayttajat 100 asukasta kohden

Tavotteiden saavuttaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan. Tarkennus: paljon lahteettomia numerotietoja

Vuosituhattavoite 1: Aarimmaisen koyhyyden ja nalan puolittaminen

Ensimmainen vuosituhattavoite saavutettiin maailmanlaajuisesti vuonna 2010. 1,25 dollarilla paivassa elavien maara laski vuosien 1990?2010 valilla 47 prosentista 22 prosenttiin. Maarallisesti vuonna 2010 maailmassa oli aarimmaisessa koyhyydessa elavia 700 miljoonaa ihmista vahemman kuin vuonna 1990. Silti 1,2 miljardia maailman ihmista elaa edelleen aarimmaisessa koyhyydessa. ^[2] Lisaksi vuosina 2011?2013 lahes joka kahdeksas eli noin 842 miljoonaa ihmista maailmassa oli aliravittuja ja tavoitteet nalkaisten maaran vahentamisesta vuoteen 2015 mennessa ovat vaarassa jaada toteutumatta. ^[3] Maailmanlaajuisesti lahes joka kuudes alle viisivuotias lapsi on alipainoinen. ^[4]

Vuosituhattavoite 2: Peruskoulumahdollisuuksien takaaminen kaikille

Kansallisten ja kansainvalisten ponnistelujen tuloksena yhdeksan kymmenesta lapsesta kay peruskoulua. Suuntaus on voimistunut erityisesti vuodesta 2000 lahtien ja tytot ovat hyotyneet eniten investoinneista koulutukseen. Vuosien 2000 ja 2011 valilla koulua kaymattomien lasten osuus lahes puolittui ? 102 miljoonasta 57 miljoonaan. Peruskoulussa kirjoilla olevien lasten osuus kehittyvilla alueilla on noussut 83 prosentista 90 prosenttiin vuosien 2000 ja 2011 valilla. Tarkempi tutkiminen paljastaa kuitenkin, etta suurin osa tasta kasvusta tapahtui vuosien 1999 ja 2004 valilla. Taman jalkeen koulua kaymattomien lasten osuuden vahentaminen on ollut hitaampaa. Maailmassa on 123 miljoonaa kirjoitus- ja lukutaidotonta nuorta (15-24-vuotiasta). 61 prosenttia heista on nuoria naisia.

Vuosituhattavoite 3: Tasa-arvon edistaminen ja naisten aseman parantaminen

Kansallisten ja kansainvalisten ponnistelujen tuloksena yhdeksan kymmenesta lapsesta kay peruskoulua. Suuntaus on voimistunut erityisesti vuodesta 2000 lahtien ja tytot ovat hyotyneet eniten investoinneista koulutukseen. Vuonna 2010 97 tyttoa 100 poikaa kohden aloitti peruskoulun, verrattuna vuoteen 1999 kun 91 tyttoa sataa poikaa kohden ilmoittautui kouluun. Tavoite sukupuolten valisesta tasa-arvosta kouluissa on siis toteutunut ? nykyaan lahes yhta monet tytot kuin pojat aloittavat peruskoulun. Kuitenkin vain kaksi 130 maasta on saavuttanut tavoitteen kaikilla koulutusasteilla. Tasa-arvon edistamisen ja naisten aseman parantamisen tavoitteesta ollaan viela kaukana, vaikka vuosituhattavoitteiden saavuttaminen riippuu suuresti naisten aseman parantamisesta seka parempien ja yhtalaisten mahdollisuuksien tarjoamisesta kaikille ? naisille ja miehille, tytoille ja pojille. Maailmanlaajuisesti vain 40 prosenttia naisista on palkkatyossa, maataloussektoria lukuun ottamatta. Naiset karsivat syrjinnasta esimerkiksi suhteessa omaisuuteen ja poliittiseen osallistumiseen seka koulutukseen ja tyohon paasyyn. Esimerkiksi naisten osuus kansanedustajista on kasvanut, mutta silti noin 80 prosenttia maailman kansanedustajista on miehia. Tammikuussa 2013 vain hieman yli 20 prosenttia maailman kansanedustajista oli naisia.

