Varjopankki
(ruots.
Skuggbanksektorn
, eng.
Shadow banking system
) tarkoittaa pankkitoiminnan saatelyiden ja lakien ulkopuolella olevaa pankinomaista toimintaa, jota harjoittavat mm. erilaiset
rahastot
,
sijoitusrahastot
,
paaomasijoittajat
,
rahoitusyhtiot
ja yrityslainoja myontavat yritykset. Juridisesti varjopankkeja ei kuitenkaan lueta pankeiksi.
[1]
Termin otti kayttoon vuonna 2007
PIMCO
:n ylemmassa johtoportaassa tyoskennellyt ja suuria omaisuuseria liikutellut Paul McCulley, kuvaillakseen laillisuusperiaatteita, joita lansimaalaiset pankit kayttivat pitaakseen monimutkaiset ja omaisuussuhteiltaan ja kytkoksiltaan salaillut lainat poissa pankkien
taseesta
. Nykyaan sanaa kaytetaan jo laajemmalti.
Finanssikriiseja
vahtivan
FSB:n
(
Financial Stability Board:in
) kuvailemana sana tarkoittaa "pankkijarjestelman ulkopuolisia luotonvalitysmarkkinoita" toisin sanoen kaikkien muiden kuin pankkien lainaamaa lainarahaa.
[2]
Varjopankkeja ovat esim.
Hedge Funds -rahastot
[3]
,
sijoitusrahastot
ja
korkorahastot
.
Suomalaisia varjopankkeja on esimerkiksi vuonna 2012 toimintansa aloittanut
GF Money Oy
,
sijoituspalveluyhtio Fimin
korkorahastot
ja
Evli pankin
korkorahastot
.
[4]
[5]
[6]
Varjopankkisektori laajenee, koska sita valvotaan vahemman kuin saadeltya pankkisektoria.
Varjopankkitoiminta on lisaantynyt mm. viime aikojen
finanssikriisien
ja saatelyiden tiukentumisen seurauksena ja pelataan, etta pankkitoiminta on yha enenevassa maarin muuttumassa varjopankkitoiminnaksi joka on lain ja saatelyiden ulottumattomissa.
Maailman suurimmat varjopankkisektorit ovat Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Kiinassa.
[7]
Varjopankkisektorin kasvaminen huolestuttaa monia, silla sen epaillaan aiheuttavan taloudellista epavakautta
suurpaaoman
virratessa yha enenevassa maarin pankeista varjopankkitoiminnan puolelle mm.
veroparatiisien
siirtyessa yha avoimempaan rahapolitiikkaan. Yksi keskeisimmista vuoden 2007 finanssikriisiin johtaneista asioista oli liian suureksi kasvanut varjopankkitoiminta.
IMF
:n mukaan varjopankit aiheuttavat riskeja maailmanlaajuiselle rahoitusjarjestelmalle, koska varjopankkitoiminta perustuu lyhytaikaiseen rahoitukseen. Riskien seurauksia tuli ilmi esimerkiksi vuosien
2007?2009 finanssikriisissa
.
"Varjopankeilla saattaa olla hyodyllinen rooli
perinteisen pankkitoiminnan
taydentajana, ne voivat laajentaa luotonsaantia tai tukea markkinoiden
likviditeettia
,
maturiteetti-transformaatiota
ja
riskien hajauttamista
", toteaa IMF kuitenkin myos varjopankkien mahdollisista hyvista puolista.
Varjopankit houkuttelevat
suursijoittajia
nykyisten matalien
korkojen
aikoina, kun halutaan sijoituksille parempaa tuottoa. Suuret
institutionaaliset sijoittajat
hakevat varjopankeista "turvallista omaisuutta".
[8]
[9]
[10]
Varjopankkeja koskevat ensimmaiset kansainvaliset saantelyt astuvat voimaan vuonna 2015.
Kahdenkymmenen johtavan talousmaan
G20
-ryhman johtajat kokoontuivat Venajalla syyskuussa 2013 luomaan saantoja ja ohjausta varjopankkisektorille G20:een kuuluvan
FCB:n
(
Financial Stability Board:in
) johdolla.
[11]