Osa artikkelisarjaa
Markkinointi
Markkinointi Markkinoinnin johtaminen
Avainkasitteet Markkinointikanava Hinnoittelu Vahittaiskauppa Palvelu Markkinointitoimenpiteet Lisensointi Brandinhallinta Yhteiskehittaminen Yrityksen identiteetti Maaraava markkina-asema Tehokkuus Etiikka Myynninedistaminen Segmentointi Markkinointistrategia Avainasiakasmarkkinointi Digitaalinen markkinointi Tuotteen markkinointi Sosiaalinen markkinointi Vaikuttajamarkkinointi
Markkinoinnin sisalto Mainonta Brandi Suoramarkkinointi Uskollisille asiakkaille markkinointi Mobiilimarkkinointi Henkilokohtainen myynti Premiummarkkinointi Hintamarkkinointi Tuotesijoittelu Julkisuus Myynninedistaminen
Markkinointikanavat Brandilahettilas Digitaaliset kanavat Bannerimainonta Broadcasting Display-mainonta Kohdennettu mainonta Mobiilimainonta Natiivimainonta Verkkomainonta Sahkopostimarkkinointi Tippamarkkinointi Uusmedia Pelin sisainen mainonta Ilmaisjakelulehti Liikelahja Lobbaus Mainoselokuva Televisiomainonta Myyntiedustaja Painaminen Puskaradio Radiomainonta Tapahtumamarkkinointi Tuote-esittely Ulkomainonta Mainostaulu Valomainokset Visuaalinen mainonta Myyntipiste
Tutkimus Markkinatutkimus Markkinointitutkimus Mystery shopping
n k m

Vahittaiskauppa on tuotteiden myymista niiden loppukayttajana toimiville kuluttajille eli yksityishenkiloille. ^[1] Vahittaiskauppias ostaa tuotteita jalleenmyyntia varten joko suoraan valmistajilta tai tukkukaupan kautta. ^[2]

Erilaisia konsepteja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vahittaiskauppaa voidaan kayda fyysisesta toimitilasta (pienesta kioskista tai torikojusta isoon tavarataloon tai suurmyymalaketjuun ), verkkokaupasta , postimyyntina esimerkiksi painetun tuoteluettelon avulla, puhelinmyyntina , kotimyyntina (ns. ”ovelta ovelle -kauppias”) tai verkostomarkkinointina (esim. Tupperwaren tavoin kotikutsujen avulla). ^[3] Vahittaiskaupan myyntikanavia voivat olla myos myyntiautomaatti , myymalaauto tai -vene seka kaytetyn tavaran ostopaikat kuten kirpputorit , huutokauppakamarit ja antikvariaatit . ^{[4] [5]} Sen sijaan yksityishenkiloiden valista uuden tai kaytetyn tavaran vertaiskauppaa esimerkiksi pikkuilmoitusten tai verkossa toimivien sivustojen kuten eBay , Huuto.net ja Tori.fi kautta ei perinteisesti ole laskettu vahittaiskaupaksi, mutta raja on hailyva koska vertaiskauppasivustoilla moni yksityishenkilo myy jalleenmyyntitarkoituksessa hankkimiaan tavaraeria vahittaiskauppiaan tavoin. ^{[6] [7]}

Vahittaiskaupaksi ei myoskaan lueta yrityksille myytavia tuotteita muuten kuin silta osin, kun niita myydaan pienissa erissa vahittaismyymalasta: Tilastokeskuksen mukaan ”vahittaiskauppaan kuuluu myos ammattikayttoon tarkoitettujen tietokoneiden, paperikauppatavaroiden, maalien ja puutavaran myynti, jos myynti tapahtuu vahittaiskaupan myymaloissa”. ^[5] Tuotteista, joita yritys ostaa valmistaakseen niista tai niiden avulla omia myyntituotteita kaytetaan nimitysta tuotantohyodyke ja niiden kaupasta kaytetaan muun muassa nimia yritysmarkkinointi , B2B ( engl. business to business ) tai ammattiasiakaskauppa ^{[8] [9] [10]} .

