Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus , joka tapahtui 28. maaliskuuta 1979 Three Mile Islandin ydinvoimalassa, lahella Harrisburgin kaupunkia Pennsylvanian osavaltiossa Yhdysvalloissa , on historian neljanneksi pahin ydinonnettomuus T?ernobylin , Ky?tymin ja Fukushiman onnettomuuden jalkeen. Onnettomuus on sijoitettu luokkaan 5 kansainvalisella ydinlaitostapahtumien INES-asteikolla laitokselle aiheutuneen merkittavan materiaalisen vahingon vuoksi ^[2] ; ydinvoimalan kakkosyksikon (TMI-2) sydan osittain suli onnettomuudessa. Onnettomuusyksikko ehti olla kaytossa alle vuoden.

Onnettomuudessa vapautui radioaktiivisuutta arviolta 1,59 PBq (43 000 curieta ) kryptonia ^[3] , mutta vain alle 740 GBq (20 curieta) biologisilta vaikutuksiltaan merkittavampaa jodi-131 :ta. ^[4] Ymparistoon vapautuneet maarat olivat pienia, silla voimalaitoksen suojarakennus toimi suunnitellusti estaen merkittavat paastot ^[1] .

Onnettomuus ei aiheuttanut henkilovahinkoja eika merkittavia ymparistovaikutuksia. ^{[5] [6] [1]} Voimakas julkinen reaktio onnettomuuteen selittyy ainakin kolmella asialla. Ensinnakin 12 paivaa ennen onnettomuutta oli julkaistu hittielokuva Kiina-ilmio , joka kasitteli ydinvoimakatastrofia ^[7] , toiseksi virallista tietoa koettiin olevan niukasti saatavilla heti onnettomuuden jalkeen ja kolmanneksi ydinvoimavastaisten poliitikkojen ja kansalaisaktivistien lausunnoilla. ^[8] Suomessakin Eppu Normaali -yhtye viittasi onnettomuuteen hittikappaleessaan " Suomi-ilmio " seuraavasti: "Vaikka Harrisburgissa taytyi ikkunat sulkea - Voi Suomessa aina huoletta kulkea - Harrisburg on jossain toisella planeetalla - Ei sellaista voi sattua - Koivun ja tahden alla." ^[9]

Ykkosyksikko suunniteltiin suljettavaksi vuonna 2034, jolloin yksikkoa olisi kaytetty 60 vuotta. Yksikko kuitenkin suljettiin taloudellisesti kannattamattomana jo syyskuussa 2019. Lopulliset purkutyot tehdaan nailla nakymin ^milloin? 2070-luvulla. ^[10]

Onnettomuutta edelsi laitoksen toisiojaahdytyspiirissa ilmennyt vika, joka aiheutti lampotilan nousun laitoksen ensiojaahdytyspiirissa. Laitoksen ydinreaktori sammui automaattisesti. Yksi reaktorin vesikierron venttiileista ei kuitenkaan sulkeutunut kuten pitaisi, ja instrumentointivian vuoksi valvomossa mittari oli jumiutunut osoittamaan normaalia tilannetta. Vedenpinnan laskiessa reaktorin jalkilampoa ei saatu poistettua tarpeeksi, ja lopulta osa polttoaineesta kuumeni niin paljon, etta se suli.

Laitoksella sattui useita toisistaan riippumattomia teknisia vikoja. Onnettomuus olisi silti ollut estettavissa operaattorien oikealla toiminnalla, mutta puutteet koulutuksessa ja varautumisessa sallivat tapahtuman kehittya onnettomuudeksi asti. Three Mile Islandin onnettomuus on malliesimerkki usean teknisen vian ja operaattorin virheen yhtaaikaisesta ilmenemisesta.

Myos Three Mile Islandissa oli varauduttu useaan yhtaaikaiseen vikaan ja virheeseen monikerroksisilla turvajarjestelyilla siten, etta yhden kerroksen epaonnistuessa seuraavat kerrokset estavat vaikutukset laitoksen ymparistossa. Three Mile Islandin onnettomuus ei aiheuttanut merkittavia paastoja eika ymparistovaikutuksia. Lahialueiden asukkaiden evakuointia ei pidetty tarpeellisena varotoimena missaan vaiheessa. Onnettomuus ei aiheuttanut henkilovahinkoja mutta kyllakin merkittavia materiaalisia vahinkoja laitoksen sisalla.

Voimalan puhdistaminen onnettomuuden jalkeen kesti 14 vuotta, ja siihen tarvittiin yli 3,6 miljoonaa tyotuntia. Tyontekijoiden puhdistustyossa saama sateilyannos oli yhteensa 62 mansievertia . ^[11]

Ensimmainen suuri tyo oli saastuneen veden poistaminen reaktorirakennuksesta ja muista rakennuksista, koska radioaktiivinen vesi esti tyontekijoiden paasyn rakennuksiin. 8 700 kuutiometria vetta puhdistettiin suodattimilla ja ioninvaihtimilla ja sen jalkeen havitettiin haihduttamalla. ^[11]

Rakennuksiin levinnytta radioaktiivista polya ja likaa puhdistettiin muun muassa imuroimalla, painepesureilla, kemikaaleilla seka hiekkapuhaltamalla. Suuri osa tyosta tehtiin robottien avulla. Puhdistustyon jalkeen tyontekijat pystyivat tyoskentelemaan rakennuksissa kevyemmissa suojavarusteissa ja saivat vahemman sateilya. ^[11]

Reaktorin kansi avattiin vuonna 1984. Vuosina 1985?1990 reaktorista poistettiin 133 tonnia polttoainetta ja muita materiaaleja. Tyon ajan reaktori oli taytettyna vedella, joka toimi sateilysuojana. Tyota varten kehitettiin pitkavartisia tyokaluja, joilla tyontekijat pystyivat siirtelemaan materiaalia reaktorin ylapuolelle rakennetulta tyotasolta kasin. Onnettomuudessa sulanutta ja sen jalkeen uudelleen jahmettynytta polttoainetta paloiteltiin poralla ja plasmaleikkurilla . Reaktorista poistettu polttoaine pakattiin kanistereihin, jotka kuljetettiin junalla Idaho National Laboratoryn alueelle perustettuun varastoon. ^[11]

Onnettomuuden jalkeen ydinvoimalaitosten turvallisuutta on maailmalla parannettu onnettomuudesta saatujen opetusten mukaisesti. Erityisesti onnettomuuden jalkeen on ydinturvallisuusajattelussa painotettu vakavan onnettomuuden hallintaan ja henkilokunnan rutiinista poikkeavassa tilanteessa toimintaan varautumista.

Erityisen tarkeita koulutuksen aspekteja ovat ongelmatilanteiden simulaatiot, eri henkiloiden vastuualueiden selvittaminen seka selkean komentoketjun luominen. Three Mile Islandin ja T?ernobylin onnettomuuksissa olivat yhteista juuri inhimilliset virheet, joiden riskin vahentaminen on tunnustettu tarkeaksi osaksi ydinvoimaloiden turvallisuutta ympari maailman. Suomessa on rakennettu taydellinen valvomosimulaattori koulutusta varten.

Onnettomuuden jalkeen Yhdysvalloissa ei ole rakennettu uusia ydinvoimalaitoksia. Kaytossa olevien voimaloiden kayttoikaa joudutaan jatkamaan aina 70 vuoteen.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus Wikimedia Commonsissa