Violetti
eli
sinipunainen
[2]
on
vari
, jonka ihminen aistii, kun silmaan tulee puhdasta
valoa
, jonka
aallonpituus
on 390?420
nanometria
[3]
, tai kun silmaan tulee sinista ja punaista valoa oikeassa suhteessa. Puhdas violetti valo on kaikkein lyhytaaltoisinta nakyvaa valoa, ja nakyvan valon
spektrissa
violetti on reunimmainen ”syvansininen” vari.
[3]
Sana
violetti
johtuu
ranskan kielen
orvokkia
merkitsevasta sanasta
violette
,
[4]
silla useimpien orvokkilajien kukat ovat violetin varisia.
Violetin vanhempi suomenkielinen nimitys on sinipunainen. Kansankielessa violettia on kutsuttu myos gretliiniksi, retliiniksi ja kretuliiniksi. Varsinkin vaaleasta violetista kaytetaan myos nimitysta liila. Punertavanviolettia kutsutaan
purppuraksi
ja harmahtavansavyista violettia usein malvaksi tai
mauveksi
.
[5]
Ihmisen silma
aistii
violetin aallonpituuden enimmakseen sinisen valon aallonpituusalueille herkilla silman
tappisoluilla
. Ihminen tulkitsee violetin aallonpituuden violettina varina eika sinisena siksi, koska punaista aistivat tappisolut ovat jonkin verran herkempia violetin aallonpituudelle kuin vihrealle herkat tappisolut.
[6]
Violettia saadaankin myos sekoittamalla
sinista
ja
punaista
variainetta
.
Violetti symboloi orvokin varina henkisyytta, ja sita on pidetty myos uhriveren varina.
Liturgiassa
se kuvaa
katumusta
ja
parannusta
ja kuuluu kirkkovuoden
paastonaikoihin
. Vanhoissa Kristuksen
karsimysta
esittavissa maalauksissa hanet on puettu violettiin viittaan. Sinisen ja punaisen yhdistelmana vari ilmaisee myos viisautta ja rakkautta.
[7]
Korkea-arvoisimmat
buddhalaiset
munkit kayttavat violetteja kaapuja, ja juutalaisilla se on ollut kuninkaiden ja ylipappien vari. Meksikossa pyhimykset puetaan pyhan viikon aikana violetteihin vaatteisiin.
[5]
Japanissa violetti on kuninkaallinen vallan ja varakkuuden vari. Kiinassa ja Turkissa violetti liitetaan suruun.
[5]
- ↑
Violet
99Colors
- ↑
violetti.
Kielitoimiston sanakirja
. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑
a
b
Esko Ranta, Lennart Ekbom:
Matematiikan taulukot
, s. 77, taulukko Sahkomagneettisen sateilyn aallonpituudet. WSOY, 1973.
ISBN 951-0-05129-2
.
- ↑
Suomen sanojen alkupera, Etymologinen sanakirja, 3. osa (R?O)
, s. 454, s.v. ”violetti”. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Gummerus, 2001.
ISBN 951-717-712-7
.
- ↑
a
b
c
Violetti
Coloria. Viitattu 11.10.2021.
- ↑
Giacomo Catenazzi:
Can humans see violet light, or is everything purple just a combination of red and blue?
Quora
. 2017. Viitattu 11.10.2021.
- ↑
Suuri symbolikirja.
Toimittanut Pentti Lempiainen. WSOY 1993,
ISBN 951-0-18537-X
.