Elea
?λ?α Velia
Elean arkeologista aluetta.
Sijainti
Elea
Koordinaatit	40°9′42″N , 15°9′24″E
Valtio	Italia
Paikkakunta	Castellammare di Velia, Casal Velino , Salerno , Campania
Historia
Tyyppi	kaupunki
Ajanjakso	n. 540 eaa.?700-luku jaa.
Huippukausi	n. 540?400 eaa.
Kulttuuri	antiikki
Alue	Suur-Kreikka
Aiheesta muualla
Elea Commonsissa
Infobox OK Nimi-testi OK

Elea ( m.kreik. ?λ?α ) eli Hyele ( ??λη , Hyel? ), roomalaisella kaudella Velia ( lat. ), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio ( polis ) Suur-Kreikassa eli Magna Graeciassa nykyisen Italian alueella. ^{[1] [2] [3] [4]} Sen arkeologinen alue sijaitsee nykyisen Casal Velinon kunnan alueella lahella nykyista Castellammare di Velian kaupunkia. ^[5]

Elea oli alun perin kreikkalainen siirtokunta. Kaupunki tunnetaan ennen kaikkea filosofeistaan. Ksenofanes perusti Eleassa elealaisen filosofikoulukunnan , ja sielta olivat kotoisin filosofit Parmenides ja Zenon Elealainen . ^[6] Myohemmin siita tuli roomalainen kaupunki nimella Velia. Kaupunki hylattiin keskiajalla. Sen arkeologinen alue on osa Unescon maailmanperintokohdetta nimelta Cilenton ja Vallo di Dianon kansallispuisto , Paestumin ja Velian arkeologiset alueet seka Certosa di Padula . ^[7]

Elea sijaitsi Lucaniana myohemmin tunnetulla alueella Tyrrhenanmeren lansirannikolla jotakuinkin Poseidonian ( Paestum ) ja Pyksuksen ( Pyxus ) puolessa valissa. Kaupunki oli rakennettu Apenniinien ulokkeena olevan vuorenharjanteen paahan pienen lahden rannalle. Kaupungin ydin sijaitsi vajaan kilometrin rannikosta sisamaahan. Elean lansipuolella virtasi Hales eli Elees-joki (nyk. Alento). Se laski mereen noin kilometrin kaupungista lanteen. ^{[2] [3]}

Elean ymparisto ei koskaan ollut erityisen hyvaa maanviljelylle, ja siksi kaupungin talous perustui aina ennen kaikkea merikauppaan ja kalastukseen. ^{[2] [3]} Viljelykelpoisen alueen koosta kaupungin ymparilla on esitettu eri arvioita: toisen arvion mukaan se olisi ollut noin 13 neliokilometria, toisen arvion mukaan kattanut alueen noin 4?5 kilometrin sateella kaupungista. Kaupunkivaltion hallussa olleen alueen maksimikoko on ollut 400?500 neliokilometria, mutta todennakoisesti alue on ollut pienempi. Sita rajoitti pohjoisessa Poseidonian alue ja etelassa Pyksuksen alue. ^[1]

Elea voidaan lukea osaksi Suur-Kreikan eli Magna Graecian aluetta termin laajassa merkityksessa. Joskus termilla viitataan kuitenkin lahinna aivan Italian etelaisimman rannikon kreikkalaiskaupunkeihin ja kaikkein rajatuimmassa merkityksessa pelkastaan Tarantonlahden siirtokuntiin.

Elea perustettiin joonialaisten fokaialaisten siirtokuntana arkaaisen kauden loppupuolella noin 540?535 eaa. ^[3] Nain se oli Suur-Kreikan siirtokuntien joukossa suhteellisen myohainen. Fokaialaiset asuttajat pakenivat Jooniasta vuonna 544 eaa. valttyakseen Persian vallan alla elamiselta Persian vallattua alueen Harpagoksen johdolla. Fokaialaiset hakeutuivat ensin siirtokuntaansa Alalieen , jonka olivat perustaneet Korsikalle 20 vuotta aiemmin. Alaliessa kayty meritaistelu etruskeja ja karthagolaisia vastaan sai heidat kuitenkin hylkaamaan kyseisen kaupungin ja siirtymaan Suur-Kreikkaan. Fokaialaisten kerrotaan ensin pysahtyneen Rhegionissa ja siirtyneen sitten rannikkoa pohjoisemmaksi Elean paikalle. Osa fokaialaisista siirtyi puolestaan Massaliaan Gallian etelarannikolla, joka oli myos Fokaian siirtokunta. ^{[2] [3] [8]}

