Pilvi (A), lampiman ilman kupla (1), nouseva ilma (2), viilennyt raskaampi ilma (3)
Termiikilla
tarkoitetaan yleisimmin kuplamaista, ymparoivaa ilmaa lampimampaa nousevaa ilmamassaa, jota nostaa
konvektio
. Termiikki muodostuu, kun
Aurinko
lammittaa jotakin tiettya kohtaa ymparistoaan enemman: esimerkiksi hiekkakuoppaa, kuivaa peltoa, pysakointipaikkaa, hakkuuaukeaa tai muuta helposti lampiavaa aluetta. Lampiavan alueen ylapuolella oleva ilma laajenee lammetessaan ja samalla kevenee. Laajennuttuaan tarpeeksi, ilmakupla alkaa kevyempana nousta yleensa n. 1?6 m/s. Kuplan irtoaminen tuntuu hetken aikaa kestavana tuulenpuuskana, kun ilmaa virtaa irronneen kuplan tilalle.
[1]
Kupla jaahtyy noustessaan ilmanpaineen laskusta johtuvan laajenemisen vuoksi 10 astetta kilometria kohti. Termiikin nousemisen ehtoina on, etta ymparoiva ilmamassa jaahtyy ylospain mentaessa yli 10 astetta kilometrilla ja mahdollinen
inversiokerros
on riittavan korkealla. Riittavan ylhaalla nousevan ja ymparoivan ilman lampotilaero haviaa ja nousu loppuu, Suomen kesassa tyypillisesti 1 500?3 000 metrin korkeudessa. Mita suurempana nousevan ja ymparoivan ilman lampotilaero sailyy, sita voimakkaampi termiikki on.
Kun nousevassa ilmamassassa olevan vesihoyryn
tiivistymiskorkeus
on alempana, kuin termiikin ylaraja, syntyy nousevasta ilmamassasta
kumpupilvi
. Pilvessa tiivistymisenergian vuoksi nousunopeus kiihtyy ja pilvi voi kehittya ukkospilveksi asti.
Jos nosto pysahtyy ennen kuin kostea ilma on noussut tiivistymiskorkeuteensa asti, pilvia ei synny. Silloin puhutaan kuivatermiikista.
[2]
Termiikkikuplassa kaartaen nousevat purjelentajat ja linnut, kuten kurjet, kotkat haukat ym., nousten kuplan mukana pilvenpohjiin, n. 1 000?3 000 m:n korkeuteen, tai ukkospilvessa jopa 7 km:n korkeuteen. Noustuaan termiikissa lahtee purjekone (tai lintu) liitamaan haluamaansa suuntaan, etsien samalla seuraavaa termiikkia pilvien tai maaston perusteella.
