Vulkaaninen tuhka
on hienojakoista kiinteata materiaalia, jota syntyy
tulivuorenpurkauksissa
. Tuhka vastaa suurimmillaan riisinjyvaa.
[1]
Sita voi kulkeutua jopa tuhansien kilometrien paahan
tulivuoresta
, mutta paksuimman kerroksen se muodostaa lahelle purkausaukkoa. Paksu tuhkakerros voi vaurioittaa rakennuksia ja tuhota satoja. Tuhkassa oleva
fluori
voi puolestaan aiheuttaa karjaelaimille fluoroosin, ja ihmisille se voi olla vaarallista, jos sita paattyy juomavesijarjestelmaan. Tuhka on kuitenkin myos huomattavan
ravinnepitoista
, ja tuhkakerros synnyttaa erityisen hedelmallista maaperaa.
Vulkaaniseksi tuhkaksi kutsutaan
tulivuorten
kiinteista purkaustuotteita, jotka ovat ymparysmitaltaan alle 2 millimetria. Tasta erotetaan joskus viela erityisen hienojakoinen, jauhomainen vulkaaninen poly.
[2]
Tuhkamateriaalia kiven, mineraalien ja lasin sekoitusta.
[3]
Vulkaaninen tuhka on muodostunut partikkeleista, jotka ovat usein epasaannollisen muotoisia, teravareunaisia ja kulmikkaita. Partikkelit ovat myos kovia ja vastaavat
Mohsin kovuusasteikon
lukemia 5?7. Ne ovat kuitenkin myos taynna reikia ja onkaloita, minka seurauksena tuhkan tiheys on varsin pieni. Tuhka on myos veteen liukenematonta, ja markana siita tulee mutaista materiaalia, joka kuivuessaan saattaa kovettua kovaksi ja kiinteaksi betonimaiseksi materiaaliksi.
[2]
Vulkaaninen tuhka voi levita tulivuorenpurkauksen seurana jopa tuhansien kilometrien paahan tulivuoresta. Leviamiseen vaikuttavat tuulennopeus, tuhkan maara ja purkauspilven korkeus.
[4]
Kun tuhkapilvi leviaa tulivuorelta, se alkaa menettaa purkausaukosta vapautuneiden kaasujen liiketta. Suurimmat tuhkapartikkelit putoavat ensin ja lopulta myos kaikista pienimmat. Tasta syntyy tuhkakerrostuma, joka on paksuimmillaan purkausaukon lahella.
[2]
Pieni materiaali voi helposti kulkeutua pitkien matkien paahan purkauspaikasta, ja laskeuma voi vaikuttaa yhteisoihin jopa tuhansien neliokilometrien alueella.
[5]
Hienojakoinen tuhka ei yleensa aiheuta suoria vaurioita, mutta muutaman senttimetrin kerros tuhkaa voi vaurioittaa rakennusten kattoja ja aiheuttaa satojen tuhoutumisia.
[6]
Kasveille jo senttimetrin tuhkakerros voi olla vaarallista, ja muutama senttimetri tuhkaa voi tuhota viljelysmaan sukupolvien ajaksi. Yli 15 senttimetria paksu tuhkakerros eristaa maaperan hapesta lahes taydellisesti, ja uuden maaperan syntymiseen voi menna useita satoja vuosia. Tuhkassa oleva
fluori
on puolestaan vaarallista karjalle. Tulivuorenpurkaukset voivatkin aiheuttaa tuhansien nautojen ja lampaiden fluoroosin, jos fluoria paatyy elainten elimistoon. Ihmisillekin tilanne voi olla vaarallinen, jos fluoria paatyy juomavesijarjestelmaan.
[7]
Lentoliikenteelle tuhka aiheuttaa ongelmia, kun sita paattyy
suihkumoottoreihin
, missa
silikaattipitoinen
tuhka sulaa ja sen jalkeen jaahtyy uudestaan moottorin viileammissa osissa. Jaahtynyt aines muodostaa lasisen pinnoitteen, mika puolestaan hairitsee ilmavirtaa ja voi nain aiheuttaa moottorin sakkauksen tai jopa hajoamisen. Tuhkapilvet voivat lisaksi vaikuttaa lentokoneiden sensoreihin, ja ne heikentavat nakevyyttaa ja mahdollisesti sisatilojen ilmanlaatua. Tuhkan joukossa olevat teravat partikkelit puolestaan naarmuttavat lentokoneen pintaa.
[8]
Tuhkalaskeuma on kuitenkin myos varsin
ravinnepitoista
, joten sen paalle syntyy erityisen hedelmallista maaperaa.
[6]
Saannollinen tuhkakerros tuottaa maaperaan paljon rikkia ja
seleenia
, milla on suotuisia vaikutuksia maanviljelyyn. Merissa tuhka puolestaan lisaa
makroravinteita
ja bioaktiivista metallia, jota ilman
kasviplankton
ei pysty kasvamaan pinnan laheisyydessa. Esimerkiksi
Alaskan
Kasatochin
purkautuessa vuonna 2008 satelliittikuvissa nakyi Tyynenmeren koillisosassa valtavia kasviplanktonkasvustoja tuhkalaskeuman alueella.
[7]