Tuotteen elinkaaren hallinta, PLM
(
engl.
Product Lifecycle Management
), pyrkii ohjelmistokokonaisuuksien avulla hallitsemaan kaikki tuotteeseen liittyvat tiedot ja suunnitteluprosessit.
[1]
Ohjelmisto keraa kaikki tuotteeseen liittyvat tiedot yhteen tietojarjestelmaan, koko toimintaketjun helposti saavutettavaksi. Jarjestelma tukee verkostoitumista: tuotetiedon hajautettua tuottamista, hallintaa, jakelua ja kayttoa.
[2]
Elinkaarensa aikana tuote kay lapi eri vaiheita: maarittely, suunnittelu, tuotanto, huolto ja kaytosta poisto. Tuotteen elinkaaren hallinta (PLM) huolehtii tuotetietojen kaytettavyydesta tuotteen elinkaaren kaikissa toiminnoissa ja toimintojen rajapinnoissa.
PLM perustuu PDM- eli
tuotetiedon hallinta
-malliin, joita kehitettiin 1990-luvun alkupuolelta lahtien. Kaytannossa yrityksissa on toteutettu PDM-jarjestelmia noin vuodesta 1995 lahtien. Ensimmaiset PLM-jarjestelmat kehitettiin vuosina 1998?2000.
[3]
PLM-jarjestelmien avulla voidaan:
[4]
- jakaa tietamysta, tiedostoja ja asiantuntemusta nopeasti ja helposti eri tiimien jasenille
- hallita monimutkaisia tuotesuunnittelu- ja tuotantoprosesseja, seka reagoida entista nopeammin esimerkiksi kansainvalisten markkinoiden ja standardien vaatimuksiin
- tuoda laadullisesti paremmin varmistettuja tuotteita markkinoille kilpailijoita nopeammin hyodyntamalla yrityksessa valmiina olevia suunnittelumalleja ja tietamysta
- lisata liikevoittoa parantamalla asiakasuskollisuutta, lisaamalla markkinaosuutta ja lyhentamalla aikaa, joka kuluu tuotteiden saantiin markkinoille.
PLM-jarjestelmat integroivat kaikki tuotteen elinkaareen sisaltyvat vaiheet koko yrityksen sisalla yhteen tietojarjestelmaan. PDM, eli tuotetiedon hallinta on PLM-jarjestelman perusosa. PLM-jarjestelmalla on yhteys yrityksen
tuotannonohjausjarjestelmiin
ja laitetasolla myos
tuotantokoneisiin
. PLM-jarjestelma hakee tarvittavat tiedot
toiminnanohjausjarjestelmista (ERP)
,
alihankintaketjun hallintajarjestelmasta (SCM)
ja
asiakastietojarjestelmista (CRM)
, liittaa ne tuotetietoihin ja toimittaa ne sen jalkeen koko yrityksen kayttoon. Nain tiedon keskipisteessa on nimenomaan itse tuote.
[5]
Tuotteen elinkaaren hallinta tukee verkostoitumista
[
muokkaa
|
muokkaa wikitekstia
]
Usein nykyisin pyritaan suuri osa yrityksen toiminnoista hajauttamaan yrityksen sisalla tai ulkoistamaan. Talloin tuotekehitys ja -suunnittelu, valmistuksen suunnittelu, valmistus ja tuotanto taytyy hajauttaa ajallisesti ja paikallisesti. PLM-jarjestelman avulla tama hajautus voidaan tehda kaytannollisesti katsoen kuinka laajalle tahansa. PLM-ohjelmistojen tavoite on integroida ja muuntaa eri toimijoiden sovellutukset keskenaan yksiselitteiseksi seka mahdollistaa ajan tasalla oleva tietojen siirto.
[6]
PLM-ratkaisujen avulla yritykset voivat jakaa myos keskenaan yleisia liiketoimintaprosesseja ja tuotteeseen liittyvaa yleista tietamysta. Nykyisellaan eri jarjestelmien toimivuus ja tiedonsiirto eri yritysverkkojen valilla on usein ongelmallista, koska ne muodostuvat monien eri yritysten kehittamista ohjelmistosovelluksista, eivatka valttamatta toimi yhdessa. Jarjestelman avulla sopimusvalmistajat voidaan kuitenkin kytkea suoraan paamiehen jarjestelmaan rajoitetuilla kayttooikeuksilla, mika lisaa huomattavasti tuoteprojektien tehokkuutta seka nopeutta.
[6]
- ↑
Juhani Lempiainen, Heikki Aalto, Pentti Soderlin (toim.):
Digitaalinen suunnittelu ja valmistus eli tietotekniikka koneenrakennuksessa. Nykytila ja kehitystarpeita Suomessa.
. TEKES Masina-projekti, 2007.
- ↑
CIMdata, Inc:
Product Lifecycle Management (PLM) Definition
CIMdata, Inc. Viitattu 5.4.2007.
(englanniksi)
- ↑
Lean-tuotekehitys verkostossa: HL Tiedonhallinta innovaatioverkostossa/Elinkaarenaikainen tiedonhallinta
31.8.2006. VTT. Viitattu 20.4.2007.
- ↑
Mikko Heikkinen ja Yrjo Hiltunen:
iEnvironment2 - PROLCM, Prosessi- ja elinkaari-informatiikka - Loppuraportti
. Kuopion yliopisto/ Ymparistotieteiden laitos, 2004.
- ↑
IBM:
Product Lifecycle Management - A complete approach
IBM. Viitattu 10.1.2008.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Juhani Lempiainen, Heikki Aalto, Pentti Soderlin (toim.):
Digitaalinen suunnittelu ja valmistus eli tietotekniikka koneenrakennuksessa. Nykytila ja kehitystarpeita Suomessa.
. TEKES Masina-projekti, 2007.