Trendit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vahittaiskaupan trendeja ovat verkkokaupan kasvu, alypuhelinten ja mobiilisovellusten kaytto myymalassa ^[11] seka myymaloiden itsepalvelukassat ja pitkalle viety myymaloiden automaatio. Uusia automatisoituja myymalakonsepteja ovat muiden muassa Amazon Go , Alibaban Hema ja Bingo Box. ^[12] Joissain tapauksissa myymala korvautuu suurikokoisella automaatilla ^{[13] [14]} tai noutopisteella josta voi noutaa pakatun elintarvikekassin ^[15] . Tallaiset suurikokoiset automaatit ja noutopisteet ovat auki vuorokauden ympari. ^lahde?

Vuonna 2017 vahittaiskaupan ala koki Yhdysvalloissa myymaloiden sulkemisia ja tyontekijoiden vahentamisia. Tyottomiksi jaaneilla vahittaiskaupan tyontekijoilla ei ole taitoja jotka olisi siirrettavissa muille aloille ja verkkokaupan varastot sijaitsevat sen verran kaukana etta tyomatka ei ole kuljettavissa. ^[16] Vuonna 2017 suomalainen Kaupan liitto arvioi etta vahittaiskauppa ei tule enaa koskaan tyollistamaan yhta paljon ihmisia. ^[17]

Vahittaiskauppaa koskevat saadokset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomessa elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan valista vahittaiskauppaa saantelee kuluttajansuojalaki , ja EU-maiden valilla tapahtuvalla vahittaiskaupalla on omia kuluttajansuojasaannoksiaan . ^[18] Vahittaiskauppaa voivat osaltaan saannella myos kaavoitusmaaraykset , ymparistonsuojelusaannokset , kilpailulainsaadanto , tyolainsaadanto , aukiolosaannokset seka hygieniamaaraykset . ^[19] Eri tuoteryhmia voivat koskea omat erityissaannoksensa, kuten Suomen alkoholi- ja tupakkalait . Jotkut vahittaiskaupan alat ovat luvanvaraisia ja vaativat ainakin osalta henkilostoa tietyn patevyyden, kuten apteekki - tai optikkotoiminta . ^[20] Vaarallisten kemikaalien sailytyksesta vahittaiskaupan yhteydessa saadetaan kemikaaliturvallisuuslaissa ^[21] ja sen nojalla annetuissa asetuksissa ^[22] .

Vahittaismyymalatyyppeja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Verkkokaupan kasvusta huolimatta vahittaiskaupan tarkeimman myyntikanavan muodostavat yha fyysiset ostopaikat eli myymalat. Vahittaismyymaloita voidaan jakaa eri tyyppeihin

• omistussuhteiden ja yhtiomuodon,
• liiketoimintastrategian ja kilpailukeinojen, tai
• myymalapinta-alan mukaan. ^[19]

Yksittainen vahittaismyymala voi olla yhden kauppiaan tai pienyrityksen omistama ja johtama, ketjumaisesti toimiva (parista myymalasta maailmanlaajuiseen ketjuun), franchising -periaatteella toimiva, leasing -periaatteella toimiva (esim. tavaratalojen shop-in-shopit ) tai osuuskuntamuotoisesti toimiva (esim. S-ryhma ). ^[19]

Vahittaismyymaloiden erilaiset liiketoimintastrategiat ja markkinoinnin kilpailukeinot voivat perustua esimerkiksi

• sijaintiin ( kylakauppa , taajaman ulkopuolella oleva ”peltomarketti”, kaupunkikeskustojen erikoismyymalat ja kivijalkakaupat , tienvarsien liikennemyymalat jne.)
• toimintatapaan, tuotevalikoimaan ja palvelutasoon ( laatikkomyymalat , laatutavaratalot, tietyn tuotealan erikoisliikkeet , aina auki olevat myymalat, useiden myymaloiden ostoskeskukset jne.),
• hintatasoon ( halpahintamyymalat , jaannoseria myyvat outlet-myymalat , tehtaanmyymalat, category killer -suurmyymalat ^[23] jne.), tai
• asiointitapaan (valintamyymalat ja muut itsepalvelupainotteiset myymalat (esim. Ikea ) tai asiantuntevaa palvelua korostavat myymalat (esim. ruokakaupan palvelutiskit, Vepsalaisen kaltaiset palvelevat sisustusliikkeet). ^[19]