Vuosituhattavoite 4: Lapsikuolleisuuden vahentaminen

Alle viisivuotiaina kuolleiden lasten maara on laskenut 41 prosenttia vuosien 1990 ja 2011 valilla ? eli lahes puolittunut. Tama tarkoittaa yli 14 000 lapsikuolemaa vahemman paivittain. Lapsikuolleisuus keskittyy kuitenkin yha enemman maailman koyhimmille alueille ja suurin osa lapsista kuolee ensimmaisen elinkuukautensa aikana. Edistysaskelista huolimatta tavoite lapsikuolleisuuden vahentamisesta kahdella kolmanneksella on viela kaukana. 6,9 miljoonaa lasta ? eli 19 000 lasta paivassa ? kuoli ennen viidetta ikavuottaan vuonna 2011. Monet heista menehtyivat ehkaistavissa oleviin tauteihin. Korkeimmat lapsikuolleisuusluvut ovat edelleen Saharan etelapuolisessa Afrikassa, jossa yksi yhdeksasta lapsesta kuolee ennen viidetta ikavuottaan ? tama on kuusitoistakertaisesti yli kehittyvien maiden keskiarvon.

Vuosituhattavoite 5: Odottavien aitien terveyden parantaminen

Aitiyskuolleisuus on pienentynyt 47 prosenttia maailmanlaajuisesti, eli lahes puolittunut vuodesta 1990, mutta se on silti kaukana tavoitteesta. Lisaksi tavoitetta on vaikea mitata. Aitiyskuolleisuuden vahentaminen kolmella neljasosalla seka yleinen lisaantymisterveyspalveluiden saatavuus edellyttavat voimakkaampia investointeja seka vahvempaa poliittista tukea. Edistysaskelista huolimatta lahes 1000 naista kuolee yha paivittain raskauden aikana tai synnytyksessa ? ja suurin osa heista kehittyvissa maissa. Koyhyys ja koulutuksen puute kasvattavat nuorten synnyttajien maaraa. Perhesuunnitteluun suunnatun rahoituksen riittamattomyys merkitsee, etta sitoumuksessa parantaa naisten lisaantymisterveytta on epaonnistuttu pahasti.

Aitiyskuolleisuus on vahentynyt noin kahdella kolmasosalla Ita-Aasiassa, Pohjois-Afrikassa ja Etela-Aasiassa. Koulutettujen hoitajien avustamien synnytysten osuus on noussut 55 prosentista (vuonna 1990) 66 prosenttiin (vuonna 2011). Silti 46 miljoonaa yhteensa 135 miljoonasta elavana synnytetysta lapsesta synnytettiin kokonaan ilman apua tai ilman riittavaa hoitoa vuonna 2011. Vuonna 2011 koulutettu terveydenhuollon tyontekija oli paikalla vain 53 prosentissa synnytyksista maaseudulla. Vastaava luku on 84 prosenttia kaupunkialueilla. Vain puolet raskaana olevista naisista kehittyvilla alueilla saa suositellut vahintaan nelja aitiysneuvolakayntia. Noin 140 miljoonaa naimisissa tai vakituisessa suhteessa elavaa naista haluaisi viivyttaa tai estaa raskauden, mutta he eivat kayta ehkaisya.

Vuosituhattavoite 6: HIV/aidsin , malarian seka muiden tautien vastainen taistelu

Terveysalalla on edistytty paljon. Malariaan liittyvat kuolemat ovat vahentyneet 25 prosenttia kansainvalisesti vuosien 2000 ja 2010 valilla, mika tarkoittaa etta arviolta 1,1 miljoonaa ihmishenkea on saastetty. Tuberkuloosiin liittyvien kuolemien maara nayttaa puolittuvan vuoteen 2015 mennessa (verrattuna vuoden 1990 tasoon). Vuosien 1995 ja 2011 valilla yhteensa 51 miljoonaa tuberkuloosipotilasta sai hoitoa. Nama hoidot saastivat 20 miljoonaa ihmishenkea.