Elean paikalla ei ilmeisesti ollut varhaisempaa kaupunkia fokaialaisten saapuessa. ^[1] Toisten tietojen mukaan se olisi kuitenkin ollut alun perin alueen ei-kreikkalaisen heimon lukaanien kaupunki, jonka fokaialaiset olisivat vallanneet. ^[4] Seka Strabonin etta Diogenes Laertioksen mukaan kaupungin alkuperainen nimi oli Hyel? , mutta myohemmin se tunnettiin nimella Elea . ^[9] Kaupungin lyomien rahojen perusteella nimi Hyele vaikuttaa kuitenkin sailyneen kaytossa loppuun saakka. Myos nimi Elea oli hyvin varhainen, ja esiintyy attikalaisilla kirjailijoilla. Strabonin mukaan nimesta esiintyi myos muotoa El? ( ?λη ). Naista muodoista seka latinankielisesta nimimuodosta Velia voidaan paatella, etta nimen alkuun kuului alun perin aiolialainen digamma , jonka mukainen aantamys sailyi paikallisesti ja latinassa, mutta jai pois Attikassa. Nimi saattoi olla peraisin laheisesta Elees-joesta, tai viitata sen suun soihin ( el? ). ^[3] Kaupungin kansalaisista kaytettiin etnonyymeja Eleat?s ( ?λε?τη? ) ja Hyel?t?s ( ?ελ?τη? ), myohemmin latinaksi Veliensis . ^[3]

Elean vakiluku alussa on ollut arviolta noin 6 000 henkea. ^[1] Kaupunki nousi nopeasti kukoistavaksi kaupan ansiosta, minka todistavat muun muassa lukuisat kaupungin lyomat hopearahat, joita on loydetty eri puolilta etelaista Italiaa. Kaupunki ei kuitenkaan koskaan noussut aivan samalle tasolle Suur-Kreikan kaikkein kukoistavimpien ja vauraimpien kaupunkien kanssa. Suurinta mainetta kaupungille toi siella syntynyt esisokraattisen filosofian koulukunta, elealainen koulukunta , 500- ja 400-luvuilla eaa. Sen perustajana pidetaan Kolofonista tullutta Ksenofanesta , ja sen tunnetuimmat edustajat olivat Eleasta kotoisin olleet Parmenides ja Zenon . Joskus myos Leukippos yhdistetaan Eleaan. ^[3]

Muutoin kaupungin varhaisesta historiasta tiedetaan vain vahan. Kaupunki oli tunnettu hyvasta hallinnostaan, ja sen lakien sanottiin olleen Parmenideen kirjoittamat. Elealaiset noudattivat naita lakeja uskollisesti pitkan aikaa. Toisaalta tyranni Nearkhoksen tai Diomedonin kerrotaan surmauttaneen Zenonin, koska tama oli suunnitellut tyrannin kukistamista, mika antaa ymmartaa, etta myos Eleassa valtaa pitivat jossakin vaiheessa tyrannit monien muiden Suur-Kreikan kaupunkien tavoin. ^{[3] [10]}

Elean kerrotaan sotineen jossakin valissa menestyksellisesti seka Poseidoniaa etta lukaaneja vastaan. Mikali tama pitaa paikkansa, Elea oli Neapoliin ja Taraksen ( Tarentum ) ohella harvoja kaupunkeja, jota lukaanit eivat vallanneet. ^{[2] [3] [11]} Vuonna 387 eaa. Elea oli mukana Suur-Kreikan kaupunkien liitossa tyranni Dionysioksen Syrakusaa vastaan. ^[2]

Elea liittyi suhteellisen varhain Rooman liittolaiseksi ja oli sen kanssa hyvissa valeissa. Roomalaiset tapasivat ottaa Cereen papit Eleasta ja Neapoliista, silla taman kultti oli kreikkalaista alkuperaa ja liittyi Demeterin kulttiin. Toisessa puunilaissodassa 218?202 eaa. kaupunki antoi Rooman kanssa tekemansa sopimuksen mukaisesti laivoja Rooman kayttoon, ja toimi linnoituksena Hannibalin joukkoja vastaan. ^{[2] [3] [12]}

Vuoden 90 eaa. Lex Julian jalkeen, viimeistaan 88 eaa., Eleasta tuli tavallinen roomalaiskaupunki. Toisen triumviraatin sodassa Caesarin murhaajia vastaan Elea toimi yhtena Brutuksen tukikohdista, silla talla oli huvila kaupungissa. ^{[2] [3]}