Myymalan koon mukaan voidaan samankaltaista tuotevalikoimaa tarjoavat myymalatyypit jakaa esimerkiksi lahikaupoiksi (alle 400 m ² ), supermarketeiksi (400?2500 m ² ) ja hypermarketeiksi (yli 2 500 m ² ). ^{[19] [1]}

Maailman suurimmat vahittaiskauppaketjut [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Maailman 10 suurinta vahittaiskauppa-alan yritysta liikevaihdolla mitattuna vuonna 2011 olivat: ^[24]

1. Walmart -alennustavarataloketju
2. Carrefour -paivittaistavaraketju
3. Tesco -paivittaistavaraketju
4. Metro AG -paivittaistavaraketju
5. Kroger -paivittaistavarayritys
6. Costco -alennustavarataloketju
7. Lidl -paivittaistavaraketju
8. Aldi -paivittaistavaraketju
9. Walgreens -apteekkitavaraketju
10. Home Depot -rautakauppaketju

Suomen S-ryhma oli maailman suuruustilastossa vuoden 2013 paikkeilla sijalla 78 ja Kesko sijalla 112. ^[25]

Vahittaiskauppa Suomessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vahittaiskauppa tyollistaa noin 123 000 suomalaista. ^[26] Suomen vahittaiskauppa on Euroopan keskittyneinta erityisesti paivittaistavarakaupan osalta: valtaosa ruoasta ostetaan Keskon tai S-ryhman kaupoista. Kun muissa euromaissa kolmen suurimman vahittaiskauppaketjun yhteinen markkinaosuus on keskimaarin 44 prosenttia, Suomessa kaksi suurinta hallitsee markkinoista noin 80 prosenttia. ^[27] Helsingin yliopiston taloustieteen professori Vesa Kanniaisen mukaan tama on omiaan vahentamaan kilpailua ja mahdollistamaan muita maita korkeammat hinnat. Euroopan komission tutkimuksen mukaan vahittaiskaupan keskittyminen vaheni 16 jasenmaassa ja kasvoi 10 jasenmaassa aikavalilla 2004?2012, ja sina aikana Suomen vahittaiskauppa nousi kolmannelta tilalta vertailumaiden keskittyneimmaksi. ^[28]

Vuonna 2013 Suomen paivittaistavarakaupan ryhmittymien paivittaistavaroiden kokonaismyynti oli 16,55 miljardia euroa (sis. alv) ^[29] .

Paivittaistavarakaupan markkinaosuudet 2017

Ryhma	Markkinaosuus %	Pt-myynti (milj. €)
S-ryhma	45,9 %	8 074
K-ryhma	35,8 %	6 299
Lidl Suomi Ky**	9,3 %	1 636
Tokmanni -konserni*	1,6 %	275
Stockmann *	0,8 %	145
Minimani *	0,6 %	96
M-ketju **	0,5 %	91**
Muut yksityiset	5,5 %	976
Lahde: Nielsen Finland Oy, *-merkityt PTY, ** kokonaismyynti, sis. kayttotavarat, lahde PTY http://www.pty.fi/julkaisut/tilastot/ ( Arkistoitu ? Internet Archive)

Verkkokaupan koko vahittaiskaupan tuotteilla oli vuonna 2013 Suomessa 3,4 miljardia euroa. ^[30]

Vahittaiskaupan eniten myyty tuoteryhma Suomessa vuonna 2012 olivat elintarvikkeet 35 prosentin osuudella koko vahittaiskaupan liikevaihdosta. Toiseksi suurin ryhma Tilastokeskuksen luokituksen mukaan oli vaatteiden, farmaseuttisten ja laakinnallisten tuotteiden, hygieniavalmisteiden, kukkien ja muiden kasvien, lemmikkielainten ja lemmikkielainten ruoan vahittaiskauppa, yhteisosuudeltaan runsaat 21 prosenttia. ^[31]

Suomen vahittaiskaupan historiaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen vahittaiskaupan varhaishistoriasta katso esimerkiksi artikkeli Maakauppa .

