USS Oriskany (CV-34)
USS Oriskany
Aluksen vaiheet
Rakentaja	New Yorkin laivastontelakka, Camden, New York
Kolinlasku	1. toukokuuta 1944
Laskettu vesille	13. lokakuuta 1945
Palveluskayttoon	25. syyskuuta 1950
Poistui palveluskaytosta	30. syyskuuta 1975
Loppuvaihe	upotettiin keinotekoiseksi riutaksi 17.5.2006
Tekniset tiedot
Uppouma	44 700  t (max)
Pituus	270,8 m (kokonaispituus)
Leveys	32,5 m (runko) 59,5 m (lentokansi)
Syvays	10,4 m
Koneteho	4 x Westinghouse-turbiinimoottoria 150000  shp (110  MW )
Nopeus	33  solmua (61 km/h)
Miehistoa	3 460
Aseistus
Aseistus	2 × 5"/38 -tykkia 90?100 lentokonetta
Infobox OK

USS Oriskany (runkonumerot CV-34 ja CVA-34) oli Yhdysvaltain laivaston Essex-luokan lentotukialus . Se oli laivaston kolmas Yhdysvaltain vapaussodan Oriskanyn taistelun mukaan nimetty alus. Alun perin se suunniteltiin pitkarunkoiseksi Essex-luokan alukseksi, joiden joskus katsotaan kuuluvan erilliseen Ticonderoga-luokkaan. Se otettiin palveluskayttoon vuonna 1950 SCB-27 -paivityksen jalkeen, jonka tarkoitus oli tehda aluksesta sopiva suihkuhavittajille.

Paaartikkeli: Essex-luokka

Alus tilattiin New Yorkin laivastontelakalta Camdenista New Yorkista, missa koli laskettiin 1. toukokuuta 1944. Alus laskettiin vesille 13. lokakuuta 1945 kumminaan Clarence Cannonin puoliso. Rakennustyot keskeytettiin 12. elokuuta 1947 ja alus siirrettiin odottamaan paatosta kohtalostaan. Korean sodan puhjettua kesakuussa 1950 aluksen valmistumista kiirehdittiin. Alus otettiin palvelukseen 25. syyskuuta 1950 ensimmaisena paallikonaan Percy H. Lyon. ^{[1] [2]}

Alus lahti 6. joulukuuta 1950 New Yorkista Jacksonvilleen Floridaan koulutustarkastukseen, jonka aikana se vieraili jouluna Newportissa Rhodes Islandilla. Alus viipyi Jacksonvillessa 11. tammikuuta 1951 saakka, jolloin se vastaanotti lentotukialusrykmentti 1:n ( engl. Carrier Air Group 1 ) lentokoneet ja henkiloston koeajolle Guantanamonlahdelle Kuubaan. New Yorkin laivastontelakalla 6. maaliskuuta ? 2. huhtikuuta tehtyjen muutostoiden jalkeen alus vastaanotti lentotukialusrykmentti 4:n koulutettavaksi Jacksonvilleen, kunnes se lahti Newportista 15. toukokuuta Valimerelle liittyakseen Yhdysvaltain 6. laivastoon. ^[2]

Vierailtuaan Ranskan, Italian, Kreikan ja Turkin satamissa seka Tripolissa alus palasi 4. lokakuuta Quonset Pointiin Rhode Islandille. Alus siirtyi 6. marraskuuta Gravesendinlahdelle ammusten poistoon ja mastojen katkaisuun, jotta se mahtuisi East River Bridgen alitse matkalla New Yorkin laivastontelakalle. Telakalla alukselle asennettiin uusi lentokansi, ohjausjarjestelma ja komentosilta. Tyot valmistuivat 15. toukokuuta 1952. Alus lahti seuraavana paivana Norfolkinlahdelle kuormaamaan ammuksia 19.?22. toukokuuta, minka jalkeen se lahti Guantanamonlahden, Rio de Janeiron, Kap Hornin, Valparaison ja Liman kautta Tyynenmeren laivastoon San Diegoon, jonne alus saapui 21. heinakuuta. ^[2]

