Viimeiset kiusaukset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viimeiset kiusaukset
Alkuperainen nimi Viimeiset kiusaukset
Maaritelma Kaksinaytoksinen ooppera
Saveltaja Joonas Kokkonen
Libretto Lauri Kokkonen
Pohjautuu Lauri Kokkosen samannimiseen naytelmaan
Tyylilaji " Karvalakkiooppera "
Kieli suomi
Kantaesitys 2. syyskuuta 1975
Suomen kansallisooppera
Aikajana Kokkosen oopperoista
Viimeiset kiusaukset
1975

Viimeiset kiusaukset on Joonas Kokkosen saveltama suomalainen ooppera . Teoksen libreton kirjoitti kirjailija Lauri Kokkonen , ja se pohjautuu hanen samannimiseen naytelmaansa. [1] Tata maallikkosaarnaaja Paavo Ruotsalaisen elamaa kuvaavaa teosta pidetaan Aarre Merikannon Juhan ja Leevi Madetojan Pohjalaisten ohella keskeisimpana suomenkielisena oopperana. kenen mukaan?

Kokkonen savelsi oopperaansa muun tyon ohella kaikkiaan 16 vuoden ajan. Teoksen kaksi naytosta koostuvat neljastatoista kohtauksesta, joiden yhdistavana musiikillisena teemana voi pitaa virtta Sinuhun turvaan, Jumala. Se on vuoden 1986 virsikirjassa virsi 382. Virsi toistuu oopperassa muunneltuna, ja se myos paattaa teoksen kuoron laulaessa sen kokonaisuudessaan. Virren psalmiin 71 perustuvan tekstin on kirjoittanut Ruotsin kirkon arkkipiispa Haqvin Spegel vuonna 1688. Se otettiin suomalaiseen virsikirjaan vuonna 1701 (ns. Vanha virsikirja ). Virren savelmana on pohjoissavolainen koraalitoisinto. [2] Oopperaa saveltaessaan Joonas Kokkonen ajatteli Paavoksi Martti Talvelaa . [3]

Esityksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ooppera sai kantaesityksensa 2.9.1975 Suomen Kansallisoopperassa . Ensiesityksen jalkeen teosta on esitetty lahes kolmesataa kertaa. Suomen kansallisoopperan nayttamolla sita on esitetty kolmeen kertaan: vuosina 1975?1983 ohjaajana oli Sakari Puurunen, vuonna 1994 Paavo Liski ja vuonna 1991 Jussi Tapola. Suomen kansallisoopperasta se on vieraillut seitsemassa kaupungissa, kuten New Yorkin Metropolitan-ooppera ssa. Huhtikuussa 2007 ooppera nahtiin nelja kertaa Temppeliaukion kirkossa puolinayttamollisena versiona.

Savonlinnan Oopperajuhlilla Viimeiset kiusaukset oli ohjelmistossa vuosina 1977 ? 1980 . Ake Lindman ohjasi version Nilsian Aholansaareen 2000?2003, ja heinakuussa 2007 Lindmanin ohjaama teos esitettiin Opera Cava -festivaalilla Nilsia n Louhosareenalla .

Oopperaa esitettiin kesalla 2009 taydessa oopperamittakaavassa Nivalassa , Nivalan jaahallissa 11.?16.6.2009. Esityksen jarjesti Jokilaaksojen musiikkisaatio . Paavon roolissa nahtiin baritoni Esa Ruuttunen , Riitan roolissa sopraano Johanna Rusanen-Kartano , Seppana Petri Pussila ja ykkosmiehena Lassi Virtanen .

Vuonna 2015 Viimeiset kiusaukset esitettiin Pohjois-Kymen musiikkiopiston tuottamana Kouvolan keskuskirkossa. Esa Ruuttunen lauloi Paavo Ruotsalaisen roolin. [4] Vuonna 2022 Viimeiset kiusaukset esitettiin Jyvaskylan oopperan tuotantona. Ensiesitysta aikaistettiin koronan vuoksi pidettavaksi 29.12.2021, ja varsinaiset esitykset siirrettiin helmikuulle 2022. Paavona vuorottelivat Mika Kares ja Petri Lindroos. Riittana nahtiin sopraano Johanna Rusanen-Kartano . Seppana debytoi Jaakko Ryhanen . [5]

