The Insider ? sisapiirissa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
The Insider ? sisapiirissa
The Insider
The Insider - sisäpiirissä -DVD-julkaisun kansikuva
The Insider - sisapiirissa -DVD-julkaisun kansikuva
Ohjaaja Michael Mann
Kasikirjoittaja Michael Mann
Eric Roth
(Marie Brenner)
Tuottaja Pieter Jan Brugge
Michael Mann
Saveltaja Pieter Bourke
Lisa Gerrard
Graeme Revell
Kuvaaja Dante Spinotti
Leikkaaja William Goldenberg
David Rosenbloom
Paul Rubell
Paaosat Al Pacino
Russell Crowe
Christopher Plummer
Bruce McGill
Diane Venora
Philip Baker Hall
Lindsay Crouse
Gina Gershon
Debi Mazar
Rip Torn
Colm Feore
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtio Touchstone Pictures
Levittaja InterCom
Netflix
Disney+
Ensi-ilta 5. marraskuuta 1999
Kesto 157 min
Alkuperaiskieli englanti
Budjetti 68 000 000 USD
(arvioitu)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

The Insider ? sisapiirissa ( engl. The Insider ) on Michael Mannin ohjaama elokuva vuodelta 1999 . Se kertoo tositapahtumiin perustuen Jeffrey Wigand -nimisen, tupakkateollisuudessa tyoskennelleen tuotekehittelypaallikon 60 Minutes -ohjelmassa tekemasta paljastuksesta. Wigand paljasti, kuinka hanen tyopaikallaan Brown & Williamsonilla tupakan sisaltamaa nikotiinia manipuloitiin kemiallisesti tupakan riippuvuutta aiheuttavan vaikutuksen lisaamiseksi.

Elokuvan paaosia esittavat Al Pacino (Lowell Bergman), Russell Crowe (Jeffrey Wigand), Christopher Plummer (Mike Wallace), Bruce McGill (asianajaja Ron Motley), Diane Venora , Philip Baker Hall , Lindsay Crouse , Gina Gershon , Debi Mazar , Rip Torn ja Colm Feore .

Mann kasikirjoitti elokuvan yhdessa Eric Rothin kanssa Marie Brennerin kirjoittaman, Vanity Fair -lehdessa julkaistun "The Man Who Knew Too Much" -artikkelin pohjalta. Elokuva kerasi kaikkiaan seitseman Oscar-ehdokkuutta : paaosan esittajasta (Russell Crowe), kuvauksesta, ohjauksesta, leikkauksesta, aanityksesta, sovelletusta kasikirjoituksesta ja lisaksi paras elokuva -ehdokkuuden.

The New York Timesin kriitikot valitsivat The Insiderin vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa. [1]

Varoitus:   Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta .

Tuottaja Lowell Bergman (Pacino) on Libanonissa taivuttelemassa Hizbollah -jarjeston perustajaa Mike Wallacen (Plummer) haastateltavaksi 60 Minutes -ohjelmassa. Samaan aikaan Kentuckyn Louisvillessa Jeffrey Wigand (Crowe) pakkaa tavaroitaan tyopaikallaan Brown & Williamsonilla. Kotona Wigand kertoo vaimolleen Lianelle (Venora) saaneensa aamulla potkut.

Palattuaan Yhdysvaltoihin Bergman saa nimettomana lahetyksena laatikollisen Philip Morris -yhtion asiapapereita. Han kysyy FDA:sta apua papereiden tulkinnassa ja saa Wigandin numeron. Wigand torjuu Bergmanin aluksi jyrkasti, jolloin taman kiinnostus heraa. Bergman taivuttelee lopulta Wigandin tulkkaamaan asiapapereiden sisallon, johon tama suostuu painottaen kuitenkin, ettei pysty paljastamaan mitaan salassapitosopimuksensa kattamia asioita.

Kun Wigand lahtee tapaamisesta, hanen entinen pomonsa, toimitusjohtaja Thomas Sandefur kutsuu hanet tapaamiseen. Sandefur vaatii Wigandia allekirjoittamaan uuden, entistakin laajemman salassapitosopimuksen, ja uhkaa perua hanen sairausvakuutuksensa ja erorahansa. Wigand lahtee raivostuneena paikalta ja soittaa vihaisen puhelun Bergmanille, jonka kuvittelee paljastaneen hanen aikeensa asiapapereiden suhteen.

