Tennispalatsi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tennispalatsi
Tennispalatsi KY-talon katolta kuvattuna.
Tennispalatsi KY-talon katolta kuvattuna.
Koordinaatit 60°10′11″N , 024°55′49″E
Valmistumisvuosi 1937
Suunnittelija Helge Lundstrom
Lisaa rakennusartikkeleita Arkkitehtuurin teemasivulla

Tennispalatsi on Helsingin Kampissa sijaitseva kulttuurin ja vapaa-ajan keskus. Se kasittaa kokonaisen korttelin Salomon­kadun , Fredrikin­kadun , Etelaisen Rautatie­kadun ja Jaakon­kadun valissa. Rakennuksessa on Finnkinon elokuvateatteri , kaupungin omistama Helsingin taidemuseo HAM seka pienia liikkeita.

Funktionalismia edustavan Tennispalatsin suunnitteli arkkitehtiylioppilas Helge Lundstrom , joskin hanen suunnitelmissaan rakennus oli virtaviivaisempi ja uudenaikaisempi. Vaikka Tennispalatsia pidetaan nykyaan yhtena funktionalismin tarkeimmista edustajista Suomessa, suhtautuminen rakennukseen on vaihdellut. Hilding Ekelund esimerkiksi jatti rakennuksen mainitsematta Helsingin 1920?1930-lukujen arkkitehtuuria kasitelleessa kirjassaan vuodelta 1962. [1]

Rakennuksen historiaa

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Tennispalatsi vuonna 1958. Taustalla Autotalo.

Tennispalatsi valmistui vuonna 1937, ja se oli alun perin tarkoitettu autojen huoltorakennukseksi vuodeksi 1940 anottuihin Olympialaisiin. [2] Kaarirakenteet ja nelja tenniskenttaa , joista rakennus sai nykyisen nimensa, rakennettiin vuotta myohemmin. Rakennus oli tarkoitettu tilapaiseksi ja se vuokrattiin kymmeneksi vuodeksi Auto-palatsi Oy:lle autojen ja varaosien myyntitilaksi. [1] Tennispalatsi toimi pitkan aikaa Suomen keskeisimpana tennisrakennuksena. Toimintaa piti ylla Helsingin verkkopalloseura . Vuoden 1952 olympialaisissa rakennuksessa pelattiin koripalloa . [1]

Autokauppa menetti asemaansa Helsingin keskustassa 1950-luvulla, ja talousvaikeuksiin joutunut rakennus pakkohuutokaupattiin vuonna 1957. Rakennuksen osti Helsingin kaupunki, jonka aikomuksissa oli sen purkaminen. Suunnitelmat uuden linja-autoaseman rakentamisesta Tennispalatsin paikalle olivat 1980-luvun lopulla jo valmiina. Purku-uhan ollessa esilla tilojen annettiin rappeutua, tosin vuokralaisista kukin korjasi omia tilojaan. Tunnetuin ja pitkaaikaisin vuokralainen oli Anttilan tavaratalo. Suomen 1990-luvun alun laman voidaan kuitenkin sanoa pelastaneen rakennuksen.

Tennispalatsin kayttoa kulttuurikeskuksena alettiin suunnitella vuonna 1993, ja nykyisessa kaytossaan se on toiminut vuodesta 1999. Merkittavasti rakennusta muuttaneet muutos- ja laajennussuunnitelmat (kellarikerros) laati Arkkitehtitoimisto Nurmela-Raimoranta-Tasa. Tennispalatsissa toimii Finnkinon elokuvateatteri, Helsingin taidemuseo HAM ja Taco Bell [1] , johon liitettiin vuonna 2015 pois siirtyneen Kulttuurien museon tilat. Nykyisin Tennispalatsi on asemakaavalla suojeltu. lahde?

Kevaalla 2016 Tennispalatsiin avattiin entisen Tennispalatsi 1:n tilalle Scape-sali, jossa on kaytossa elokuvateatterin kehittyneimmat teknologiat. lahde?

