Tom Jones

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kertoo walesilaisesta laulajasta. Muita samannimisia henkiloita on listattu tasmennyssivulla .
Tom Jones
Tom Jones esiintymässä kuningatar Elisabet II:n syntymäpäiväjuhlilla vuonna 2018.
Tom Jones esiintymassa kuningatar Elisabet II:n syntymapaivajuhlilla vuonna 2018.
Henkilotiedot
Koko nimi Thomas John Woodward
Syntynyt 7. kesakuuta 1940 (ika 83)
Treforest , Pontypridd , Glamorgan , Wales , Yhdistynyt kuningaskunta
Arvonimi Sir
Puoliso Melinda Woodward (1957?2016)
Lapset Mark Woodward (s. 1957)
Jonathan Berkery (s. 1988)
Muusikko
Taiteilijanimi Tom Jones, ”Walesin tiikeri” [1]
Laulukielet englanti
Aktiivisena 1963?
Tyylilajit pop , rhythm and blues , country , soul , rock , elektroninen tanssimusiikki
Levy-yhtiot Decca ? Jive ? Epic ? Columbia ? Island ? Mercury ? Interscope ? Polydor ? V2 ? S-Curve
Palkinnot
Aiheesta muualla
Kotisivut

Tom Jones (oik. Thomas John Woodward , s. 7. kesakuuta 1940 Treforest , Pontypridd , Glamorgan , Wales , Britannia [2] ) on walesilainen laulaja .

Lempinimella ”Walesin tiikeri” tunnettu Jones on esittanyt yli kuusi vuosikymmenta kestaneen uransa aikana muun muassa rockia , popmusiikkia , rhythm and bluesia , countrya , soulia seka elektronista tanssimusiikkia . [1] [3] Jones oli eras 1960-luvun British Invasionin keskeisimpia laulajia ja aikansa seksisymboleja . [3] Hanen tuotantoaan on myyty kansainvalisesti yli 150 miljoonaa kappaletta. [4]

Jones aloitti uransa vuonna 1963 The Senators -yhtyeen laulajana. Jonesin lapimurto tapahtui vuonna 1965, kun BBC:n kieltama single ” It’s Not Unusual ” muodostui hitiksi brittilaisessa piraattiradiossa . [1] Muita hanen varhaisia hittikappaleitaan olivat muun muassa ” What’s New Pussycat ”, ” Delilah ”, ” Green, Green Grass of Home ” seka James Bond -elokuvan Pallosalama tunnussavel ”Thunderball”. [1] [3] Vuodesta 1968 alkaen han teki konsertteja Las Vegasissa ja vuosina 1969?1971 esiintyi omassa televisio-ohjelmassaan Yhdysvalloissa. [1] 1970- ja 1980-lukujen kuluessa Jonesin ura hiipui vahitellen, mutta vuonna 1987 levytetty versio kappaleesta ” Kiss ” palautti hanen suosionsa. Jonesin uran myohempia hitteja ovat olleet muun muassa ” If I Only Knew ” ja ” Sex Bomb ”. [1]

Musiikillisen uransa lisaksi Jones on toiminut myos nayttelijana, ensimmaisen kerran vuonna 1979 televisioelokuvassa Pleasure Cove . Vuonna 1996 han esiintyi Tim Burtonin elokuvassa Mars hyokkaa! . Vuodesta 2012 lahtien han on toiminut brittilaisen The Voice UK -laulukilpailun tahtivalmentajana. [3]

Jones on voittanut muun muassa parhaan uuden artistin Grammy-palkinnon vuonna 1966, MTV Video Music Award -palkinnon vuonna 1989 seka kaksi Brit Award -palkintoa , vuosina 2000 ja 2003. Han sai Brittilaisen imperiumin ritarikunnan OBE-kunniamerkin vuonna 1999, ja kuningatar Elisabet II loi Jonesin ritariksi maaliskuussa 2006. [1]

Varhainen elama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Thomas John ”Tommy” Woodward syntyi 7. kesakuuta 1940 Treforestin kylassa Pontypriddin kaupungin kupeessa Rhonddan laaksojen hiilikaivosalueella Etela-Walesissa. Hanen vanhempansa olivat kaivosmies Thomas Woodward (k. 1981 [5] ) ja aiti Freda Woodward (o.s. Jones, k. 2003 [6] ), ja hanella on isosisko Sheila. [7]