Seuraavana paivana Bergman onnistuu vakuuttamaan Wigandin viattomuudestaan. Wigand paljastaa hanelle suurten tupakkayhtioiden johtajien valehdelleen kongressin edessa, kun nama vakuuttivat olevansa tietamattomia nikotiinin riippuvoittavuudesta. Bergman kokoustaa 60 Minutes -tiimin kanssa asiasta, ja he paattavat pyrkia saamaan Wigandin oikeuden eteen, jolloin taman olisi pakko antaa valaehtoinen lausunto, ja voisi siksi olla turvassa salassapitosopimuksensa rikkomisesta koituvilta seurauksilta.

Wigand muuttaa perheineen aiempaa edullisempaan taloon, ja Jeffrey ryhtyy lukion opettajaksi. Epamaaraiset tapahtumat kodin lahiymparistossa uhkaavat tehda hanesta vainoharhaisen . Kun apuun kutsutut FBI -agentit takavarikoivat hanen tietokoneensa, Wigand soittaa vihoissaan Bergmanille ja vaatii paasta todistamaan valittomasti. Bergman jarjestaa hanelle haastattelun Mike Wallacen kanssa kameroiden edessa, ja Wigand paljastaa kuinka hanen tyopaikallaan nikotiinin riippuvoittavuutta pyrittiin lisaamaan ammoniakin avulla. Hanen mukaansa Brown & Williamson on taloudellisista syista jattanyt tietoisesti huomiotta taman toiminnan yleiselle terveydelle aiheuttamat vaarat.

Wigandin valmistautuessa todistamaan oikeudessa Brown & Williamson hankkii hanelle todistamiskiellon Kentuckyn osavaltiossa, mika merkitsee, etta hanet voidaan vangita jos han astuu osavaltion rajojen sisalle. Punnittuaan seurauksia aikansa Wigand paattaa todistaa niista huolimatta. Kotiin palattuaan han toteaa vaimonsa jattaneen hanet ja vieneen lapset mukanaan.

Silla valin 60 Minutes -ohjelman emoyhtio CBS Corporate vaatii ohjelman tuotantoa leikkaamaan Wigandin haastattelusta kriittiset kohdat pois, koska pelkaa Brown & Williamsonin oikeudellisia vastatoimia ja korvausvaatimuksia. Bergman vastustaa leikkaamista, ja vaittaa todellisen syyn sen vaatimiseen olevan siina, etta oikeusjuttu saattaisi vaarantaa CBS:n myymisen Westinghouselle. Han jaa kuitenkin yksin kantansa kanssa, ja ohjelma lahetetaan leikattuna.

Wigandin kamppailessa valintansa seurauksien kanssa Bergman ottaa yhteytta The New York Timesiin ja paljastaa 60 Minutesissa tehdyn pelkurimaisen ratkaisun. Times julkaisee purevan artikkelin ja The Wall Street Journal ylistaa Wigandin ratkaisua. Lopuksi Bergman kertoo Wallacelle eroavansa CBS:lta, ja lahtee rakennuksesta.

Tekstitys kertoo, etta osavaltioiden liittouman vastaisessa oikeudenkaynnissa tupakkayhtiot taipuivat 246 miljardin dollarin korvauksiin, ja etta Wigand asuu Etela-Carolinassa . Vuonna 1996 han voitti opettajille jaettavan Sallie Mae -palkinnon. Bergman tyoskentelee PBS:n Frontline -ohjelmalle ja opettaa journalistiikkaa Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampuksella .

  Al Pacino    Lowell Bergman  
  Russell Crowe    Jeffrey Wigand  
  Renee Olstead    Deborah Wigand  
  Christopher Plummer    Mike Wallace  
  Diane Venora    Liane Wigand  
  Philip Baker Hall    Don Hewitt  
  Lindsay Crouse    Sharon Tiller  
  Debi Mazar    Debbie De Luca  
  Stephen Tobolowsky    Eric Kluster  
  Colm Feore    Richard Scruggs  
  Bruce McGill    Ron Motley  
  Gina Gershon    Helen Caperelli  
  Michael Gambon    Thomas Sandefur  
  Roger Bart    Hotellin johtaja  
  Jack Palladino    Itseaan  
  1. The Best 1,000 Movies Ever Made , The New York Times . Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made , St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 5.7.2016.