Lentorykmentti 102:n ( engl. Air Group 102 ) lentotukialuskelpoisuuden saavuttamisen jalkeen alus lahti 15. syyskuuta San Diegosta avustaakseen YK:n johtamia joukkoja Koreassa. Alus saapui 17. lokakuuta Jokosukaan ja se liittyi 31. lokakuuta Korean rannikolla taisteluosasto 77:aan ( engl. Fast Carrier Task Force 77 ). Aluksen lentokoneet hyokkasivat pitkin rannikkoa vihollisen huoltolinjoille pommein ja ilmarynnakoin. Lentajat ampuivat 18. marraskuuta alas kaksi MiG-15 havittajaa ja vahingoittivat kolmatta. ^[2]

Aluksen lentokoneiden iskut tykistoasemiin, joukkojen keskitysalueille ja varikoille seka rintama-alueelle jatkuivat 11. helmikuuta 1953 asti. Oltuaan levossa Japanissa alus palasi taistelualueelle 1. maaliskuuta. Aluksen kannella lentokoneesta irtosi 6. maaliskuuta pommi, joka rajahti kolmannella pompulla surmaten kaksi ja haavoittaen 15 miehistonjasenta. ^[2]

Aluksen lentotoiminta jatkui 29. maaliskuuta asti, jolloin se vieraili Hong Kongissa. Alus palasi toiminta-alueelle jatkaen lentotoimintaa 8. huhtikuuta. Alus lahti 22. huhtikuuta Korean rannikolta Jokosukaan, mista se jatkoi 2. toukokuuta edelleen Yhdysvaltoihin. Alus saapui San Diegoon 18. toukokuuta. ^[2]

Oltuaan valmiuskoulutuksessa pitkin Kalifornian rannikkoa alus lahti 14. syyskuuta San Franciscosta avustamaan Yhdysvaltain 7. laivastoa Korean aselevon valvonnassa. Alus saapui 15. lokakuuta Jokosukaan, minka jalkeen se risteili Japanin merella, Ita-Kiinan merella seka Filippiinien alueella. Oltuaan tukemassa merijalkavaen maihinnousuharjoituksia Iwo Jimalla alus palasi San Diegoon 22. huhtikuuta 1954. Alus siirrettiin San Franciscon laivastontelakalle modernisoitavaksi, mika valmistui 22. lokakuuta. ^[2]

Oriskany lahti San Franciscosta ja se saapui 2. huhtikuuta 1955 Jokosukaan liittyne lentotukialusosastoon. Alus risteili Japanin ja Okinawan valiselta alueelta Filippiineille. Alus lahti 7. syyskuuta kotimatkalle ja se saapui Alamedaan 21. syyskuuta. ^[2]

Alus risteili Kalifornian rannikolla lentorykmentti 9:n lentajien suorittaessa lentotukialuskelpoisuuksia. Alus lahti 11. helmikuuta 1956 Alamedasta lantiselle Tyynellemerelle, mista se palasi 13. kesakuuta San Franciscoon. Alus siirrettiin 1. lokakuuta huoltoon telakalle ja poistettiin palveluksesta 2. tammikuuta 1957 modernisointia varten. Alukselle asennettiin viisto lentokansi ja suljettu niin sanottu hurrikaanikeula. Puget Soundin laivastontelakalla Bremertonissa alukselle asennettiin uudet voimakkaammat hoyrykatapultit. ^[2]

Alus palasi 7. maaliskuuta 1959 palvelukseen San Franciscon laivastontelakalla paallikkonaan James Mahan Wright. Nelja paivaa myohemmin alus lahti San Diegon edustalle koeajoihin kannellaan lentotukialusrykmentti 14. Alus oli Yhdysvaltain lansirannikolla, kunnes se 14. toukokuuta 1960 lahti lantiselle Tyynellemerelle. Alus palasi 15. joulukuuta San Diegoon. Alus siirrettiin 30. maaliskuuta 1961 San Franciscon laivastontelakalle viiden kuukauden huoltoon, johon sisaltyi NTDS:n asennus. ^[2]

Telakalta alus poistui 9. syyskuuta, minka jalkeen se oli koulutuksessa San Diegon edustalla. Alus lahti 7. kesakuuta 1962 Kaukoitaan kannellaan lentotukialusrykmentti 16. Alus palasi San Diegoon 17. joulukuuta koululaivaksi lansirannikolle, mista se lahti 1. elokuuta Kaukoitaan. Alus saapui 31. elokuuta Subic Bayhin, mista se jatkoi Japaniin. Alus lahti 31. lokakuuta Iwakunista Etela-Vietnamiin, missa ollessaan se vastaanotti tiedon Saigonissa tapahtuneesta vallankaappauksesta. Kriisin yltyessa lentotukialus jatkoi tehtavaansa Japanin satamista. ^[2]