12-vuotiaana Tomilla diagnosoitiin tuberkuloosi , joka piti hanet vuoteenomana 14-vuotiaaksi saakka. [8]

Tomin vanhemmat olivat innokkaita laulajia ja hanen setansa lauloivat mieskuorossa, kuten miehilla oli Walesissa usein tapana. George-seta opetti Tomille laulamista ja esiintymista, ja Edwin-seta kaytti nuorta Tomia baareissa esiintymassa. Tom kuunteli 1950-luvulla ikatovereidensa tapaan yhdysvaltalaista rock'n'roll -musiikkia. Han lisasi usein omaa tulkintaansa koulussa laulamiinsa tuttuihin kappaleisiin ja osoitti jo nuorena taipumusta soololaulajaksi. [9]

Teini-ikaisena Tom oli jengilainen, tappelija ja pikkurikollinen, mutta hanen onnistui valttaa rikosrekisteri perheensa hyvan maineen ansiosta. Jonesin mukaan hanen huono menestyksensa koulussa johtui lukihairiosta . Tomin tyttoystava Linda tuli raskaaksi 15-vuotiaana, ja pari meni naimisiin vuonna 1957. Heidan poikansa Mark syntyi kuusi viikkoa haiden jalkeen, kun Tom oli 16-vuotias. Tom elatti perhettaan pienipalkkaisilla tehdas- ja rakennustoilla. [10]

Ura [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Laulajanuran alku [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jones aloitti keikkailun paikallisilla esiintymislavoilla vuonna 1957 yha Tommy Woodward -nimisena. Vuonna 1961 han liittyi laulusolistiksi yhtyeeseen nimelta The Senators ja otti taiteilijanimekseen Tommy Scott. Yhtye kiersi Rhonddan laaksoseudun klubeja ahkerasti, mutta Walesin ulkopuolella yhtyeesta ja Jonesista ei edelleenkaan tiedetty mitaan. Vuonna 1963 Senators nauhoitti Lontoossa seitseman kappaletta, mutta levy-yhtiot eivat olleet kiinnostuneita julkaisemaan niita. Yhtyeen onni kaantyi, kun tunnettu lontoolainen DJ Jimmy Savile , johon Jones oli tutustunut, toimitti yhtyeen demon Decca -yhtioon. Deccan Peter Sullivan kiinnostui yhtyeesta ja meni katsomaan heidan esiintymistaan Pontypriddin tyovaenkerholle, missa Jonesin taidot tekivat haneen vaikutuksen. Jones oli jo tuolloin paitsi hyva ja omaperainen laulaja, myos karismaattinen ja kesyton lavaesiintyja. Vuonna 1964 Jones teki managerisopimuksen lontoolaistuneen walesilaisen laulajan ja lauluntekijan Gordon Millsin kanssa, ja Senators muutti asumaan Lontooseen. [11]

Jones oli kayttanyt taiteilijanimea Tommy Scott, mutta Lontoossa Mills nimesi hanet vuoden 1963 hittielokuvan Tom Jones ? hulivilihurmuri mukaan Tom Jonesiksi. Jones oli sattumalta myos Tomin aidin tyttonimi, mutta manageri ei sita tiennyt. Samalla Jonesin yhtye nimettiin The Playboysiksi ja myohemmin Squiresiksi. Jones ja yhtye tekivat keikkoja muun muassa Rolling Stonesin lammittelijana, mutta Jonesin miehekas lavaesiintyminen, nahkahousut ja puoliavoin paita herattivat managereissa vastustusta aikana, jolloin mieslaulajilta odotettiin siistia pukeutumista. Jonesin ja Playboysin ensisingle "Chills and Fever" ei menestynyt, ja kuusi kuukautta Lontoossa rahjaisissa oloissa rutikoyhana elanyt Jones oli murtunut ja epatoivoinen. Han harkitsi kotiin palaamista ja jopa metrojunan eteen heittaytymista. [12]

