Uuskungfutselaisuus
(
kiin.
宋明理學
,
Song-Ming l?xue
, usein lyhyemmin 理學,
l?xue
) on
kungfutselaisen
filosofisen, uskonnollisen ja poliittisen ajattelun elpynyt muoto, joka syntyi
Kiinassa
800-luvun puolivalissa ja hallitsi Kiinan poliittista kulttuuria 1200-luvulta 1800-luvulle saakka.
[1]
[2]
Kiinnostus kungfutselaisuuteen elpyi pitkan, useita vuosisatoja kestaneen
buddhalaisen
ajattelun valtakauden jalkeen. 1000?1100-luvuilla uuskungfutselaisuuden ydinkasitteita kehittelivat lukuisat klassisia kungfutselaisia teksteja tulkinneet ja niista vaitelleet ajattelijat, joista merkittavimmaksi nousi
Zhu Xi
(1130?1200). Han virtaviivaisti ja systematisoi uuskungfutselaista ajattelua: Zhu Xin nakemyksista tuli 1200-luvulla valtion virallinen oppi, jonka teksteja esimerkiksi virkamiehiksi haluavien tuli opetella. Sen haastoivat myohemmin useat filosofit, erityisesti
Ming-dynastian
aikaan elanyt
Wang Yangming
(1472?1529), mutta lopullisesti se erotettiin
keisarillisesta virkamieskokeesta
vasta 1900-luvun alussa.
[1]
[2]
Uuskungfutselaiset mestarit ottivat abstraktin filosofisen ajattelun lisaksi kantaa
moraalikysymyksiin
ja yksilon kehitykseen. Uuskungfutselaisesta nakokulmasta filosofinen tieto tuli aina yhdistaa eettiseen itsetutkiskeluun, jonka tarkoituksena on moraalinen, oikeanlainen kaytos. Uuskungfutselaiseen liikkeeseen kuului filosofien lisaksi taiteilijoita, runoilijoita, laakareita, historioitsijoita, virkamiehia ja niin edelleen. Se kansainvalistyi ja levisi myos muualle Ita-Aasiaan: merkittava osa uuskungfutselaisesta ajattelusta 1500-luvulta lahtien onkin
Korean
ja
Japanin
ansiota.
[2]
Japanissa uuskungfutselaisuudesta tuli
Edo-kaudella
valtion virallinen aatesuunta, jolla oli syva vaikutus koulutetun luokan ajatteluun. Se painotti vallitsevan yhteiskunnallisen jarjestyksen sailymista: ylempien oikeudenmukaisuutta alamaisiaan kohtaan ja vuorostaan alamaisten tottelevaisuutta.
[3]
Uuskungfutselaisuutta ei tule sekoittaa
uuteen kungfutselaisuuteen
, joka on yritys kehittaa kungfutselaista ajattelua nykyajan tarpeita vastaavaksi. Kiinnostus kungfutselaisuuteen on lisaantynyt Kiinassa 1980-luvulta lahtien.
[1]