Tuomiokapituli ( lat. domus capituli ) on piispan alaisuudessa toimiva kirkon toimielin katolisessa ja anglikaanisessa kirkossa seka pohjoismaiden luterilaisissa kirkoissa . Tuomiokapitulin nimi juontaa juurensa latinan sanoihin domus capituli . Domus tarkoittaa taloa ja capituli lukukappaletta. Tuomiokapituliin piispa kokoontui tyotovereidensa kanssa lukemaan raamatunkappaleita ja rukoilemaan . Jokainen tuomiokapitulin eli ”lukukappaleen talon” istunto aloitetaan edelleenkin raamatunluvulla.

Tuomiokapituli on syntynyt piispan tuekseen keraamasta papistosta, joka muodostui alun perin piispanistuimen eli tuomiokirkkoseurakunnan papeista. Ensimmainen viite tallaisesta piispan ymparilleen kokoamasta pappisjoukosta on Augustinukselta . Papiston tehtavana oli avustaa piispaa rukoushetkissa. Keskiajalla tuomiokapituli sai vakiintuneita kirkko-oikeudellisia muotoja.

Tuomiokapitulit Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Osa artikkelisarjaa
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallinto
Kirkkolainsaadanto Vuoden 1686 kirkkolaki (1686) Konventikkeliplakaatti (1726) Kirkkolaki Kirkkojarjestys Piispainkokouksen tyojarjestys Kirkon saadoskokoelma
Kirkkohallitus Kirkkohallituksen kansliapaallikko Kirkkohallituksen taysistunto Kirkkohallituksen virastokollegio Kirkkohallituksen yleiskirje Neuvottelukunnat Kirkon liikunta- ja urheiluneuvottelukunta Kirkon talo Kirkon viestinta
Kirkolliskokous Piispat ja Kenttapiispa Saamelaisten edustaja Valtioneuvoston edustaja Kirkolliskokousedustajat Kirkolliskokouksen sihteeristo Valiokunnat Kasikirjavaliokunta Perustevaliokunta Lakivaliokunta Hallintovaliokunta Talousvaliokunta Tulevaisuusvaliokunta Yleisvaliokunta Kansliavaliokunta Toimitusvaliokunta Linnasmaen opisto
Piispainkokous Hiippakuntien piispat Turun ja Suomen arkkipiispa Turun piispa Espoon piispa Helsingin piispa Kuopion piispa Lapuan piispa Mikkelin piispa Oulun piispa Porvoon piispa Tampereen piispa Esittelijat Piispainkokouksen istunto Piispainkokouksen paasihteeri Piispainkokouksen teologinen sihteeri Kirkon ulkoasiain johtaja
Hiippakunnat Turun arkkihiippakunta Espoon hiippakunta Helsingin hiippakunta Kuopion hiippakunta Lapuan hiippakunta Mikkelin hiippakunta Oulun hiippakunta Porvoon hiippakunta Tampereen hiippakunta Hallinto Hiippakuntavaltuusto Tuomiokapituli Rovastikunta Piispantarkastus Synodaalikokous Synodaalivaitoskirja
Seurakunnat Kirkkoherranvirasto Seurakuntayhtyma Luettelo yhtymista Paatoksenteko Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Seurakuntaneuvosto
Muut toimielimet Kirkon palvelukeskus Kirkon keskusrahasto Kirkon koulutuskeskus Kirkon tilastollinen vuosikirja Kirkon tutkimus ja koulutus Seurakuntien yhteiset Lasten ja nuorten keskus Kirkkopalvelut Kirkon ulkomaanapu
Vaalit Kirkolliskokousvaalit Hiippakuntavaltuustovaalit Seurakuntavaalit
Maallikkoliikkeet Heratysliikkeet Rukoilevaisuus Herannaisyys Evankelinen heratysliike Lestadiolaisuus Vanhoillislestadiolaisuus Esikoislestadiolaisuus Rauhansanalaisuus Elamansanalaisuus Uusherays Viides heratysliike Hengen uudistus kirkossamme Oasrorelsen i Svenskfinland Aurinkorannikon seurakunta Kyrkans Ungdom Luthersk Inremission Paavalin synodi Suomen evankelis-luterilainen rukousveljesto Suomen teologinen instituutti Verkosto
Tyomuodot Diakonia Sairaalatyo Vankilatyo Alkoholisti- ja narkomaanityo Lapsi- ja nuorisotyo Varhaiskasvatus Erityisnuorisotyo Pyhakoulut Seurakunnan paivakerhot Rippikoulu Nuortenilta Lahetystyo Nimikkolahetti Lahetyspiiri Lahetyssihteeri Suomen Lahetysseura Kirkon Ulkomaanapu Sielunhoito Kirkko Puolustusvoimissa Sairaalasielunhoito Kirkolliset toimitukset Kaste Konfirmaatio Avioliitto Hautaan siunaaminen Kirkkovuosi Adventti Joulu Paasiainen Helluntai Juhannus
Lisaa aiheesta Rakennukset Arkkipiispantalo Palkinnot Kirkon kulttuuripalkinto Kirkon viestintapalkinto Mikael Agricolan risti Pro ecclesia -mitali Pyhan Henrikin risti Tapahtumat Kirkkopaivat Kirkon musiikkijuhlat
n k m