Lapimurto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1965 Jones teki lapimurtonsa. Tammikuussa 1965 Decca julkaisi Jonesin ja studiomuusikoista koostuneen taustabandin levytyksen, Motown -soundia ja puhallinorkesteria yhdistelevan, Peter Sullivanin tuottaman singlen " It's Not Unusual ", joka on sailynyt yhtena Jonesin tunnetuimmista kappaleista. Single nousi maaliskuussa 1965 Englannin listojen karkeen. [12] Menestysta jatkoi Burt Bacharachin kirjoittama " What's New Pussycat " seka esiintymiset Ed Sullivan Show 'ssa ja Yhdysvaltain konserttisaleissa. Samana vuonna Jones julkaisi kaksi ensimmaista albumiaan Along Came Jones ja It's Not Unusual . Niita seurasi raskas Yhdysvaltain-kiertue ja sen myota pitkan ystavyyssuhteen alkaminen Jonesin idolin Elvis Presleyn kanssa. Vuonna 1965 Jones sai myos esittaa James Bond -elokuvan Pallosalama tunnussavelman " Thunderball ". Vuonna 1966 Jones sai Grammy-palkinnon parhaana uutena artistina . [13]

Tom Jones esiintymassa Anthony Newleyn kanssa 1969

Manageri Gordon Millsin tallissa oli samaan aikaan myos Engelbert Humperdinck , jonka kanssa Jones kilpaili 1960-luvun lopulla listasijoituksista. Jones sai lauluntekijoiltaan esitettavakseen seksikkaimmat laulut, ja Humperdinck levytti romanttiset kappaleet. [14]

Vuonna 1966 Jones levytti suurimman hittinsa, balladin " Green, Green Grass of Home ", jonka han oli kuullut Jerry Lee Lewisin country-albumilla. [15]

Las Vegas [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1966 Jonesin manageri Gordon Mills halusi Tom Jonesista tahden Las Vegasiin . Jones oiotti hampaansa ja korjautti nuorena tappeluissa murtuneen nenansa. Han vaihtoi myos entisen karkean musiikki- ja pukeutumistyylinsa hienostuneempaan. Ennen Vegasia Jones esiintyi New Yorkin kuuluisassa Copacabanan yokerhossa, jonne kaupungin mafiosot keraantyivat, ja jota pidettiin porttina mafian johtamaan Vegasiin. Copacabanassa sai alkunsa kuuluisa Jonesin yleison tapa, jossa naiskatsojat heittelevat Jonesille alushousujaan, joihin Jones niihin aikoihin pyyhki otsansa. Jones kiinnitettiin pian Vegasiin, ja han aloitti esiintymiset Flamingo -kasinolla maaliskuussa 1968. Hanesta tuli kaupungissa suurmenestys ja yksi maailman parhaiten palkattuja laulajia vaikka ei koskaan aivan saavuttanutkaan Elvis Presleyn menestysta [16] . Vuonna 1971 Jones siirtyi Caesars Palacen palkkalistoille ja esiintyi siella vuoteen 1984 saakka. [17] Paul Ankan mukaan Jones esiintyi Vegasissa niin monta vuotta siksi, koska hanen peliriippuvainen managerinsa Gordon Mills tarvitsi Jonesin avulla saamiaan tuloja pelivelkojensa maksuun [18] . Jones ei itse koskaan ollut kiinnostunut uhkapeleista. [18]

Tom Jones Show [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tom Jones ja Janis Joplin vuonna 1969 Tom Jones Showssa

Vuosina 1969?1971 Jones teki yhdysvaltalaiselle ABC-televisiokanavalle varietee-televisio-ohjelmaa Tom Jones Show , jota kuvattiin Lontoossa ja Los Angelesissa . Ohjelmassa oli sketseja, Jonesin lauluesityksia ja vierailevia esiintyjia, joiden kanssa Jones lauloi myos duettoja. Ohjelma oli tyyliltaan viihteellinen, mutta Jones kutsui vieraikseen myos vanhoja rock'n'roll-idoleitaan, kuten Little Richardin ja Jerry Lee Lewisin. Jonesilla oli usein vaikeuksia show’nsa tanssiosuuksien, nayttelemisen ja etenkin spontaanin jutustelun kanssa, vaikka hanen taitonsa kehittyivatkin ajan myota. Ohjelma teki Jonesista tunnetun Yhdysvaltain joka kolkassa, mutta vahensi hanen suosiotaan Britanniassa, osin siksi etta siella jaksot nahtiin vain mustavalkoisina. [19]

Veropakolaisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1974 Britannian verolait olisivat edellyttaneet Jonesin maksavan lahes koko omaisuutensa pois veroina, minka valttaakseen han ei enaa voinut palata Britanniaan edes lyhyeksi aikaa. Jones joutui elamaan Yhdysvaltain ja Barbadoksen valilla matkustellen, silla han ei verosyista saanut myoskaan oleskella Yhdysvalloissa kuutta kuukautta kauempaa kerrallaan. Vuonna 1976 Jones muutti vaimoineen Dean Martinilta ostamaansa kartanoon Bel Airissa Kaliforniassa. [20]

Suosion notkahdus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoteen 1971 mennessa Jones oli myynyt jo yli 30 miljoonaa levya. [21] Jones sai 1960-luvun lopulta vuoteen 1972 asti viela hitteja kappaleilla " Delilah ", "She's a Lady", "Till" ja "Young New Mexican Puppeteer", mutta niiden jalkeen han katosi 15 vuodeksi Britannian hittilistoilta. [22]

Jones yritti aloittaa elokuvauraa 1970-luvulla, mutta kaikki hanen elokuvaprojektinsa kariutuivat. Han esiintyi kuitenkin muutamassa televisioelokuvassa. Vuonna 1980 han teki lyhytikaisen sarjan Tom Jones: Coast to Coast . [23]

1980-luvun alussa Jonesin ura oli aallonpohjassa. Hanen esiintymislavansa pienenivat vuosi vuodelta, ja han teki joitain country -albumeja, jotka eivat menestyneet country-listojen ulkopuolella. [24] Jonesin pitkaaikainen manageri ja rakas ystava Gordon Mills kuoli syopaan 1986. Hanen tilalleen Jones otti managerikseen poikansa Mark Woodwardin . [25]

Paluu huipulle [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Uusi manageri Woodward alkoi uudistaa Jonesin imagoa ja nuorentaa taustajoukkoja. Jones sai pitkasta aikaa menestysta listoilla vuonna 1987 kun "A Boy from Nowhere" nousi brittilistojen kakkoseksi. Jones esiintyi myos menestysmusikaalissa Matador . [26] Samana vuonna Jones esiintyi Channel 4 :n musiikkiohjelmassa The Last Resort . Hanen siina esittamansa versio Princen kappaleesta " Kiss " ja siita seuraavana vuonna levytetty menestyssingle osoittautuivat hanen urallaan kaannekohdaksi, joka nosti hanet takaisin maineeseen uudella nuorekkaalla imagolla. [27]

1990-luvun alussa Jones teki normaalien kiertueiden ja vaisusti myyneiden levytysten lisaksi useita hyvantekevaisyyskonsertteja ja hyvantekevaisyyslevytyksia. Han aloitti myos nuorelle yleisolle tarkoitetun televisiosarjan The Right Time , joka jai tosin lyhytikaiseksi. [28]

Vuonna 1993 Jones teki levytyssopimuksen Interscopen kanssa ja tuloksena oli The Lead and How to Swing It , jonka singlesta "If I Only Knew" tuli hitti Britanniassa. [29] 1990-luvulla Jones esiintyi muutamassa elokuvaroolissa omana itsenaan. [30]

Jones esiintyi Glastonburyn festivaalilla 1995 yhtena paaesiintyjista. [31]

Vuonna 1999 Jones levytti albumin Reload , joka sisaltaa Jonesin ja tunnettujen laulajien duettoja. Reloadista tuli Jonesin ensimmainen brittilistan ykkosalbumi vuoden 1975 jalkeen, ja myos silta otetut singlet menestyivat hyvin. Levyn menestyksen ansiosta Madame Tussaudsin vahakabinetti palautti Jonesin galleriaansa 20 vuoden poissaolon jalkeen. [32]

2000-luku [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tom Jones vuonna 2009.