Henkilot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Paavo Ruotsalainen , suomalaisen heratysliikkeen johtaja ? basso
  • Riitta , Paavon vaimo ? sopraano
  • Juhana , Paavon ja Riitan poika ? tenori
  • Jaakko Hogman , seppa ? basso
  • 1. mies ? tenori
  • 2. mies ? baritoni
  • 3. mies ? basso
  • 1. nainen ? sopraano
  • 2. nainen ? mezzosopraano
  • 3. nainen ? altto
  • Anna Loviisa , Paavon 2. vaimo ? puherooli
  • Albertiina Nenonen , palvelijatar ? puherooli
  • varjo ? tanssija
  • kansaa ? kuoro

Synopsis [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tapahtumapaikka ja -aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomi 1800-luvun alkupuolella.

Ensimmainen naytos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1. kohtaus ' Paavon kuolinvuoteella'

Nilsian Aholansaari

On myrskyinen yo tammikuussa 1852. Loyhka-Paavo, herannaissaarnamies ja sielunhoitaja, kay viimeista kamppailuaan kuoleman kanssa. Puoliksi rajan, verajan, tuolla puolen han elaa elamansa tapahtumia viela kerran ikaan kuin ulkopuolisena ja kuitenkin lasna. Kamppailu ja itsetilitys on tehtava yksin. Paavo nousee vuoteesta, ja hanen menneen elamansa tapahtumat alkavat vyorya nayttamolle.

2. kohtaus ' Riitta tanssipaikalla'

Nuorten tanssipaikka, kesailta

Paavo tulee tansseihin ja loytaa sielta tulevan puolisonsa Riitan. Vaen joukosta erottuvat kolme miesta ja kolme naista. He ovat Paavon paaasialliset vastanayttelijat hanen elamansa jalkipuinnissa. Heidan kauttaan Paavo kokee vikansa ja puutteensa. Heidan Paavo kuulee sanovan Riitalle: "Muista pettu! Miehesi jatti sinut, karkasi kotoaan ja jatti sinut pienten nalkaisten lasten kanssa. Sinua han vahiten muisti." Hieman kohtauksen puolivalin jalkeen saveltaja antaa Paavon laulaa luonnonkuvauksen, jossa saarimotiivi kaikuu raikkaana. Riitta uhmaa yleista mielipidetta ja lahtee Paavon mukaan. Yhdessa he taivaltavat viela kerran sepan luokse.

3. kohtaus ' Seppa'

Sepan paja

Nuorena Paavo oli saanut tarkeita elamanohjeita syvalliselta sepalta: "Yksi sinulta puuttuu ja sen ohessa kaikki: Kristuksen sisallinen tunteminen." Nyt Riitta haluaa paasta perille miehensa henkisesta ja hengellisesta ytimesta ja sen kielteisista seurauksista. Han kysyykin: "Pitaako opin takia karsia pienten lasten?" Vaikeaan kysymykseen seppa tokaisee: "Naisten kanssa ei kannata kasitella opillisia asioita." Paavo on kohtauksessa mukana. Hanelle puomi on kiinni, mutta sepalla on siihen avaimet.

4. kohtaus ' Halla'

Uudisraivio, tyyni kesailta, hallan uhka

Tulevaisuus nayttaa valoisalta Paavolle ja Riitalle. Esikoistytar on syntynyt. Haaveillaan korkeasta talosta ja pelloista. On lehma ja jarvessa kalaviljaa lapselle. Verajalla on ohjasperat ja Paavo synkistyy. Riitta avaa verajan ja kutsuu karjan kotiin. Paavolle veraja on puomi, joka on painajaismaisesti kiinni. Ohjasperilla liikutellaan tahkia, jottei halla vie viljaa. Lapsi jaa jalkoihin.

5. kohtaus ' Juhana ja Riitta'

Paavon pirtti

Juhana korjaa isansa konttia. Riitan suruksi Juhanastakaan ei ole talon isannaksi. Taalla hanen on ikava, mutta aidistaan pojalla on runollinen kuva: "Kun huokaukset tulevi, musta ilta muien mukana. Silloin on aiti mielessani, saaren sydan, kantajani, talven tuulten lammin helma, kesametsan karjan kutsu, iltavirren itkettama." Nuoruuden innolla poika pyorayttaa aitiaan lattialla ja haviaa toihinsa, mutta Riitta piilottaa kontin.