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tuomiokapituli on toinen hiippakunnan toimielimista , jonka tehtavana on hoitaa hiippakunnan hallintoa ja toimintaa (ks. myos hiippakuntavaltuusto ). Toiminta-ajatuksensa mukaan piispan johtama tuomiokapituli tukee hiippakunnan seurakuntia ja niiden henkilostoa seurakunnan perustehtavan toteuttamisessa hoitamalla sille kuuluvat viranomaistehtavat ja tuottamalla ja tarjoamalla hallinto- ja tyoelamapalveluita seka edustaa Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa alueellaan.

Historiaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomeen tuomiokapitulilaitos saapui augustinolais­munkkien mukana. Turun tuomiokapituli oli keskiajalla kaniikkituomiokapituli . Uskon­­puhdistuksen jalkeen tuomiokapitulilaitos menetti merkitystaan, kunnes se vahvistettiin uudelleen vuoden 1686 kirkkolaissa. Tuomiokapitulin muoto ja tehtavat ovat vaihdelleet senkin jalkeen paljon.

Tuomiokapitulin yhteys koululaitokseen tiivistyi 1600-luvulla, kun hiippakuntakaupunkeihin perustettiin lukioita ja niiden lehtoreista tuli tuomiokapitulin jasenia. Tuloksena oli lehtorikapituli , jossa opetus oli keskeisessa asemassa. Yliopistokaupungeissa (Turku vuodesta 1640) lehtoreiden sijasta tuomiokapitulin jasenina toimivat teologisen tiedekunnan professorit . 1869 kirkkolain perusteella syntyi uusimuotoinen tuomiokapituli, joka ei enaa koostunut lehtoreista vaan lain maarittelemista, papiston keskuudesta valittavista jasenista. Kirkko etaantyi valtiosta ja tuomiokapitulien tehtavat liittyivat nyt yha enemman seurakuntien hallintoon. Nykyisin tuomiokapitulien toiminnasta saataa vuoden 1993 kirkkolaki. Vuoden 1997 alusta lahtien tuomiokapitulit siirtyivat valtiolta kirkon yllapidettavaksi. ^[1]

Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli on vanhin Suomessa edelleen toimiva virasto . Se on perustettu vuonna 1276.

Kustaa Vaasan peruuttaessa 1550-luvulla kruunulle kirkon omaisuuden valtio otti samalla huolehtiakseen pappien palkat. Toimen viimeisena muistona Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tuomiokapitulit olivat vuoteen 1997 saakka valtion virastoja. ^[2] Valtio maksoi siten mm. piispojen palkat.

Tuomiokapitulin jasenet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tuomiokapitulin puheenjohtajana toimii hiippakunnan piispa . Muita jasenia ovat tuomiorovasti (varapuheenjohtaja), hiippakuntavaltuuston valitsema maallikkojasen, kaksi vaaleilla valittua pappisasessoria seka hiippakunnan viranhaltijoina lakimiesasessori ja hiippakuntadekaani . Pappisasessorit ovat hiippakuntaan osa-aikaisessa virkasuhteessa. Tuomiokapitulin sihteerina toimii yleensa notaari . Esittelijoina toimivat tuomiokapitulin virkamiehet. Jasenista esittelijoina voivat toimia tuomiokapituliin virkasuhteiset henkilot, eli kaikki muut paitsi tuomiorovasti ja maallikkojasen. ^[4]

Tuomiokapitulissa on puhe- ja lasnaolo-oikeus hiippakuntavaltuuston puheenjohtajalla.

Vuoden 2004 hiippakuntahallintouudistukseen saakka tuomiokapituli oli viisijaseninen: piispa, tuomiorovasti, kaksi pappisasessoria ja lakimiesasessori.

Tuomiokapituli nimittaa varajasenikseen viisi pappia ja kaksi lakimiesta kutsumisjarjestyksessa. Maallikkojasenella on kaksi hiippakuntavaltuuston valitsemaa varajasenta.