Jones esiintyi vuoden 2000 alussa Washingtonissa vuosituhatjuhlissa presidentti Bill Clintonin kutsusta. Sen jalkeen han lahti uransa pisimmalle maailmankiertueelle. Samana vuonna han aanitti kappaleen ”Perfect World” Disneyn animaatioon Keisarin uudet kuviot . [33] Jones sai vuoden 2000 Brit Awards -palkinnon vuoden parhaana miesartistina. [34]

Vuonna 2001 Jones sai Silver Clef -palkinnon elamantyostaan. [33]

Jones julkaisi seuraavan albuminsa Mr. Jones vuonna 2002. Vuonna 2003 Jones julkaisi neljan CD:n kokoelman uransa ajalta seka Greatest Hits -kokoelmalevyn. Han sai Brit Awardin merkittavasta panoksestaan musiikille. [33]

Vuonna 2004 Jones julkaisi Jools Hollandin kanssa tehdyn albumin Tom Jones & Jools Holland . [33] Singlesta "Sex Bomb" tuli vuonna 2004 suuri hitti Yhdysvaltain klubilistoilla.

Jonesin 65-vuotisjuhlakonsertissa 28. toukokuuta 2005 Pontypriddissa oli 25 000 hengen yleiso. Konsertti oli Jonesin ensimmainen syntymakaupungissaan vuoden 1964 jalkeen. [35]

Kuningatar Elisabet II loi Jonesin ritariksi 29. maaliskuuta 2006. Brittilaisen imperiumin ritarikunnan upseeriluokan merkin (OBE) Jones oli saanut vuonna 1999. [36]

Vuonna 2008 julkaistulla albumilla 24 Hours oli ensi kertaa lauluja, joita Jones itse on ollut kirjoittamassa. [35]

2010-luku [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jones esiintyi vuonna 2010 Help for The Heroes -konsertissa 50 000 ihmiselle.

Jones teki 90 minuuttia kestaneen esiintymisen Red Cross Ball -hyvantekevaisyystapahtumassa ja kuittasi siita Daily Mirrorin mukaan 3,73 miljoonaa euroa, suurimman yhdesta keikasta maksetun summan. [37]

Jones oli Kuningatar Elisabet II:n 60-vuotisen hallitsijakauden kunniaksi jarjestetyn konsertin paaesiintyjia.

Jones on vuodesta 2012 alkaen ollut The Voice UK -kykyjenetsintaohjelman yksi neljasta tuomarista. [38]

Jones esiintyi yhdessa Jessie J:n kanssa vuoden 2015 Grammy-gaalassa.

Jonesin omaelamakerta Over The Top And Back julkaistiin syksylla 2015. [39]

Tyyli [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jones on aina ollut hyvin monipuolinen laulaja ja on esittanyt erityylista musiikkia. Han kertoi haastattelussa 2000-luvulla: [40]

≫Olen muuntautumiskykyinen ja pidan hyvin erityyppisista lauluista. Monet artistit, jotka aloittivat uransa 1960-luvulla, ovat edelleen mukana samoissa kuvioissa, mutta mina halusin paasta eteenpain. Kylla mina edelleen esitan monista niista lauluista, joita tein silloin, mutta kokeilut uuden materiaalin parissa on se juttu, joka pitaa minut liikkeessa. Se on jannittavaa ja siina on enemman haastetta. Mutta en koskaan lahde yrittamaan sellaista, josta en usko selviytyvani. En missaan nimessa yrittaisi muuttaa tyyliani taydellisesti.≫

Jones on itse tehnyt vain kolme omaa kappaletta. [41]

Yksityiselama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jones asuu nykyisin Los Angelesissa. Hanen kerrotaan pitavan huolta ikaantyvasta aanestaan esimerkiksi kayttamalla matkustaessaan ilmankostutinta, jotta hanen kurkkunsa ei kuivaisi. [42]

Jones oli naimissa Melinda "Linda" Woodwardin kanssa vuodesta 1957 taman kuolemaan huhtikuussa 2016 asti. [43] Jonesilla on avioliitostaan poika Mark Woodward (s. 1957). Hanella on myos lyhyesta suhteesta poika Jonathan (s. 1988), jota Jones ei ole kuitenkaan halunnut tavata. [44] Vuonna 1983 Jonesista tuli isoisa, kun Markille syntyi poika. [5]

Jones oli aina uskoton vaimolleen, mutta he pysyivat siita huolimatta naimisissa. Jones makasi oman kertomansa mukaan parhaimmillaan 250 naisen kanssa vuosittain. Hanen suhteistaan vakavin oli Supremes -laulaja Mary Wilson 1960-luvun lopulla [45] . [46] Vuosina 1973?74 Jonesilla oli paljon lehtijulkisuutta saanut suhde Miss Maailman 1973 Marjorie Wallacen kanssa [47] . Elamakerturi Robin Eggar kutsuu kyltymatonta Jonesia hurmaavaksi mutta laskelmoivaksi seksiaddiktiksi [48] .