San Diegoon alus palasi 10. maaliskuuta 1964. Puget Soundin laivastontelakalla tehdyn huollon jalkeen alus lahti San Diegoon kertauskoulutukseen, minka jalkeen tukialuslennosto 16:n patevyys toimia lentotukialuksella tarkastettiin. Jakson aikana aluksella testattiin lentokannen sopivuutta laivaston uudelle ilmavalvontakoneelle E-2A Hawkeye:lle ja kahdeksan liittolaismaan korkea-arvoisten upseerien lentotukialuksen toimintaan tutustuminen. ^[2]

San Diegosta alus lahti 5. huhtikuuta lantiselle Tyynellemerelle ja se saapui Subic Bayhin 27. huhtikuuta. Talloin runsaasti Yhdysvaltain joukkoja oli noussut maihin Etela-Vietnamiin tukemaan maan joukkoja taistelussa Viet Congin sisseja vastaan. Alus liittyi rannikolle koottuun laivasto-osastoon. Alus palasi 30. marraskuuta Subic Bayhin, mista se jatkoi matkaansa. San Diegoon alus saapui 16. joulukuuta. ^[2]

Alus lahti 26. toukokuuta 1966 San Diegosta Kaukoitaan ja se saapui Jokosukaan 14. kesakuuta. Alus lahti 27. kesakuuta Etela-Vietnamin rannikolle niin kutsutulle Dixie-asemalle. Taistelutoimet siirrettiin 8. heinakuuta Tonkininlahdelle maaritetylle Yankee-asemalle. Seuraavien kuukausien aikana alus kavaisi taydentamassa varastojaan ja lepuuttamassa miehistoaan Subic Bayssa. ^[2]

Aluksella sattui Tonkininlahdella 27. lokakuuta 1966 tulipalo, kun laskuvarjolla pudotettava magnesium - soihtu syttyi itsestaan. Inhimillisen virheen johdosta palava soihdun aiheuttama kuumuus aiheutti suuren tulipalon, joka levisi hangaarissa. ^[3] Onnettomuudessa menehtyi 44 taistelulentajaa, joista osa oli ollut juuri vahaa ennen taistelutehtavassa Vietnamin sotaan liittyen. ^[4]

USS Oriskany poistettiin kaytosta 25 palvelusvuoden jalkeen 30. syyskuuta 1976 ja pitakaaikaisvarastoitiin Bremertoniin myohempaa kayttoa varten. Kongressi hylkasi Ronald Reaganin hallinnon ehdotukset aluksen ottamisesta uudelleen palveluskayttoon sen huonon kunnon ja vanhentuneen lentokaluston vuoksi ^[5] . Se poistettiin alusrekisterista heinakuussa 1989 ja se myytiin romutettavaksi 9. syyskuuta 1995. Ostaja kuitenkin perui kaupan ja hylky palasi laivastolle. Kauppa purettiin 30. heinakuuta 1997, jonka jalkeen alus oli Beaumontin reservilaivastossa Beaumontissa Texasissa. ^[2]

Vuonna 2004 Oriskany paatettiin upottaa keinotekoiseksi riutaksi Floridan rannikolle. Ymparistoselvitysten ja myrkyllisten aineiden poistamisen jalkeen se upotettiin 17. toukokuuta 2006 Meksikonlahdelle harrastussukeltamiseen sopivaan syvyyteen. Se on maailman suurin keinotekoinen riutta ^[6] .

• Chesneau, Roger:  Aircraft Carriers of the World, 1914 to the Present ? an illustrated encyclopedia . Bristol: Brockhampton Press, 1998. ISBN 1-86019-87-5-9 . (englanniksi)
• Gardiner, Robert (toim.):  Conway's All the World's Fighting Ships 1922?1946 . Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 . (englanniksi)
• Polmar, Norman:  Aircraft Carriers ? A History of Carrier Aviation and its Influence on World Events Vol. 2, 1946-2006 . Dulles, Virginia: Potomac Bools Inc, 2008. ISBN 978-1-57488-665-8 . (englanniksi)
• Francillon, Rene J.:  McDonnell Douglas Aircraft since 1920: Volume II . Annapolis, Maryland, USA: Naval Institute Press, 1990. ISBN 1-55750-550-0 . (englanniksi)

• http://www.navsource.org/archives/02/34.htm

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta USS Oriskany (CV-34) .