Vaino Kristian Ahola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vaino Kristian Ahola ( 19. elokuuta 1894 Helsinki ? 18. joulukuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen metsanhoitaja ja virkamies, joka sai metsaneuvoksen arvonimen. [1]

Henkilohistoria

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aholan vanhemmat olivat kalastusaseman hoitaja, vaapeli Kristian Ahola ja Eva Elisabeth Kokkonen ja puoliso 1921?1963 arkistonhoitaja Martta Anna Matilda Allas. Ahola tuli ylioppilaaksi vuonna 1914. Osallistuttuaan Suomen sisallissotaan han opiskeli metsaalaa, valmistuen metsanhoitajaksi vuoden 1918 lopulla. Metsahallituksen palveluksessa Ahola aloitti vuonna 1919 polttopuutoimiston ylimaaraisena apulaisena. Seuraavana vuonna hanesta tuli Jokioisten kartanon apulaismetsanhoitaja ja vuoden 1930 alkupuolella hoitoalueen aluemetsanhoitaja Viitasaarelle . Han hoiti samalla myos useaan otteeseen metsanhoidon tarkastajan virkoja, mihin tehtavaan han sai pysyvan nimityksen vuonna 1939. Talvisotaan osallistunut ja siella haavoittunut Ahola toimi jatkosodassa talousupseerina. Ahola valvoi ja ohjasi metsanhoidon tarkastajan tehtavassaan valtion metsaomaisuuden hoitoa. Han vaikutti metsanhoidollisiin kysymyksiin merkittavasti myos monien lehtikirjoitustensa, julkaisemiensa kirjojen ja radioesiintymistensa kautta. Vuonna 1955 hanen virkanimikkeensa muutettiin ylitarkastajaksi ja vuonna 1959 han sai ansioistaan metsaneuvoksen arvonimen. [1] [2]

  • Taimitarha, sen valmistus, kunnossapito ja hoito , 1930
  • Nakokohtia tie- ja polkuverkostosta , 1939
  • Hoitoalueen tyoohjelman laatiminen , 1939
  • Metsanviljely , 1950
  • Mukurapuista , 1952
  • Valtion metsien nykyiset metsanhoitotyot , 1953
  • Langinkoski: valahdyksia kosken ja sen ympariston historiasta , 1962
  • Langinkoski kautta aikojen , 1964
  1. a b Vaino Kristian Ahola Biografiasampo . Viitattu 14.5.2022.
  2. Kuolleita. Metsaneuvos Vaino Ahola. Uusi Suomi , 21.12.1965, nro 344, s. 2. Kansalliskirjasto . Viitattu 14.5.2022.