Etelaisen Rautatiekadun puoleisen sisaankaynnin lippakatoksen paalle pystytettiin vuonna 2018 kuvanveistaja Villu Jaanisoon yli kuusi metria korkea lasikuituveistos Lokki . [3] [4]

Joulukuussa 2023 ilmoitettiin Helsingin kaupungin myyneen Tennispalatsin pohjoismaiselle kiinteistosijoittajalle Niam Oy:lle. Kaupan hinta oli 30 miljoonaa euroa. [5]

Elokuvateatteri

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Sisaankaynti Salomonkadulla

Finnkinolla on Tennispalatsissa 14-salinen elokuvateatteri, jonka avajaisia vietettiin 26. helmikuuta 1999. Salien koot vaihtelevat 635:sta (ISENSE-sali [6] ) 92:een paikkaan (sali 4). ISENSE-salissa on 185 neliometrin kokoinen valkokangas [6] seka kaytossa DLP D-Cinema -laserprojektori ja Dolby Atmos -aanentoistoteknologia [7] , ja muissa saleissa on kaytossa Dolby Digital -, DTS - ja SDDS -tekniikat. Kaikki Tennispalatsin salit tayttavat THX -standardit, mutta Finnkino lakkasi maksamasta THX-lisenssimaksuja vuonna 2004, minka jalkeen THX-logoa ei ole enaa kaytetty Tennispalatsissa tai Finnkinon markkinoinnissa. lahde?

Tennispalatsi on vuonna 1998 avatun Kinopalatsin ja syksylla 2018 avatun Finnkino Itiksen ohella yksi Helsingin kolmesta suuresta monisaliteatterista. Kinopalatsi siirtyi Finnkinon omistukseen kesakuussa 2006. [8] 2000-luvun alkupuolella Tennispalatsi oli Pohjoismaiden suurin elokuvateatteri, joka kerasi ensimmaisena toimintavuonnaan 1,6 miljoonaa kavijaa, vaikka oli pelatty, loytaako elokuvayleiso Helsingin ydinkeskustasta hieman sivussa sijaitsevan Tennispalatsin. [9]

  1. a b c d Autotalosta taidemuseoksi  (Internet Archive) Taidemuseo.fi. Arkistoitu 9.10.2007. Viitattu 11.4.2014.
  2. Tennispalatsin historia naytilla Kansan Uutiset . 16.4.2014. Viitattu 6.11.2014.
  3. Taika Dahlbom: Taiteilija Villu Jaanisoo yllattaa nyt kuusimetrisella lokin rintakuvalla ? ”muotokuva sopeutuvaisesta ja tilannetajuisesta parjaajasta” Helsingin Sanomat 12.6.2018. Viitttu 17.6.2023.
  4. Lokki Helsingin taidemuseo HAM. Viitttu 17.6.2023.
  5. Kymalainen, Simo: Helsingin kaupunginvaltuusto paatti myyda Tennispalatsin 30 miljoonalla eurolla kiinteistosijoittajalle Yle . 13.12.2023. Viitattu 15.12.2023.
  6. a b Finnkino Tennispalatsi Finnkino . Arkistoitu 27.1.2021. Viitattu 21.1.2021.
  7. Hamalainen, Tuukka: Testasimme Finnkinon uuden Scape-salin: ”18,50 euroa on kova hinta, vaikka 3D vakuuttikin” Muropaketti . 28.06.2016. Viitattu 21.1.2021.
  8. Lehtonen, Veli-Pekka: Finnkino nappasi kauppakeskus Omenan elokuvateatterit HS.fi . Arkistoitu 22.8.2007. Viitattu 3.3.2007.
  9. Mikkonen, Isto & Tamminen, Seppo & Laakso, Mikko: Vuosisadan rakkaustarina. Rautakirja 1910-2010. Rautakirja, 2010. ISBN 978-951-9194-99-8 . Sivu 147.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]