Jopa uusien HIV-tartuntojen maara vahenee, mutta 2,5 miljoonaa ihmista saa uuden tartunnan joka vuosi. HIV-tartunnan kanssa elavien maara ei ole ollut koskaan suurempi, mika vaatii antiretroviraalilaakityksen saatavuuden parantamista. Vuonna 2011 34 miljoonaa ihmista eli HIV-viruksen kanssa ja vuoden loppuun mennessa 8 miljoonaa kehittyvilla alueilla elavaa henkiloa sai antiretroviraalilaakitysta HIV- tai AIDS -tartuntaansa. Antiretroviraalilaakitysta HIV tai AIDS tartuntoihin saaneiden maara kasvoi 13-kertaiseksi vuosien 2004 ja 2009 valilla lisarahoituksen ja laajennettujen ohjelmien ansiosta. Mikali nykyinen suuntaus jatkuu, osatavoite yhtalaisesta mahdollisuudesta hoitoon paasyyn voidaan kuitenkin saavuttaa vuoteen 2015 mennessa.

Vuosituhattavoite 7: Ympariston kestavan kehityksen turvaaminen

Hiilidioksidipaastot jatkavat kasvamistaan ja ovat nykyaan yli 46 prosenttia korkeammat kuin vuonna 1990. Maapallon resurssit vahenevat voimakkaasti. Metsat, kasvi- ja elainlajit seka kalakannat haviavat maailmassa, jossa koetaan jo ilmastonmuutoksen vaikutukset. Monet lajit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon, suojelualueiden maaran lisaamisesta huolimatta.

Puhtaan juomaveden puutteesta karsivien osuus on puolittunut. Vuosien 1990 ja 2011 valilla puhtaan juomaveden saannin mahdollistavista riittavista vesilahteista on paassyt nauttimaan yli 2,1 miljardia ihmista (engl. impoved watersources, esimerkiksi vesijohtovesi ja suojellut lahteet). Vesihuoltoa ja puhtaan veden saatavuutta koskeva osatavoite on siis saavutettu.

2,5 miljardilla ihmisella ei ole kuitenkaan edelleenkaan kunnollista vessaa. Vuosien 1990 ja 2011 valilla 1,9 miljardia ihmista sai kaymalan, vesivessan tai muunlaiset paremmat sanitaatiotilat. Parannukset sanitaatiossa eivat kosketa usein koyhia ja maaseudulla asuvia. Sanitaation parantaminen on ollut hidasta esimerkiksi Etela-Aasiassa, jossa koyhimmassa 40 prosentissa kotitalouksia ei tapahtunut juurikaan parannuksia vuosien 1995 ja 2008 valilla.

Slummeissa asuvien prosenttiosuus kaupunkivaestosta on vahentynyt 39 prosentista 33 prosenttiin vuosien 2000 ja 2012 valisena aikana. Parempaan juomaveteen, sanitaatiomahdollisuuksiin ja/tai asumismahdollisuuksiin on paassyt kasiksi yli 200 miljoonaa slummiasukasta. Tama osatavoite on siis saavutettu reilusti ennen vuoden 2020 maaraaikaa, mutta samalla on huomattava etta kaupungistumisen seurauksena slummeissa asuvien maara on noussut ? 650 miljoonasta (vuonna 1990) nykyiseen noin 863 miljoonaan (2012).