Elea eli Velia menestyi roomalaisella ajalla edelleen suhteellisen hyvin. Se sailytti pitkaan kreikkalaisen identiteettinsa ja kreikan kielen. Kaupunki tunnettiin muun muassa Parmenideen oppilaiden perustamasta laaketieteen koulukunnasta. Velia tuli kuuluisaksi myos suotuisasta ja terveellisesta ilmastostaan, ja useat merkkihenkilot tulivat sinne parantuakseen. Roomalainen ylimysto myos hankki huviloita seudulta. Rooman keisarikaudella kaupungin nimi mainitaan antiikin lahteissa kuitenkin vain harvoin. ^{[2] [3]}

Myohemman antiikin aikana Velia taantui. Tahan vaikutti muun muassa se, etta kaupungin satama liettyi umpeen ja se jai muutoinkin kulkureittien ulkopuolelle. Varhaisella kristillisella kaudella kaupungista tuli piispanistuin, ja silla oli tama asema viela Gregorius Suuren aikaan 599 jaa. Velia hylattiin lopullisesti todennakoisesti 700- ja 800-luvuilla saraseenien hyokkaysten vuoksi, samalla tavalla kuin muun muassa Paestum. Tuolloin kaupungin piispanistuin yhdistettiin Capaccion piispanistuimeen, joka oli Paestumin seuraaja. ^[3]

Myohemmin keskiajalla antiikin aikaisen kaupungin paikalle rakennettiin linnoitus, joka tunnettiin nimella Castell‘ a Mare della Brucca. ^[3]

Elean akropoliina eli linnavuorena toimi kohti merta kurottuvan vuorenharjanteen lansipaa. Kaupunki oli ymparoity monimutkaisella muurijarjestelmalla, jonka reitti voidaan jaljittaa kauttaaltaan. Muurien kokonaispituus on noin nelja kilometria ja niiden sisaan jaavan alueen koko noin 64 hehtaaria. Akropoliin koko oli tasta noin 9 hehtaaria. Muurit ymparoivat kolme aluetta niin, etta hatilanteessa osa alueista voitiin menettaa, mutta loput olivat edelleen puolustettavissa. Muurien ensimmainen keha ymparoi kaupungin etela- ja itaosan, toinen keha pohjoisosan ja kolmas akropoliin ja kaupungin kaakkoisosan. Muurit rakennettiin heti kaupungin perustamisen jalkeen noin 520 eaa. ^{[1] [2] [3]} Parhaiten sailynyt osa muurista alkaa akropoliilta ja kulkee vuorenharjannetta koilliseen.

Akropoliilla sijaitsi laaja pyhakkoalue, jonka varhaisimmat rakenteet ovat 500-luvulta eaa. Merkittavin oli joonialaista tyylia edustanut temppeli, jonka perustusten koko on ollut noin 32,5 x 18,4 metria. Sen oletetaan olleen omistettu Athene Poliaalle . Temppeli on ajoitettu 400-luvun eaa. alkupuolelle. Keskiaikaisen linnan torni on osittain temppelin raunioiden paalla. Akropoliilla oli myos Poseidon Asfaleioksen pyhakko. Kukkulalla sijaitsi myos kaupungin teatteri. Alueella ovat myos kaupungin kaikkein vanhimmat asutusjaanteet 500-luvulta eaa. Nykyaan kukkulalla on keskiaikaisten linnoitteiden lisaksi kaksi kirkkoa, Capella Palatina seka Santa Maria. Kaikkien naiden rakentamiseen on kaytetty antiikin aikaisten rakennusten kivia. ^{[1] [2] [13]}

Alakaupunki levittaytyi laajalle alueelle, erityisesti sataman suuntaan. Sen ydinalue agora mukaan lukien sijaitsi akropoliin kaakkoispuolella. Agora oli ymparoity pylvaikoin. Eras mielenkiintoinen loyto on cryptoporticus , joka vaikuttaa olleen jonkinlaisen laaketieteellisen seuran kaytossa. Sita on ehdotettu myos palaestraksi ja sacellumiksi . Se rakennettiin ajanlaskun alun tienoilla ja uudelleen 100-luvulla jaa. Muihin loytoihin lukeutuvat muun muassa toinen Poseidon Asfaleioksen pyhakko; Zeuksen ja Asklepioksen pyhakot; Masseria Cobellis -nimella tunnettu julkinen rakennus, johon kuului nymfaion ; roomalainen kylpyla ; bothros eli votiivilahjakuoppa, josta on loydetty suuri maara votiivilahjoja ; seka lukuisat roomalaisen ajan yksityistalot. ^{[2] [13]}

Kaupungin varhaisimpana satama toimi joen suu. Myohemmin satamaksi rakennettiin keinotekoinen allas, joka sijaitsi lahella joen suuta. ^[3]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Elea eli Velia Wikimedia Commonsissa

• Velia - Elea (italiaksi)