Tyrnavan Peilipoika

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Armas Pasanen , lempinimeltaan Tyrnavan peilipoika ( 23. toukokuuta 1894 Tyrnava ? 16. marraskuuta 1937 Tyrnava) oli suomalainen selvanakija, joka vaitti nakevansa tulevia tai menneita tapahtumia peiliin katsomalla. Hanen vaitetyt lahjansa olivat tulleet ilmi eraana lapsuuden uudenvuodenaattona. Armaksen kotitaloon oli kokoontunut oman vaen lisaksi naapureita vastaanottamaan uuttavuotta. Oli myos katsottu peilista tulevia. Pieni Armas-poika oli nahnyt siina suunnilleen ikaisensa tyton, tulevan puolisonsa. Myohemmin aikuisena miehena han selvitteli peiliin katsomalla muun muassa rikoksia, jopa murhia. Tavanomaisesti hanelta oli kyselty esimerkiksi kadonneiden sormusten, kellojen seka kotielainten peraan. Jotkut olivat pyytaneet hanta katsomaan tulevaa puolisoa.

Pasaselta pyydettiin apua vuonna 1934 tapahtuneen kaupanhoitaja Martta Saxin murhan selvittamisessa. Sax oli Limingan osuuskaupan Kempeleen myymalan hoitaja, joka joutui ryostomurhan uhriksi. Pasanen antoikin poliisille murhaajan tuntomerkit, mutta perimatiedon mukaan hanta uhkailtiin taman jalkeen ja vaadittiin vaikenemaan asiasta.

Pasanen ei koskaan halunnut opettaa taitojaan muille vaan piti niita Jumalan antamina syntymalahjoina. Han ei myoskaan pyrkinyt ansaitsemaan rahaa taidoillaan vaan peri korkeintaan nimellisen pienen palkkion. Kylayhteiso suhtautui Pasasen toimintaan paaosin myonteisesti, vaikka jotkut uskoivat hanen saaneen selvanakijan taitonsa paholaiselta eksyttyaan lapsena kerran metsaan. Hanella oli aluksi vastustajia paikallisen papiston piirissa, mutta myohemmin papitkin alkoivat suhtautua hanen toimintaansa myonteisesti. [1]

Tyrnavan peilipojasta kirjoitettuun aineistoon voi tutustua Tyrnavan esinemuseossa. [2]

Pasanen kuoli vuonna 1937 syopaan.

Peilista ennustaminen

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Erityisesti nuoret odottivat katsoessaan uudenvuodenyona ”onnenpeilista” merkkeja tulevasta puolisosta. Rauhallisen huoneen poydalle mieluummin mustalle liinalle, tai jos mahdollista kuolinliinalle, oli asetettu vastakkain kaksi peilia, jotka muodostivat paattymattoman peilikaytavan. Peilien molemmille puolille sytytettiin kynttilat. Voitiin myos laittaa toiselle puolelle viinilasi ja toiselle vesilasi. Siita, kumman puolelta sulhanen tuli esille, voitiin paatella, oliko han juoppo. [3]

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]