Jones kertoi itse haastattelussa: [49]

≫Ilman vaimoani olisin ollut naimisissa jo viisi tai kuusi kertaa. Olen pohtinut asiaa monelta kantilta ja uskon taman olevan kaikkein edullisin tilanne. Jos me eroaisimme, ei minulla olisi asiat yhtaan paremmin, eika han ole koskaan sanonut haluavansa lahtea, joten miksi minun pitaisi muuttua? Han hyvaksyy sen, etta minulla on suhteeni, vaikkei siita pidakaan eika sano etteiko se haittaisi. Han vain kaskee minua olemaan varovainen.≫

Jones sanoo, ettei monista 1970-luvun tahdista poiketen ole koskaan kayttanyt huumeita. Han on aina juonut paljon alkoholia, mutta pitaa huumeidenkayttoa tuhoisana artistin esiintymiskyvylle. [50] "En koskenut huumeisiin, koska nain, mita se sai aikaan. Kokaiini ja kaikki se sonta, jota viihdealan ihmiset vetivat vessassa ? se ei nayttanyt houkuttelevalta. Ja sen lisaksi pilvi haisi karmealta." [51]

Vuonna 2011 Jones vahensi alkoholinkayttoaan ja laihdutti yli 13 kilogrammaa kivikautisella ruokavaliolla . [52] Jones lopetti hiustensa varjaamisen vuonna 2009. [53] Hanelle on tehty useiden nenan ja hampaiden korjausleikkausten lisaksi alaleuan rasvaimuja ja silmapussien pienennys. Han on kaynyt 1990-luvulla myos kasvojenkohotuksessa . Vuonna 1989 hanelta leikattiin aanihuulikyhmyt. [54]

Tom Jones Suomessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tom Jones esiintymassa Turussa vuonna 2012.

Jonesin oli myos maara esiintya Turun Down By The Laituri -festivaalilla 25. heinakuuta 2018, [61] mutta esiintyminen peruuntui Jonesin sairastumisen vuoksi. [62]

Saavutukset ja palkinnot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • 1965: Grammy-palkinto "Paras uusi artisti"
  • 1967: "Paras vokalisti" Yhdysvaltain tiskijukkien aanestyksessa.
  • 1967: Rikkoi kaikkien aikojen lipunmyyntiennatykset kahdessa Lontoo arvostetuimmassa esiintymispaikassa, The Talk of Town -yokerhossa seka Palladium teatterissa.
  • 1969: Variety Club of Great Britain -saation myontama "Vuoden viihdepersoona" -palkinto.
  • 1969: "Paras TV-esiintyja"
  • 1969: "Paras mieslaulaja"
  • 1969: "Paras TV-artisti"
  • 1970: Amerikan viihdeteollisuuden Fiars Club -yhdistyksen myontama "Vuoden viihdyttaja" -palkinto.
  • 1970: Rikkoi New Yorkin Madison Square Gardenin lipunmyyntiennatyksen.
  • 1972: Valittiin maailman seksikkaimmaksi mieheksi eraan naistenlehden aanestyksessa.
  • 1992: Pyydettiin osallistumaan The World Choir -tapahtumaan Cardiffin Arms Park Stadionilla.
  • 1999: Brittilaisen imperiumin upseerin arvonimi (Officer of the British Empire, OBE) uuden vuoden kunniamerkkien jaossa. [36]
  • 2000: Bambi-palkinto (Saksalaisen TV-lehden Bild und Funkin vuosittain myontama TV- ja mediapalkinto) "Vuoden comebackin" johdosta.
  • 2003: World Award -palkinto "merkittavasta musiikillisesta ansiosta" (Outstanding Contribution to Music)
  • 2003: World Music Avard -palkinto Monacossa "merkittavasta musiikillisesta elamantyosta" (Lifetime Achievement Award for Outstanding Contribution to Music)
  • 2006: Ritarin arvo palveluksista musiikin hyvaksi kuningatar Elisabet II:n vuosittaisessa uuden vuoden kunniamerkkien jaossa. [36]
  • 2010: Kunniapalkinto Music Industry Trusts' Award -gaalassa Lontoossa, pitkan uransa kunniaksi.

