Taman artikkelin tai sen osan maaritelma puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin maaritelmaa. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla . Tarkennus: Suomenkielinen kasite on maaritelty englanninkielisella lahteella. Puuttuu lahde sille, etta suomenkielinen kasite olisi englanninkielisen kasitteen tasmallinen, tarkka ja vakiintunut vastine.

Taman artikkelin tai sen osan paikkansapitavyys on kyseenalaistettu . Voit auttaa varmistamaan, etta kyseenalaistetut vaittamat ovat luotettavasti lahteistettyja . Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla . Tarkennus: Ei ole esitetty lahdetta sille, etta "valtamedia" olisi vakiintunut suomenkielinen nimitys maaritelmalauseen englanninkielisessa lahteessa viitatulle asialle.

Taman artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu. Asiasta keskustellaan keskustelusivulla . Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin nakokulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla. Tarkennus: Pelkastaan valtamediaa arvostelevia nakokantoja.

Valtamedia ^lahde? tai valtavirtamedia tarkoittaa joukkoviestinnan perinteisia muotoja, kuten sanomalehtia , televisiota ja radiota , joiden katsotaan olevan vastakohta internetille . ^[1]

Vaittelyissa valtamedian ja vaihtoehtomedian eroista valtamedia nahdaan usein ”yleisojen maksimointina, joka vetoaa turvallisiin, perinteisiin kuvioihin” ja vaihtoehtomedia ”miellyttavien epapoliittisten kaavailujen edella olevana, joka edistaa yhteiskunnallisen muutoksen ohjelmia.” ^[2]

Paaartikkeli: Propagandamalli

Edward S. Herman ja Noam Chomsky selittivat, miten propagandamalli valittaa propagandaa ja systeemista vinoumaa joukkotiedotusvalineissa. Herman ja Chomsky vaittavat, etta koska valtamedian tiedotuskanavat ovat suuria yrityksia , tai osa viela suurempia yrityskonserneja (esimerkiksi osa Westinghousea tai General Electricia ), yleisolle esitetty informaatio vinoutuu naiden intresseilla. Tallaisilla monialayhtymilla on laajat taloudelliset intressit, jotka voivat vaarantua jos tiettyja tietoja julkaistaan. Taman perustelun mukaan uutiset, jotka vaarantavat eniten yritysten omistajien taloudellisia intresseja kohtaavat eniten vinoumaa ja sensuuria. ^[3]

Tasta seuraa se, etta jos liikevoiton maksimointi tarkoittaa uutisten objektiivisuuden uhraamista, silloin uutiset (ne uutiset, joissa heilla on eturistiriita ), jotka lopulta selviytyvat, tulevat olemaan perusteellisen vinoutuneita. ^[4]

• Tietokirjailija Ari Ojapellon mukaan valtamedia on valtaeliitin valine, joka tarjoaa viihdetta . Taloudesta uutisoivat toimittajat ovat ammattitaidottomia eika heidan asiaosaamisensa ole riittava. ^[5]

• Magneettimedian paatoimittajana pidetyn Markku Juutisen mukaan kansa on ilmeisesti kyllastynyt valtamedian vaikenemiseen ja tarkeiden sisa- ja ulkopoliittisten asioiden antitotuuksiin, joten nykyisin sellaisella julkaisulla, kuten Magneettimedia on kysyntaa. ^[6]

• Suomen Penin puheenjohtaja Sirpa Kahkonen : ”On maailmanlaajuinen ajatus, ettei valtamedian tarjoamaan tietoon voi luottaa. Salaliittoteoriat ovat aina kukoistaneet, ne eivat koskaan havia. Nyt ne ovat vain pinnalla, koska tiedonvalitys on paljon helpompaa. Median tulisi tarjota jotain, joka havahduttaa kansalaiset.” ^[7]

• Media

• Suhonen, Pekka: Hallitus gallupjournalismin ristipaineissa . Media & viestinta 39 (2016):2, s. 137?153. (PDF)
• Karppinen, Kari & Jaasaari, Johanna & Kivikuru, Ullamaija: Media ja valta kansalaisten silmin (PDF) Media ja valta kansalaisten silmin . 2/2010. Forskningsinstitutet, Svenska social- och kommunalhogskolan vid Helsingfors universitet. Viitattu 17.4.2017.
• Chomsky, Noam: What Makes Mainstream Media Mainstream Z Magazine . 10.1997. Viitattu 20.4.2017. (englanniksi)