1930-luvulla vahittaiskauppayrityksia oli verotilastoista paateltyna Suomessa noin 22 500, joista valtaosa kaupungeissa ja noin 10 000 maaseudulla. Niista etenkin osuuskaupoilla oli useita sivuliikkeita, ja toimipisteiden maaraksi tuolloin arvioidaan noin 30 000. Kaupungissa yleisin myymalatyyppi oli siirtomaatavarakauppa , jossa myytiin kuivia muttei tuoreita elintarvikkeita. Jalkimmaisia varten oli omat pienet erikoisliikkeensa, kuten maito- ja lihakaupat ja leipomomyymalat. Myos muiden alojen erikoisliikkeet, kuten tekstiilituotteiden kaupat, kemikaliot ja lyhyttavaraliikkeet , sijaitsivat valtaosin kaupungeissa. Maaseudun tyypillisin ostopaikka oli sekatavarakauppa , jossa myytiin kaikenlaista kuivista elintarvikkeista kaytto- ja rautatavaroihin, jopa rakennustarvikkeisiin. Tuoreet elintarvikkeet saatiin omasta tai naapurin omavaraistaloudesta tai laheisilta maatiloilta. Yleisimpia maaseudun erikoisliikkeita olivat apteekit ja kirjakaupat. ^[32]

1950-luvulla suomalaista vahittaiskauppaa koetteli suuri rakennemuutos sita mukaa kuin saannostelysta vapauduttiin ja kauppa alkoi taas kayda. Myynnin vilkastumisen myota myos kilpailu koveni, ja kustannuksia alettiin karsia kasvattamalla myymaloiden kokoa ja luopumalla pienimmista toimipisteista. Paivittaistavarakauppa kokeili valintamyymaloita jo 1950-luvulla, mutta niiden aika koitti varsinaisesti vasta 1960-luvulla, kun elintarviketeollisuus alkoi pakata tuotteitaan kuluttajakokoisiin vahittaispakkauksiin, ja vaestoa muutti suurin joukoin maaseudulta kaupunkeihin ja niiden lahioihin. Maaseudulla kylakauppoja alettiin 1960-luvulla korvata myymalaautoilla . ^[32]

Tekstiilituotteiden kysynta kasvoi 1950-luvulla yllattavan vahan verrattuna muuhun kulutuskysyntaan, jolloin kangas- ja vaatekaupoilla meni huonosti ja lyhyttavarakaupat katosivat kokonaan. 1950-luvun lopulta alkaen etenkin SOK ja E-liike alkoivat panostaa tavarataloihin , joista tuli etenkin valmisvaatteiden ja jalkineiden suosituimpia ostopaikkoja. Vuonna 1964 tavarataloja oli 166 ja vuonna 1970 lahes 260. ^[32]

Vahittaiskaupan keskittyminen ja toimipaikkojen vaheneminen alkoi nopeutua 1960-luvun lopulla. Vuonna 1968 Suomessa oli kaikkien aikojen suurin maara vahittaiskauppoja, noin 40 500 myymalaa. Vahenevan kysynnan toimialojen lisaksi toimipaikkojen maara alkoi sen jalkeen vaheta nopeasti myos kasvavilla aloilla, kuten autokaupassa ja huoltamotoiminnassa. Super- ja hypermarketit ja muut autoistumisen myota syntyneet suurmyymalat vahensivat pienten vahittaisliikkeiden maaraa lapi 1970-luvun, kunnes 1980-luvulla pienia erikoisliikkeita alkoi taas tulla lisaa etenkin kaupunkeihin. Kaupan keskittyminen, ketjuuntuminen ja itsepalvelukulttuuri ovat menneet Suomessa pidemmalle kuin juuri missaan muussa maassa. ^[32]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kanta-asiakasohjelma
• Yritysmarkkinointi

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vahittaiskauppa Wikimedia Commonsissa

• Paivittaistavarakauppa ry
• Rapport 2012: 42 Marknadsoversikt ? livsmedelsindustrin (Fig. 16: vahittaiskaupan keskittyminen EU-maissa: Tanskassa ja Suomessa voimakkainta (pdf) (ruotsiksi)
• Kirjailija Juha Itkonen lahti selvittamaan, mista kaupan kriisissa on kyse . Image 2015.