Filmografia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Elokuva Rooli Vuosi
Hex - 1973
Silk n' Sabotage Valokuvaaja 1994
Vauhtikaksikko (The Jerky Boys) Itseaan 1995
Mars hyokkaa! Itseaan 1995
Agnes Browne Itseaan 1999

Tv-esiintymiset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

TV-ohjelma Rooli Vuosi
Fresh Prince of Bel-Air Itseaan 1991
The Simpsons Itseaan 1992
Duck Dodgers Itseaan -

Studioalbumit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Tom Jonesin diskografia sisaltaa studioalbumien lisaksi singlet, DVD:t ja muut julkaisut.
vuosi Albumi Korkein listasijoitus
UK US US Country CAN
1965 Along Came Jones 11 ? ? ?
What's New Pussycat ? 114 ? ?
A-tom-ic Jones ? ? ? ?
It's Not Unusual ? 54 ? ?
1966 From the Heart 23 ? ? ?
Green, Green Grass of Home 3 65 ? ?
1967 Funny Familiar Forgotten Feelings ? ? ? ?
13 Smash Hits 5 ? ? ?
1968 Delilah 1 ? ? ?
The Tom Jones Fever Zone ? 14 ? 25
Help Yourself 4 5 ? 3
1969 This Is Tom Jones 2 4 ? 4
1970 Tom 4 6 ? 4
I (Who Have Nothing) 10 23 ? 21
1971 Tom Jones Sings She's a Lady 9 17 ? 12
1972 Close Up 17 64 ? 19
1973 The Body and Soul of Tom Jones 31 93 ? ?
1974 Somethin' Bout You Baby I Like ? ? ? ?
1975 Memories Don't Leave Like People Do ? ? ? ?
1977 Say You'll Stay Until Tomorrow ? 76 3 63
What a Night ? ? ? ?
1978 The Country Side of Tom Jones ? ? ? ?
1979 Rescue Me ? ? ? ?
Do You Take This Man ? ? ? ?
1981 Darlin ' ? 179 19 ?
1982 Country ? ? 21 ?
1983 Don't Let Our Dreams Die Young ? ? 9 ?
1984 Love Is on the Radio ? ? 40 ?
1985 Tender Loving Care ? ? 54 ?
1989 At This Moment 34 ? ? ?
1991 Carrying a Torch 44 ? ? ?
1994 The Lead and How to Swing It 55 ? ? ?
1998 From The Vaults ? ? ? ?
1999 Reload 1 ? ? 15
2002 Mr. Jones 36 ? ? ?
2004 Tom Jones & Jools Holland (with Jools Holland ) 5 ? ? ?
2008 24 Hours 32 105 ? ?
2010 Praise & Blame 2 ? ? ?
2012 Spirit in the Room ? ? ?
2015 Long Lost Suitcase ? ? ?
2021 Surrounded by Time ? ? ?

