Vulkanus oli hypoteettinen planeetta, jonka olemassaolo paateltiin epasuorasti 1800-luvun alussa Merkuriuksen rataliikkeen omituisuuksien takia. Nimensa tama oletettu planeetta sai roomalaisten tulen­jumala Vulkanuksen mukaan. Albert Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria selitti Merkuriuksen liikkeet ilman Vulkanusta, ja myohempi tutkimus on osoittanut, ettei Merkuriuksen radan sisa­puolella voi olla planeettaa.

Vulkanuksen etsinta sai alkunsa, kun Pariisin observatorion johtaja Urbain Le Verrier totesi laskemalla, etta Merkuriuksen radan aikojen kuluessa havaittu perihelikiertyma vuosisataa kohti oli noin 43 kaari­sekuntia suurempi kuin minka tunnettujen planeettojen gravitaatiovoimat olisivat Newtonin lakien mukaan aiheuttaneet. ^[1] Selitykseksi poikkeamalle han esitti, etta Merkuriuksen ja Auringon valissa olisi viela yksi planeetta. Samaan tapaan han itse oli Uranuksen liikkeita tutkimalla ja lasku­toimitusten avulla paatellyt Neptunuksen olemassaolon, ennen kuin se oli loydetty.

Koska tama oletettu planeetta olisi ollut niin lahella Aurinkoa, se olisi kaytannossa ollut nahtavissa vain taydellisen auringon­pimennyksen aikana. Aina sellaisen sattuessa joukko tahti­tieteilijoita yrittikin etsia sita. Ensimmaisena sen vaitti loytaneensa eras ranskalainen amatoori­tahti­tieteilija omatekoisella kaukoputkellaan , ja myohemmin vaitettyja havaintoja saatiin lisaa. Toden­nakoisemmin nama havainnot kuitenkin aiheutuivat joko eri­laisista Maan ilmakehan ilmioista tai kyseessa olivat kaukaiset tahdet, jotka vain sattuivat olemaan Maasta katsottuna samalla suunnalla.

Vulkanuksen etsintayritykset paattyivat vasta, kun Einstein oli esittanyt yleisen suhteellisuus­teorian . ^[2]

Myohemminkin jotkut tahti­tieteilijat ovat kuitenkin vaittaneet loytaneensa sen. Yksi heista oli yhdysvaltalainen Henry C. Courten , joka tutki vuoden 1970 auringon­pimennyksesta otettuja valokuvia. ^{[3] lahde tarkemmin?} Han paatteli, etta kuvista ainakin seitsemassa esiintyvat kohteet olivat todellisia ja etta kyseessa olisi Merkuriuksen radan sisapuolella, 0,1 tahti­tieteellisen yksikon etaisyydella Auringosta oleva pikkuplaneetta. Sen lapimitaksi han arvioi vahintaan 130 ja enintaan 800 kilometria. Sellaista ei kuitenkaan ole myohemmin kyetty havaitsemaan. Mikali kyseessa oli jokin todellinen kohde, kyseessa saattaa olla hetkellisesti lahelle Aurinkoa tullut, ennestaan tuntematon komeetta tai pieni asteroidi , joka lapimitta tuskin ylittaa 60 kilometria. ^lahde?

• Richard Baum & William Sheehan:  Vulkanus - suuri planeetanmetsastys . Art House, 1998. ISBN 951-884-235-3 .