Venajan agenttilait ovat Venajalla syksysta 2012 alkaen saadettyja lakeja, joilla maan viranomaiset saatelevat ja valvovat ulkomaista rahoitusta saavien kansalaisjarjestojen toimintaa. Vuonna 2015 saadettiin laki, jonka perusteella kansainvalisia jarjestoja voidaan julistaa ei-toivotuiksi jarjestoiksi. Vuoden 2021 alusta Venaja hyvaksyi tarkennuksia lakeihin. Niiden mukaan ulkomaiseksi agentiksi julistaminen edellyttaa poliittisen toiminnan harjoittamista Venajalla ja ulkomailta saatua rahoitusta tai muuta tukea. Ulkomaiseksi agentiksi voidaan maaritella seka organisaatio etta luonnollinen henkilo . Ulkomaiseksi tiedotusvalineagentiksi voidaan maaritella seka yksittainen media etta yksittainen ihminen. Lakien esikuvana on Yhdysvaltain Foreign Agents Registration Act .

Liittovaltion laki 121 "ulkomaisista agenteista" (Федеральный закон 121 "Об иностранных агентах") tuli voimaan Venajalla syksylla 2012. Sen mukaan ulkomaista rahoitusta saavien ja poliittiseen toimintaan osallistuvien kansalaisjarjestojen tulee rekisteroitya jarjestoina, jotka suorittavat ulkomaisen agentin tehtavia ja ilmoittaa tama kaikissa julkisissa asiakirjoissa. Rangaistus lain rikkomisesta on sakkoja tai enimmillaan kaksi vuotta vankeutta. ^[1]

Kansalaisjarjesto maaritellaan poliittiseksi toimijaksi, jos se osallistuu toimintaan, jolla yritetaan vaikuttaa valtiollisten elinten paatoksiin, muuttaa niiden harjoittamaa politiikkaa tai vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. ^[2]

Venajalla on lahes 230 000 kansalaisjarjestoa, joista elokuun 2014 lopussa rekisterissa eli agenttilistalla oli 15 jarjestoa ^{[2] [3]} . Marraskuussa 2016 listalle oli ihmisoikeusjarjesto Amnestyn mukaan joutunut 148 jarjestoa, joista 27 kansalaisjarjestoa on joutunut lopettamaan toimintansa jouduttuaan lain takia viranomaisten ajojahdin kohteeksi. Listalla on naisten oikeuksien puolustajia, uskonnollisia ryhmia, kuten juutalainen kulttuurijarjesto, yhteensa 21 ymparistojarjestoa ja tiedetta edistava saatio. ^{[4] [1]} Tarkastusten kohteeksi oli marraskuussa 2013 joutunut tuhat jarjestoa. ^[5]

Vuoden 2021 alusta laki ulotettiin koskemaan myos henkiloita. ^[6]

Aloitteen agenttilaista teki Yhtenaisen Venajan kansanedustaja  Aleksandr Sidjakin . ^[2] Lakia perusteltiin silla, etta se estaa ulkovaltioita vaikuttamasta Venajan sisapolitiikkaan ^[7] .

YK:n ihmisoikeusasiantuntijat kehottivat Venajan lainsaadantoelinta jattamaan lain hyvaksymatta, koska laki heidan mukaansa rajoittaisi kansalaisyhteiskunnan aktiivisuutta. Parlamentti kuitenkin hyvaksyi lain heinakuussa 2012. Parlamentin alahuone eli duuma hyvaksyi lain aanin 374 puolesta, 3 vastaan ja 1 pidattaytyi aanestamasta. ^[8] Taman jalkeen ylahuone eli liittoneuvosto hyvaksyi lain aanin 164 puolesta ja 1 vastaan. Yksi oli poissa aanestyksesta. Parlamentin hyvaksynnan jalkeen presidentti Vladimir Putin vahvisti lain. ^[7]

Suurin osa kansalaisjarjestoista kieltaytyi rekisteroitymasta agenteiksi, minka takia lakia muutettiin toukokuussa 2014 niin, etta Venajan oikeusministerio voi lisata jarjeston listalle omalla paatoksellaan ilman jarjestojen suostumusta. ^[1] Sen jalkeen jarjestoja on haastettu oikeuteen siita, etteivat ne ole kirjautuneet agentiksi vapaaehtoisesti. Seurauksena on useimmiten sakkoja. ^[4]

Huhtikuussa 2014 perustuslakituomioistuin paatti, etta kasite ”ulkomainen agentti” ei sisalla kielteista savya ja etta laki ei loukkaa kansalaisjarjestojen oikeuksia. ^[1]

Amnesty vaatii Venajaa kumoamaan lain. Amnestyn mukaan laki on suunniteltu horjuttamaan, leimaamaan ja viime kadessa hiljentamaan kriittiset kansalaisjarjestot. Lisaksi ”poliittisen toiminnan” maaritelma on Amnestyn mukaan ollut jatkuvasti mielivaltainen. Ulkomaiseksi rahoitukseksi taas on maaritelty vaikkapa ulkomaisen sisarjarjeston maksama kahdeksan dollarin lehtitilaus. ^[4]