Tehtavat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tuomiokapituli on hiippakunnan yleistoimielin. Sen tehtavia ovat muun muassa (2006):

• hoitaa yleisesti hiippakunnallista toimintaa, hallintoa ja taloutta
• tukea ja valvoa seurakuntien toimintaa ja hallintoa
• hoitaa papiston henkilostoasioita ja valvoa heidan ja seurakunnan muiden viranhaltijoiden ja tyontekijoiden tehtavien hoitoa ja elamaa
• hoitaa yhteyksia koko kirkon yhteiseen toimintaan ja hallintoon, toisiin hiippakuntiin, kristillisiin jarjestoihin ja muihin yhteiskunnan tahoihin
• valmistella asioita hiippakuntavaltuustolle ja huolehtia paatosten toimeenpanosta
• ottaa ja irtisanoa tuomiokapitulin viranhaltijat ja tyontekijat

Tuomiokapitulin virasto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tuomiokapituliksi kutsutaan myos hiippakunnan virastoa. Tuomiokapitulin virasto on piispan johtama hallinto- ja asiantuntijaorganisaatio, jossa tyoskentelevat piispan avustajat seka hiippakunnan hallintoa ja toimintaa hoitavat viranhaltijat ja toimistotyontekijat.

Hiippakunnallisen hallinnon tyota johtaa lakimiesasessori . Tuomiokapitulin notaari on hallinnollisten asioiden esittelija ja tuomiokapitulin sihteeri. ^[5]

Hiippakunnallista seurakuntia tukevaa toiminnallista tyota johtaa hiippakuntadekaani (ent. hiippakunnan paasihteeri). Hanen vastuualueeseensa kuuluvat mm. pastoraalikurssit ja johtamistaidon koulutukset.

Hiippakuntasihteerit osallistuvat hiippakuntadekaanin johdolla yhteisten tyoelamapalvelujen kehittamiseen, tuottamiseen ja toteuttamiseen. Hiippakuntasihteereilla on omat vastuualueet, joiden puitteissa he vastaavat hiippakunnallisesta koulutuksesta ja muista vastaavista hiippakunnan seurakuntien henkiloston tukemistavoista. Hiippakuntasihteereita on tuomiokapitulista riippuen yleensa kolme tai useampi. Keskeiset vastuutyoalueet ovat kasvatus , diakoniatyo , yhteiskuntatyo , kansainvalinen tyo seka jumalanpalveluselama ja kirkkomusiikki . Hiippakuntasihteerien kesken on yleensa jaettu vastuut myos sairaalasielunhoidon ja perheneuvonnan tuen, maahanmuuttajatyon , ymparistovastuun ymv. osalta.

Osassa tuomiokapituleja on myos kuurojenpappi .

Tuomiokapitulit Ruotsin kirkossa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ruotsin kirkon tuomiokapitulit olivat valtiollisia viranomaisia vuoteen 2000 saakka. Jokaisessa Ruotsin kirkon hiippakunnassa on tuomiokapituli ja se toimii itsenaisena kirkollisena elimena. ^[6] Sen tehtavana on tukea piispaa ja valvoa seurakunnissa ja pastoraateissa tapahtuvaa toimintaa. Tahan tehtavaan kuuluu

• Avustaa ja tukea seurakuntia kirkon oppiin, kirjoihin, sakramenttien ja jumalanpalvelusten hoitoon kuuluvissa asioissa, myos oikeudellisissa ja hallinnollisissa kysymyksissa
• Seurakuntaohjesaantojen vahvistaminen
• Piispantarkastukset seurakunnissa ja pastoraateissa
• Seurata miten hiippakunnan papit ja diakonit hoitavat tehtavaansa ja noudattavat antamiaan vihkilupauksia
• Tutkia ja paattaa, ovatko kirkon virkaan vihittavat kelvollisia, patevia kirkon virkaa varten.
• Tutkia papin- ja diakonian virkaan hakijoiden kelpoisuuden ja antaa siita lausunto seurakunnalle.
• Paattaa erikseen maaratyista jumalanpalveluksiin ja kirkollisin kolehteihin liittyvista asioista.
• Kasittelee ja vahvistaa tarvittaessa muiden kirkollisten toimielinen tekemia paatoksia hiippakunnassa. ^{[7] [8]}

Tuomiokapitulin muodostavat

• Piispa, joka on puheenjohtaja
• Tuomiorovasti, joka on varapuheenjohtaja
• Jasen, joka toimii hiippakunnassa tai jossakin sen seurakunnassa pappina tai diakonina
• Jasen, joka on tai on ollut vakinainen tuomari
• Kolme muuta jasenta, jotka hiippakuntavaltuusto valitsee. Nama jasenet eivat saa olla piispaksi, papiksi tai diakoniksi vihittyja.
• Tuomiokapitulin sihteeri on hiippakunnan palveluksessa oleva hiippakunnan lakimies.

Uppsalan hiippakunnassa on arkkipiispa tuomiokapitulin puheenjohtaja. Uppsalan hiippakunnan piispa on 1. varapuheenjohtaja ja tuomiorovasti 2. varapuheenjohtaja. ^[6]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Cuning. Maij: ^tin Asetus Cuinga Oikeuden kayminen Duomio-Capitlumis pita pidettaman (11.2.1687).
• Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivu tuomiokapitulista. ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tuomiokapitulit ja piispat. ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Domkapitel hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)