6. kohtaus ' Viimeinen leipa'

Paavon pirtti, kirves

Paavo on lahdossa matkoilleen ja ihmettelee: "Missa kontti? Olet taas piilottanut sen." Riitta reagoi vahvasti Paavon tokaisuun: "Niin olenkin. Pysy kotona. Mika lieska sinulla on jaloissa, kun aina pitaa olla menossa?" Kaksi erilaista elamantapaa iskeytyvat vastakkain. Toinen on taiteilija, jonkinlainen boheemi, ja toinen puolestaan vastaa jokapaivaisesta kaytannon elamasta. Syntyy vakava riita, jonka Riitan huuto lopettaa: "Mina tapan sinut. Saastan sinut hapeasta. Sitten on minun syyni, jos kuolemme nalkaan."

Kirveentera kolahtaa ovenpieleen. Paavo loytaa kontin, ottaa talosta ainoan leivan ja lahtee taipaleelle, mutta hanen edessaan on jalleen suljettu ovi. Hanen paansa tayttavat monet kysymykset: "Sanoinko sinua tuulen koiraksi? Mina olen tuulen koira: haukuin tuuleen. Ja tuuli vihelsi minua lahtemaan milloin juosten, milloin veneella, milloin hevosella jarven jaata myoten pakkasella aisakello soiden. Ja taas edessa on puomi. Kirveella sen saisi sarjetyksi, mutta se taisi sarkea minut. Riitta, missa olet?"

7. kohtaus ' Tieto Juhanan kuolemasta'

Aholansaaren pirtti

Kylan naiset tarkkailevat ovenpielta, jossa on syva kirveen jalki. Paavoa ja Riittaa kohtaa uusi isku: Juhana on tapettu myllyreissulla. "Ohjasperat kaulassa laahautuu kotipihaan jarven takaa ylamyllylta asti. Suuren selan ylitse, kun aurinko paistaa kevathankeen."

8. kohtaus ' Riitan kuolema'

Paavo Riitan kuolinvuoteella

Nyt Riitta voi hyvin. Aholansaaren ja Lehtomaen petajien rungot piirtyvat kevattalven taivasta vasten. Riitta kertoo salaa kuunnelleensa aikoinaan, miten Paavo kevatkalaa saatuaan oli veisannut: "Oi, Herra ilo suuri." Riittakin tunnustaa hyrailleensa mukana. Han oli kiittanyt, kun lapset saivat ruokaa. Paavolle kiittaminen on vaikeaa. Riitta laulaa: "Tyyntyy iltaan, ei tule halla. Nyt on kiitettava. Lue minulle kiittamisesta." Paavo aloittaa kiitospsalmin "Kiita Herraa minun sieluni." Lukemisen keskeyttaa puupuhaltimien, viulujen, celestan ja harpun kirkas sointu. Riitalle avautuu tuonpuoleinen, ja Juhana tulee hanta vastaan kiittaen. Paavon lukeminen kangertelee. Riitalle veraja on puolestaan auki.

Toinen naytos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1. kohtaus ' Kalajoen karajat'

Kalajoen karajatalo

Kolme miesta odottelee Paavoa karajien muistopaikalle. Miesten tarkoituksena on saada Paavo satimeen. Paavo saapuu ja vahvistaa itseaan parilla viinaryypylla. Aikakirjoja luetaan ja Paavo tuntee, etta hanen nimensa muisto vaaristyy. Naiset juoksevat paikalle tanssimaan Paavolle "pyhien muistojen polkan". Paavon nimen muisto poljetaan maahan. "Jumalan poika, armahda minua syntista", huutaa Paavo ja kaatuu maahan.

2. kohtaus ' Kalastaja'

Riitan aani kuuluu: "Paavo, missa olet?" "Helvetissa", Paavo vastaa. "Et, Paavo, olet vain murhehuoneessa. Tule saareen!" Riitta lohduttaa miestaan. Mutta Paavo ei tule, silla hanen on viela puhuttava Suomen kansalle. "Kalastajamonologi" valittaa kuvan Paavosta sielunhoitajana. Tuliseen verkkoon han kokoaisi toivonsa menettaneet syntisparat, sytyttaisi heihin tulen, herattaisi itsetuntemuksen, synninsurun. Pakkopaidasta han paastelisi heidat ja laskisi uimaan turvalliseen veteen. Jalleen Riitta kutsuu: "Paavo, heita jo matkat! Tule saareen kiittamaan". Mutta Paavon on viela matkustettava Helsinkiin suureen juhlaan.