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c d e f g h Kaitasuo, Pia: Walesin tiikerin karjaisut hul­laan­nut­ti­vat naiset 1960-luvulla ? Tom Jones nahdaan elokuussa Oulussa kaleva.fi . 26.2.2019. Kaleva. Viitattu 28.2.2019.
  2. ↑ Tom Jones BBC Music
  3. ↑ a b c d Erlewine, Stephen Thomas: Tom Jones ? Biography & History allmusic.com . AllMusic. Viitattu 27.2.2019. (englanniksi)
  4. ↑ Tom Jones yllattaa gospelilla [ vanhentunut linkki ]
  5. ↑ a b Eggar, s. 261
  6. ↑ Russell, s. 179
  7. ↑ Eggar, s. 17?20
  8. ↑ Eggar, s. 14?15
  9. ↑ Eggar, s. 21?24
  10. ↑ Eggar, s. 31?36
  11. ↑ Eggar, s. 38?51
  12. ↑ a b Eggar, s. 70?77
  13. ↑ Eggar, s. 84?88
  14. ↑ Eggar, s. 95?96
  15. ↑ Eggar, s. 93?94
  16. ↑ Eggar, s. 217
  17. ↑ Eggar, ss. 114?123
  18. ↑ a b Eggar, s. 216
  19. ↑ Eggar, s. 152?163
  20. ↑ Eggar, s. 196?199
  21. ↑ Tom Jones keikalle Suomeen 13.1.2003. Kaleva. Viitattu 4.11.2012. [ vanhentunut linkki ]
  22. ↑ Eggar, s. 98?103
  23. ↑ Eggar, s. 268?270
  24. ↑ Eggar, s. 270?271
  25. ↑ Eggar, s. 278
  26. ↑ Eggar, s. 283?287
  27. ↑ Eggar, s. 288?291
  28. ↑ Eggar, s. 301?309
  29. ↑ Eggar, s. 310?312
  30. ↑ Eggar, s. 315?316
  31. ↑ Tom Jones biography - part five BBC. Viitattu 16.9.2016.
  32. ↑ Eggar, s. 322?326
  33. ↑ a b c d Tom Jones biography - part six BBC. Viitattu 16.9.2016.
  34. ↑ Eggar, s. 335
  35. ↑ a b Tom Jones biography - part seven BBC. Viitattu 16.9.2016.
  36. ↑ a b c Tom Jones collects his knighthood 29.3.2006. BBC News. Viitattu 5.11.2012.
  37. ↑ http://viihde.fi.msn.com/article.aspx?cp-documentid=154297361 3.8.2010. Viihde.fi. Arkistoitu 24.11.2011. Viitattu 4.11.2012.
  38. ↑ Tom Jones judges the voice of UK BBC. Viitattu 4.11.2012.
  39. ↑ Cheat on the wife? A nice boyo like me? Tom Jones has a remarkable life story to reveal - but he doesn't always tell it dailymail.co.uk . 15.10.2015. Viitattu 16.9.2016.
  40. ↑ Russell, s. 175
  41. ↑ Eggar, s. 323
  42. ↑ Tom Jones haluaa kuulostaa Amy Winehouselta 2008. Yle. Viitattu 4.11.2012. [ vanhentunut linkki ]
  43. ↑ Sir Tom Jones's wife, Lady Melinda Rose Woodward, dies of cancer , The Telegraph 12.4.2016
  44. ↑ Andrew Dagnell: Tom Jones admits he is father of US singer 14.12.2008. Wales Online. Viitattu 4.11.2012.
  45. ↑ Eggar, s. 104?110
  46. ↑ Charlotte Williamson: Tom Jones: 'Acting is harder than I thought. I was out of my comfort zone' 22.4.2012. The Telegraph. Viitattu 4.11.2012.
  47. ↑ Eggar, s. 200?204
  48. ↑ Eggar, s. 239
  49. ↑ Eggar, s. 257?258
  50. ↑ Eggar, s. 170
  51. ↑ Tom Jones: Selvisin hengissa, koska en koskenut huumeisiin 2008. Uusi Suomi. Viitattu 4.11.2012.
  52. ↑ How Tom Jones turned caveman to shed two stone in just five months 21.6.2011. Mail Online. Viitattu 4.11.2012.
  53. ↑ Tom Jones, 70, finally looks as old as his 53-year-old son as he stops dyeing his hair Daily Mail . 27.7.2010. Viitattu 16.9.2016.
  54. ↑ Eggar, s. 293?295
  55. ↑ a b [1] [ vanhentunut linkki ]
  56. ↑ [2] ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  57. ↑ [3]
  58. ↑ a b Tom Jones Suomeen 13.1.2003. MTV3 Uutiset. Viitattu 27.2.2019.
  59. ↑ Haavisto, Antti: Tom Jones ja Carola Haggvist Vaasaan kesalla yle.fi . 17.2.2016. Yle Uutiset. Viitattu 27.2.2019.
  60. ↑ Schildt, Saku: Walesin tiikeri arjyy yha ? Tom Jones saapuu tahdittamaan Naantali Sunfest -tapahtumaa soundi.fi . 27.2.2019. Soundi. Viitattu 27.2.2019.
  61. ↑ Tom Jones tahdittaa DBTL-festivaaleja tana kesana Turussa iltalehti.fi . Viitattu 27.2.2018.
  62. ↑ Rantanen, Kimmo: Tom Jonesin Suomen-keikka peruttu! Laakari kielsi tulemasta Ilta-Sanomat . 24.7.2018. Viitattu 24.7.2018.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tom Jones .
Kansainvaliset
Kansalliset
Tieteilijat
Taiteenala
Henkilot
Muut

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tom_Jones&oldid=22392599 ”