Vuosituhattavoite 8: Globaalin kumppanuuden luominen kehitykselle

Virallinen kehitysapu (ODA) laski toista vuotta perakkain ja vaheni nelja prosenttia vuonna 2012 ? 134 miljardista dollarista (vuonna 2011) 125,9 miljardiin dollariin (noin 97 miljardia euroa vuonna 2012). Paasyyna kehitysavun vahenemiseen ovat talouskriisista johtuvat saastotoimet monissa Euroopan unionin jasenmaissa. Vain viisi maata on yltanyt tavoitteeseen kayttaa vahintaan 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysapuun: Tanska, Luxemburg, Alankomaat, Norja ja Ruotsi. Lisaksi Australia, Itavalta, Islanti, Iso-Britannia Uusi-Seelanti, Etela-Korea ja Sveitsi lisasivat kehitysapunsa maaraa. Suomen kehitysavun taso oli 0,53 prosenttia bruttokansantulosta vuonna 2012 ja avun maara vaheni 0,4 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen 2012 ^[5] .

Avun vaheneminen vaikutti vahiten kehittyneisiin maihin kaikkein eniten. Vuonna 2011 vahiten kehittyneille maille (LDCs) annettu apu jai keskimaarin 0,10 prosenttiin avunantajamaan bruttokansantulosta, vaikka asetettu tavoite on 0,15 - 0,20 prosenttia bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessa. Kahdenvalinen kehitysapu (eli eri maiden hallitusten valinen kehitysapu) maailman 49 vahiten kehittyneelle maalle vaheni 12,8 prosenttia, eli noin 26 miljardiin dollariin vuonna 2012. Saharan etelapuolisen Afrikan osuus kahdenvalisesta kehitysavusta laski ensi kertaa sitten vuoden 2007?7,9 prosentilla 26,2 miljardiin dollariin vuonna 2012.

Kehittyvien maiden velkataakka on sita vastoin pienentynyt ja niiden osuus maailmankaupasta on kasvanut. Myos teknologian ja valttamattomien laakkeiden saatavuus on parantunut. YK:n uuden raportin ^[6] mukaan avunantajamaiden on kuitenkin taytettava lupauksensa kehitysavun lisaamisesta seka markkinoiden avaamisesta vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi maaraaikaan, eli vuoteen 2015 mennessa.

Vahvistaakseen globaalia kumppanuutta ? joka koskee YK:n jasenvaltioita, kansainvalisia jarjestoja, kansalaisyhteiskuntaa, yksityissektoria seka muita sidosryhmia ? raportti suosittelee muun muassa veronkierron lopettamista, teollisuusturvallisuuden parantamista, velkakasittelyn parantamista seka rahoitusalan saatelyn ja maailmankaupan kehittamista. Raportin mukaan kaikkien osapuolten on myos samaan aikaan elettava jo tehtyjen lupaustensa mukaan ? ja taytettava vuosituhattavoitteista tehdyt sitoumukset. Toisin sanoen, kahdeksannen tavoitteen toteuttaminen on edellytyksena kaikkien vuosituhattavoitteiden saavuttamiselle maaraaikaan, eli vuoteen 2015 mennessa.

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kestavan kehityksen tavoitteet (2015-2030)

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta YK:n vuosituhattavoitteet .

• YK:n kehitysohjelma UNDP: Vuosituhattavoitteet ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• YK:n vuosituhattavoitteiden seurantaraportti 2013 ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Millennium Development Goals ? YK:n sivusto
• Millennium Declaration ? YK:n sivusto
• Paremmat kaupankayntimahdollisuudet seka laakkeiden ja teknologian saatavuus ovat tarkeita valineita taistelussa koyhyytta vastaa ( Arkistoitu ? Internet Archive) ? YK-raportti vuosituhattavoitteesta 8
• Global.finland.fi ( Arkistoitu ? Internet Archive) ? Suomen Ulkoasiainministerion kehitysviestinnan verkkojulkaisu
• YK.fi ( Arkistoitu ? Internet Archive) ? Suomen YK-liiton sivusto (Tietoa YK-jarjestelman historiasta, rakenteesta, toiminnasta ja toimielimista suomeksi)
• Globalis.fi ? Suomen YK-liiton sivusto
• Kohti vuotta 2015 ( Arkistoitu ? Internet Archive) ? Vuosituhattavoitteet Suomen kehitysyhteistyon paakumppanimaissa
• Aasia ? kohti vuotta 2015