3. kohtaus ' Promootio'

Helsingin Nikolainkirkon (nyk. Tuomiokirkko) edusta; promootion juhlintaa.

Kolme miesta ja kolme naista tassa kohtauksessa ovat akateemisen oppineisuuden edustajia, jotka osoittavat Paavon kuuluvan "varsinaiseen kansaan". Hanen on turha pyrkia oppineitten rinnalle. Promootiokulkueen han saa kuitenkin pysahtymaan ja aloittaa yksinkertaisen saarnansa: "Ystavat, noyrtykaa. Ylistakaa, ylistakaa Hanen pyhaa nimeansa. Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani..." Pohjolan piispan nakyessa Paavo syoksyy taman peraan. Hanelta estetaan paasy piispan luo.

4. kohtaus ' Kutsu saareen'

Lohduttava Riitta kutsuu jalleen Paavoa saareen, mutta Paavo ei ole varma, otetaanko hanet vastaan. Riitta siteeraa Paavon omia sanoja: "Vaikka hevosen hakija korvessa veisatkoon, sekin otetaan vastaan, kun se oikein veisaa". Tietoisena epataydellisyydestaan Paavo on valmis tulemaan saareen, alimmaiseksi porraspuuksi. Riitta on antanut hanelle anteeksi.

5. kohtaus ' Vainajat'

Seppa, Riitta ja Juhana siteeraavat omimmat lauseensa pyhista kirjoista. Paavon sisainen elama jarjestyy. Viela kerran muistuvat mieleen sepan kirja, viikate, elonkorjuuaika, halla, kirves ja ohjasperat.

6. kohtaus ' Paavon kuolema'

Paavon tupa, Aholansaari

Paavo "teutaroi" yksinaan pimeassa tuvassa vaatien paasya piispan peraan. Ominaiset ja talonvaki yrittavat saada hanta pysymaan aloillaan. Taistelu rauhoittuu. Paavon elaman tilitys on paattynyt. Kolme miesta ja naista, jotka nayttelivat hanen oisessa taistelussaan keskeista roolia, ovat hanen laheisiaan, tyttariaan, vavyjaan ja palvelusvakea.

Viela Paavo pyytaa lukemaan sepan kirjan lopusta. Oliko tama aran Loyhka-Paavon heikko anteeksipyynto laiminlyodylle perheelle? Halusiko han sanoa, etta tallainen han olisi halunnut olla, jos hanella olisi ollut voimia? Sepan kirjan rivit kehottavat vapahdettua ihmista osoittamaan Hanelle suosion, etta "rakastat hanen koyhia pyhiansa ja seurakuntiansa, halvimpia, heikoimpia siitakin huolimatta, etta ne kasityksissaan voivat olla erilaisia".

Viimeista kertaa Paavo aloittaa oman virtensa "Sinuhun turvaan, Jumala". Virsi kasvaa vahitellen ylimaalliseen duuriloistoon. Viela kerran Riitta kutsuu Paavoa tulemaan saareen. Kiusaukset ovat ohi. Paavo kuolee. Myrskyinen tammikuun yo Aholansaaressa tyyntyy ja kaantyy aamuun.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. Lauri Kokkonen: Viimeiset Kiusaukset Naytelmat.fi . 1959. Viitattu 26.6.2009.
  2. Suomen evankelisluterilaisen kirkon virsikirja , s. 458. Kustannusosakeyhtio Kotimaa, 1987.
  3. Viimeiset kiusaukset toi oopperan kansan suosioon yle.fi . Viitattu 25.1.2017.
  4. Kiistelty kouvolalaispyhakko saa kehuja lavastajalta ? Viimeiset kiusaukset kirkossa | Kouvolan Sanomat web.archive.org . 26.6.2015. Arkistoitu 26.6.2015. Viitattu 23.1.2020.
  5. Jyvaskylan Ooppera: Viimeiset kiusaukset Jyvaskylan kaupunki. Viitattu 17.12.2021.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]