Vesisanky

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vesisanky.

Vesisanky on vuodetyyppi , jonka patja on taytetty vedella . Vesitaytetty patja muotoutuu nukkujan vartalon mukaan, jolloin ihoon kohdistuva paine vahenee ja verenkierto paranee. Vesisangyn veteen lisataan aineita, jotka estavat biokasvuston kasvun vedessa. Vesisankyjen suosio oli parhaimmillaan 1970?1980-luvuilla, minka jalkeen niiden suosio on vahentynyt. [1] Suomessa vesisangyn suosion huippu osui 1980-luvun jalkipuoliskolle. [2]

Vesisangyn patjaan kuuluu sahkokayttoinen vedenlammitin, jotta ihmisella olisi nukahtaessa miellyttava olo eika nukkuessa ruumiin lampotila laskisi liiaksi. Vesisangyn ominaisuuksiin kuuluvat veden hydrauliset ominaisuudet. Kun ihminen vaihtaa asentoa tai toinen ihminen tulee vuoteelle, se aiheuttaa patjan vesimassaan aaltoliiketta. Tata aaltoilua on pyritty vahentamaan vesisangyissa patjan sisaisilla valiseinilla ja lokeroinnilla. [1]

Vesisangyn haittoihin lasketaan vuotovaara tai rikkimenovaara. Patjojen mukana toimitetaan yleensa paikkaussarja. Vesisanky on tyolas tyhjentaa, mika tekee vuodetyypista varsinkin muutoissa epakaytannollisen. [1]

Ensimmaisen vesisangyn patentoi brittilaakari William Hooper vuonna 1883 vahentamaan vuodepotilaiden makuuhaavoja. [2] 1900-luvun alussa tieteiskirjailija Robert Heinlein kuvaili veden paalla nukkumista romaaneissaan. Suosio lahti todelliseen nousuun, kun vuonna 1968 Charles Prior Hall suunnitteli vedella taytetyn, vinyylimuovista valmistetun sangyn opinnaytetyona San Franciscon valtionyliopiston muotoilutiedekunnassa. [1]

Vesisangysta tuli 1970?1980-luvuilla yksi seksuaalisen vapautumisen ja elintason kasvun tunnusmerkeista lansimaiden suurille ikaluokille. 1970-luvun alussa se levisi ensin loistohotellien parhaisiin sviitteihin. Time -lehti kertoi 1971 Playboyn kustantajan Hugh Hefnerin hankkineen tasmanialaisen opossumin turkiksella paallystetyn king size -vesisangyn. [1]

Vahvasti seksuaalisviritteinen ja vesisangyn statussymbolimerkitysta korostanut markkinointi aiheutti 1990-luvulle tultaessa yhdessa vesisankyjen epakaytannollisten ominaisuuksien kanssa vastareaktion, ja vuodetyyppi meni pois muodista. Vesisanky todisti kuitenkin kuluttajien avoimuuden nukkumiseen liittyville innovaatioille ja teki tilaa esimerkiksi Tempur -patjan kaltaisille seuraavan sukupolven sankykeksinnoille. [1]

  1. a b c d e f Rebecca Greenfield: The Rise and Fall of the (Sexy, Icky, Practical) Waterbed 13.8.2010. The Atlantic. Viitattu 21.10.2013.
  2. a b Petra Himberg: Kun suomalaiset hullaantuivat vesisangyista Yle Elava arkisto. Viitattu 21.10.2013.
Tama tekniikkaan liittyva artikkeli on tynka . Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.