Lasten ihmisoikeuksia puolustavan Pravo Rebjonka -jarjeston johtajan  Boris Alt?ulerin mukaan: "Ulkoisen vihollisen uhkakuvan luominen, ulkomaisten agenttien metsastys ja oikeuslaitoksen kayttaminen vallanpitajien rankaisevana miekkana ovat kaikki totalitaarisen neuvostoajan kaikuja". Han nakee neuvostoaikaisten kasitteiden ja viholliskuvien tuomisen osaksi uutta lainsaadantoa yrityksena muuttaa valtiojarjestelmaa. ^[2]

Heinakuussa 2014 listalle joutui Memorial . Se oli arvostellut Bolotnaja-aukion mielenosoittajia vastaan nostettuja rikossyytteita seka Venajan osallistumista Ukrainan sotaan nimittaen sita hyokkaykseksi. ^[1] 29. elokuuta 2014 listalle joutuivat Sananvapauden kehittamisen instituutti ja Sotilaiden Aitien Pietarin jaosto (vaatii venalaissotilaiden oikeudenmukaista kohtelua). Sotilaiden aiteja on syytetty mm. psykologisesta sodankaynnista armeijan rekrytointivirastoa vastaan. ^[3]

Laki ulkomaisista agenteista ei koske kansainvalisten jarjestojen venalaisia osastoja. Toukokuussa 2015 hyvaksyttiin kuitenkin laki, jonka perusteella kansainvalisia jarjestoja voidaan julistaa ”ei-toivotuiksi jarjestoiksi”. ^[4] Lain mukaan valtakunnansyyttajan toimisto voi paattaa tietyn ulkomaisen jarjeston uhkaavan maan perustuslaillista jarjestysta, puolustuskykya tai valtiollista turvallisuutta. Kun paatos on tuotu julki, kaikki yhteistyo jarjeston kanssa tai avunanto jarjestolle on laitonta ja siita rangaistaan huomattavilla sakoilla. Jos rikkomus toistuu, siita voidaan maarata myos vankeutta. Amnestyn mukaan laki kaytannossa kieltaa ei-toivotuksi julistetun ulkomaisen jarjeston kaiken toiminnan tai sen kanssa tehtavan yhteistyon Venajalla. ^[1]

Vuoden 2021 alusta Venaja hyvaksyi useita tarkennuksia ulkomaisen agentin maaritteleviin lakeihin. Ulkomaiseksi agentiksi julistaminen edellyttaa ”poliittisen toiminnan” harjoittamista Venajalla ja lisaksi ulkomailta saatua rahoitusta tai muuta tukea. Ulkomaiseksi agentiksi voidaan maaritella seka organisaatio etta luonnollinen henkilo . ^[9]

Ulkomaiseksi tiedotusvalineagentiksi voidaan maaritella seka yksittainen media etta yksittainen ihminen. Esimerkiksi Venajalla tyoskenteleva ulkomaalainen kirjeenvaihtaja voidaan julistaa ulkomaiseksi agentiksi, mikali han esimerkiksi osallistuu politiikkaan tai keraa Venajan maanpuolustuksesta tai sotilasteknisesta kyvykkyydesta tietoa, jota ulkovallat voivat kayttaa Venajan turvallisuuden vaarantamiseen. Toimittajan lisaaminen listalle on mahdollista, mikali Venajan oikeusministerio katsoo hanen toimintansa olevan ristiriidassa toimittajan tyon kanssa. ^lahde?

Jos maaritelma tayttyy henkilon kohdalla, hanen edellytetaan ilmoittautuvan itse ulkomaisiksi agentiksi. Jos organisaatio tai henkilo saa ulkomaisen agentin statuksen, sen ja hanen on ilmaistava kaikkialla, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, olevansa ulkomainen agentti. Viranomaisille on tehtava tarkat selvitykset tulonlahteista ja niiden kayttotarkoituksesta. ^[6] Ulkomainen agentti -statuksen saanut henkilo ei paase valtion eika kuntien toihin. ^[9]

Suomen valokuvataiteen museo ja Poliittisen valokuvan festivaali antoivat kevaalla 2021 kannanoton venalaisten taiteilijoiden puolesta. Taiteilija ja feministiaktivisti Darja Apahont?it? sai vuoden 2019 Poliittisen valokuvan festivaalin nayttelyyn osallistuvien taiteilijoiden tavoin festivaalilta 500 euron suuruisen nayttelykorvauksen. Daria Apahont?it? lisattiin Venajan valtion yllapitamaan niin kutsuttuun “ulkomaisten agenttien” rekisteriin 28. joulukuuta 2020. Nain ulkomaisen agentin status annettiin yksityishenkilolle ensimmaisen kerran. ^{[10] [11]}

• Arja Paanasen kolumni: Putinin uudet kieltolait toimivat nain ? yksinainen mielenosoittaja onkin luvaton joukkokokous , Ilta-Sanomat 16.1.2021