Tyoterveyshuolto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tyoterveyshuolto Suomessa on lakisaateista toimintaa. Tyonantajan on kustannuksellaan jarjestettava tyontekijoille tyoterveyshuolto. Se voi olla joko pelkastaan ennalta ehkaisevaa ja sisaltaa terveystarkastuksia tai, kuten nykyaan useimmiten, sisaltaa myos sairaanhoitoa.

Kaytannossa tyonantaja voi jarjestaa tyoterveyspalvelut kunnan terveyskeskuksen palveluna, tai se voi jarjestaa ne itse tai ostaa yksityiselta palvelujentuottajalta . Yrittaja voi halutessaan liittya tyoterveyshuoltoon. Tyoterveyshuollon piirissa oli vuonna 2017 noin 86 prosenttia suomalaisista palkansaajista, ja sen kokonaiskustannukset olivat 814,5 miljoonaa euroa. [1] Tama edustaa 4,3 prosenttia koko terveydenhuollon kustannuksista. [2]

Tyoterveyshuollon ammattilaisia ovat tyoterveyshoitajat , tyoterveyslaakarit ja tyofysioterapeutit.

Tyoterveyslaitoksen professori Guy Ahosen mukaan tyoterveyshuollon tulisi olla ennalta ehkaisevaa. Kaytannossa kuitenkin sairauksien hoito korostuu, ja myos tehokkuus ja lyhytnakoinen kilpailuttaminen haittaavat tyoterveyshuoltoa. Ahosen mukaan liike-elaman palveluyritykset panostavat eniten tyoterveyshuoltoon, kun taas vahiten siihen satsataan liikennealalla ja kunnissa. [3]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. Tyoelamatieto | www.tyoelamatieto.fi Tyoterveyshuollon kustannukset ja kattavuus . Tyoterveyslaitos. Viitattu 29.1.2021.
  2. Tyoelamatieto | www.tyoelamatieto.fi Tyoterveyshuollon rahoitus ja kustannukset . Tyoterveyslaitos. Viitattu 29.1.2021.
  3. Outi Kokko: Pomo, pida huolta. Ilta-Sanomat , 2010, nro 1.2., s. 15.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tama laaketieteeseen liittyva artikkeli on tynka . Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.